Kerättyjen renkaiden jono kiertäisi puoli maapalloa

• Vuosina 1996–2018 Suomessa on kerätty talteen ja hyötykäytetty 900 000 tonnia autonrenkaita.
• Toimiva ja helppo keräysjärjestelmä perustuu rengasalan aktiivisuuteen ja kuluttajien tunnollisuuteen
• Rengaskierrätyksen haasteena ovat verkosta tilattavat renkaat. Niiden valmistustapa ja reseptiikka ovat tuntemattomia ja kierrätyskulut jäävät muiden maksettaviksi

Huhtikuun lopussa suomalaisessa kiertotaloudessa saavutettiin merkittävä rajapyykki, kun käytöstä poistettujen renkaiden yhteismäärä rikkoi 900 000 tonnin rajan. Keskimäärin yksi henkilöauton rengas painaa kahdeksan kiloa. Renkaita on siis kerätty kierrätysjärjestelmään 112 500 000 kappaletta. 

Määrä on sen verran suuri, että sen havainnollistamiseksi tarvitaan ripaus mielikuvitusta.

– Jos ajatellaan, että rengas on 205 millimetriä leveä ja ne laitettaisiin vierekkäin, renkaista syntyvä jono olisi 23 063 kilometriä pitkä. Siihen mahtuisi 20 Suomea pituussuunnassa, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.

Maapallon ympärysmitta on noin 40 000 kilometriä. Vaihtoehtoisesti renkaista syntyvä letka voisi siis kiertää maapallon päiväntasaajalta navan yli takaisin päiväntasaajalle ja ylikin.

– Kyllä tämä on mielestäni saavutus, josta rengastoimiala kokonaisuutena saa olla hyvin ylpeä. Jos kierrätysjärjestelmää ei olisi, sama määrä renkaita lojuisi kaatopaikoilla ja pihojen perillä. Ympäristö on siistiytynyt

Rengasala vahvasti mukana

Renkaiden maahantuojat perustivat Suomen Rengaskierrätys Oy:n hoitamaan käytöstä poistettujen renkaisen keräystä vuonna 1995. Keräystoiminta alkoi seuraavana vuonna.

Tuomisen mielestä juuri rengasalan toimijoiden, kuten valmistajien, maahantuojien ja rengasliikkeiden oma panos on ollut tärkeä onnistuneen kierrätysjärjestelmän luomisessa.

”Mielestäni alalla on hienosti ymmärretty se, että ympäristöstä huolehtiminen on kaikkien yhteinen etu.”

Samalla Tuominen antaa kiitosta suomalaisille autoilijoille. Vanhoja rengassarjoja ei juuri jää autotallien perukoille lojumaan. Tärkeä syy on se, että kuluttajalle lakisääteinen kierrätys on vaivatonta. Ostaessaan renkaat hän maksaa kierrätysmaksun, järjestelmä hoitaa loput.

”Tällä hetkellä kierrätysmaksu henkilöauton renkaalta on 1,74. Kun rengas kestää ajossa keskimäärin kuusi vuotta, on kustannus hyvin kohtuullinen, sillä kaikki menee hyötykäyttöön.”

Verkko-ostokset kierrätyksen haasteena

Vuosina 1996–2018 kerätyistä 900 000 tonnista noin 80 prosenttia oli henkilöautojen renkaita ja seuraavaksi eniten pakettiautojen renkaita. Tähän liittyy myös renkaiden kierrätysjärjestelmän suurin haaste: yhä useampi rengas tilataan verkko-ostoksena Kauko-Idästä.

”Nykyisellä lainsäädännöllä ne menevät järjestelmämme ohitse, emmekä tiedä, miten ne on valmistettu.”

Renkaissa voi myös olla valmistusmateriaaleja, jotka ovat EU:n asetusten vastaisia ja haasteellisia kierrättää.

”Näistä renkaista ei myöskään makseta kierrätysmaksua, mutta silti totta kai keräämme myös ne järjestelmäämme. Valitettavaa vain on, että muut joutuvat maksamaan näistä syntyvät kierrätyskulut.”

Lain mukaan Suomessa myytävistä renkaista 95 prosenttia pitää kyetä käyttämään hyödyksi. Käytännössä osuus on ollut viime vuodet lähellä 100 prosenttia. Renkaita hyödynnetään esimerkiksi maanrakennuksessa, räjäytysmatoissa ja asvaltissa. Uusimpia sovelluksia on palauttaa renkaan raaka-aineet uusiokäyttöön pyrolyysin avulla.

”Niin kierrätystalous alana kuin rengasteknologiakin kehittyvät koko ajan. Se pitää meidät virkeinä kehittämään uusia tapoja suunnitella renkaiden käytön jälkeistä elämää.”