Pahenemisvaiheet heikentävät keuhkoahtaumatautia sairastavien vointia

Keuhkoahtaumataudille tyypilliset pahenemisvaiheet vaikuttavat sairastuneen elämänlaatuun ja kuormittavat terveydenhuoltoa, sillä ne voivat vaatia vuosittain useita yhteydenottoja terveydenhuollon ammattilaisiin. Tiedot käyvät ilmi Hengitysliiton tutkimuksesta, johon vastasi yli 600 keuhkoahtauma-tautia sairastavaa liiton jäsentä. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Leiraksen kanssa, ja sen toteutti Taloustutkimus. Sairastavien arkea valottava tutkimus oli laatuaan ensimmäinen.

Tutkimuksesta käy ilmi, että keuhkoahtaumataudin oireita ilmeni jopa kymmenen vuotta ennen sairauden diagnosointia. Niitä ei kuitenkaan osattu yhdistää sairauteen, minkä vuoksi lääkäriin ei hakeuduttu. Muun muassa tämän takia sairaus ennättää edetä pitkälle ennen kuin se todetaan.

Keuhkoahtaumataudille tyypillisissä pahenemisvaiheissa sairastuneen vointi huononee.

Ominaista pahenemisvaiheessa on etenkin lisääntynyt hengenahdistus ja heikentynyt fyysisen rasituksen sieto. Hyvin yleistä on myös limannousun ja yskän lisääntyminen sekä lisääntynyt tarve käyttää keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Osalla pahenemisvaihe hankaloittaa arjen askareista tai töistä selviytymistä. Hyvin moni (78 %) on joutunut pahenemisvaiheen vuoksi ottamaan yhteyttä lääkäriin tai hoitajaan.

Hengitysliiton tutkimuksen mukaan potilailla on ollut pahenemisvaiheita keskimäärin 2,2 viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaajien mukaan pahenemisvaiheen laukaisee yleisimmin infektio, mutta myös ilman epäpuhtaudet tai kylmä ilma aiheuttavat monelle ongelmia. Osa tutkimukseen osallistuneista (37 %) on joutunut sairauden pahenemisvaiheen aikana olemaan osastohoidossa sairaalassa tai terveyskeskuksessa. Sairaalassa on jouduttu olemaan keskimäärin 6 päivää ja terveyskeskuksessa keskimäärin 4 päivää.

- Pahenemisvaiheet ovat merkittävä riski keuhkoahtaumatautia sairastavan hyvinvoinnille, ja niiden vaikutus sairauden kululle on suuri. Pahenemisvaiheita olisi siksi tärkeää ennaltaehkäistä ja ne pitäisi osata tunnistaa, jotta niitä osattaisiin hoitaa tehokkaasti, Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne korostaa.

Lääkehoidon lisäksi tupakoimattomuus ja liikunta ovat keskeinen osa sairauden hoitoa. Tutkimuksen mukaan keuhkoahtaumatautia sairastavat liikkuvat, vaikka sairaus on vähentänyt keuhkojen toimintakykyä ja liikkuminen aiheuttaa hengenahdistusta. Hengenahdistusta tai rasitusta koetaan useimmiten silloin, kun noustaan portaita ja tai kävellään ylämäkeä. Myös tasamaalla joutuu välillä jopa pysähtymään hengenahdistuksen vuoksi.

- Liikkuminen on tärkeää, vaikka keuhkoahtaumatautia sairastavan kunto olisi heikompikin. Säännöllinen hengästyttävä liikunta parantaa sairastuneen toimintakykyä. Liikunnan vaikutus myös mielialaan on suuri, Mervi Puolanne korostaa. Tutkimus osoitti, että keuhkoahtaumatautia sairastavat tarvitsevat lisää tietoa ja tukea sairautensa hoitoon.

- Niiden avulla sairastuneella on valmiuksia toimia itsenäisesti eri tilanteissa parhaiten omaa terveyttään tukevalla tavalla, Mervi Puolanne sanoo.

Puolet potilaista (53 %) ei tiedä, mitä voisi itse tehdä sairautensa hyväksi. Moni (45 %) ei ole saanut riittävästi tukea sairauteensa. Tietoa kaivataan mm. sairaudesta ja sen hoidosta, lääkkeistä ja paremmasta seurannasta sekä vertaistuesta. Myös sosiaalietuuksista kaivataan lisää tietoa.  

- Tutkimukseen vastaajat olivat Hengitysliiton jäseniä, joilla voi olettaa olevan keskimääräistä enemmän valmiuksia hoitaa itseään. Näyttää siltä, että ihmiset hyötyvät järjestötoimintaan osallistumisesta tiedollisesti, mutta lisäksi he saavat sieltä myös uskoa elämään, Mervi Puolanne kiteyttää.

Keuhkoahtaumatauti pähkinänkuoressa

- Keuhkoahtaumatauti on jatkuvasti yleistyvä kansantauti, joka tunnetaan myös nimellä COPD (chronic obstructive pulmonary disease).

- Suomessa on diagnosoituja potilaita arviolta 200 000. Lisäksi toiset 200 000 sairastaa keuhkoahtaumatautia tietämättään.

- Alkuvaiheessa sairaus on oireeton. Vähitellen alkavat tyypilliset oireet, kuten yskä, lisääntynyt limaneritys ja rasitushengenahdistus. Pitkälle edetessään sairaus tuhoaa keuhkokudosta, mikä vaikeuttaa hapen saantia ja johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen.

- Suurin riskitekijä on tupakointi, joka aiheuttaa lähes 90 prosenttia sairastumisista. Noin puolet tupakoitsijoista sairastuu keuhkoahtaumatautiin jossakin vaiheessa elämäänsä.

- Tärkein hoitomuoto on tupakoinnin lopettaminen. Lääkityksen lisäksi liikunta on keskeinen osa sairauden omahoitoa, sillä liikunta lisää sairastuneen toimintakykyä merkittävästi.

- Lääkehoidon keskeisiä tavoitteita ovat sairastuneen oireiden lievitys ja pahenemisvaiheiden vähentäminen.

- Taudin määrityksessä käytetään apuna mm. lääkärissä tehtävää keuhkojen toimintakoetta eli spirometriatutkimusta. Pitkään polttaneen tupakoitsijan kannattaa käydä tarkistuttamassa keuhkojensa kunto spirometriatutkimuksessa työterveys- tai terveyskeskuslääkärin vastaanotolla.

Lisätietoja:

Mervi Puolanne, järjestöjohtaja, Hengitysliitto, puh. 040 588 2782

Malla Hintsala, viestintäjohtaja, Leiras, puh. 020 746 5046

Tilaisuuden aineisto on ladattavissa tästä linkistä: https://download.yousendit.com/M3BsckhTd0lOQnhESjlVag

Osoitelähteenä Terveystoimittajat ry