Yliopistotutkija Jouni Kaipainen kuvaa raportissaan Keski-Pohjanmaan osaamis- ja innovaatiojärjestelmät. Raportti kokoaa yhteen sen, mitä aluekehittäjän on hyvä tietää Keski-Pohjanmaan osaamis- ja innovaatiojärjestelmästä ja sen kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista. Lisäksi hän esittelee kiinnostavia, vaikka ei välttämättä suoraan Keski-Pohjanmaalle siirrettävissä olevia, toimintamalleja muualta ja antaa joitakin kehittämisehdotuksia.
Raportti on ajankohtainen monesta eri syystä. Keski-Pohjanmaan saadessa lisää päätösvaltaa maakunta- ja sote-uudistusten myötä maakunnassa joudutaan miettimään sitä, mitä tulevaisuudessa halutaan tehdä osaamisen ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan suhteen. Tämä työ edellyttää, että Keski-Pohjanmaan liitto pystyy määrittämään riittävän tarkasti sen, mitä se haluaa kehittävän. Kokkolan kaupunki on myös uusimassa strategiaansa, mikä tarkoittaa, että jo syyskuussa uudella valtuustolla on oltava selvät sävelet muun muassa elinkeinojen ja osaamisen kehittämisen suhteen.
Raportin mukaan Keski-Pohjanmaan vahvuuksia ovat kemian teollisuus (KIP eli Kokkolan suurteollisuusalue), veneteollisuus ja lypsykarjatalous. Perinteisesti olemme olleet heikkoja tiedevetoisessa tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (vähäinen panos) sekä patentoinnissa (vähäinen tuotos). DUI- eli kokemusperäinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta lienee meille tutumpi toimintatapa uuden luonnissa. Raportissa suositellaan yritysten ja elinkeinoelämän yhteiskehittämiseen haastemallia, jossa oppilaitokset vastaavat yritysten esiin nostamiin haasteisiin. Suurimmat uhat alueella liittyvät vahvuuksiin eli maaseudun autioitumiseen ja ylikansallisten suuryritysten lähtöön. Mahdollisuuksia voi nähdään biotaloudessa, akkukemikaali- ja litiumteollisuudessa ja terveysteknologiassa.
Suurteollisuusalueessa nähdään siis sekä vahvuudet, uhat että mahdollisuudet. Suuryritykset voi yrittää sitoa alueeseen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, mutta sitouttaminen on haasteellista, koska ylikansallisten yritysten päätöksentekovalta on pääosin muualla. Lypsykarjataloudessa on käynnissä automatisoituminen ja perheyritysten muuttuminen yritystoiminnaksi. Biotalouteen uskotaan ja siihen panostetaan, mutta jotta se muuttuisi mahdollisuudeksi on fokusta tarkennettava. Kaipaisen mukaan arvoketjuista kannattaa valita kapeita markkinarakoja, joissa pyritään parhaiksi. Näitä on helpompi puolustaa, sillä markkinaraot eivät yleensä kiinnosta alan suurimpia toimijoita. Mineraalitaloutta on alueella edistetty vuosikymmeniä ja litium-kaivoksen valmistelut ovat pitkällä.
Jos olemme heikkoja tiedevetoisessa tutkimuksessa, niin puolestamme olemme nopeita seuraajia. Siirrämme nopeasti teknologiaa käyttöön ja samalla vältetään virheet joita edelläkävijät ovat tehneet. Nopean seuraajan roolin kehittämistyön Kaipainen nostaa raportissaan yhdeksi kehittämisideaksi Keski-Pohjanmaan liiton ja muiden toimijoiden yhdessä eteenpäin vietäväksi.
Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuteen on vastattava terveysteknologian keinoin ja tämän Kaipainen näkee yhtenä alueen mahdollisuutena. Palveluja kehitetään tulevaisuuden asiakkaita varten, joten digitaitojen rajoittava vaikutus vähenee ajan myötä. Uudenlaisten helppokäyttöisten käyttöliittymien myötä myös fyysisten rajoitteiden merkitys vähenee.
Keski-Pohjanmaan erottautumiskeinoksi ja brändiksi voisi nousta kemia, mutta haasteet ovat siinä, kuinka saadaan koko maakunta tukemaan Kokkolakeskeistä kemian brändäystä.
Kaipaisen mukaan vahvuuksia ei pidä heikentää, mutta myös uusille avauksille on avattava tilaa. Keski-Pohjanmaalla on tarvetta sekä ylläpitää olemassa olevia tehokkaita osaamis- ja tuotantokeskittymiä että laajentaa klustereiden toiminnallisille lähialueille. Yhteistoiminta on nykyään tiedon luonnin avainpätevyys. Ilman yhteistyötä ei voida ratkaista Keski-Pohjanmaan, Suomen ja maailman suuria haasteita – puhumattakaan tarpeesta menestyä TKI-, koulutus- ja yritystoiminnassa.
Julkaisu:
https://issuu.com/unichydenius/docs/9789513970826
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Jouni Kaipainen, 040 805 4416, [email protected]
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on monitieteinen, Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen muodostama yliopistokeskus, jonka toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on aikuisille suunnatun yliopistollisen opetuksen ja oppimisen edelläkävijä sekä kansainvälisesti ja alueellisesti verkottunut tutkimuskumppani.www.chydenius.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1