Vesistöjen kuormitusta voidaan seurata ja ennustaa aiempaa tarkemmin Mikkelissä tehdyn kehitystyön ansiosta. Vedenlaatujärjestelmien paranemisesta hyötyvät myös tavalliset kansalaiset, esimerkiksi mökkiläiset.
Kesämökkiläinen saapuu viikonlopun viettoon järven rannalle ja pulahtaa laiturilta uimaan. Hän havaitsee, että järvivedessä on tavallisesta poikkeava haju. Mökkiläinen kaivaa kännykkänsä esiin, hipaisee sovelluksen päälle ja tarkistaa, millainen on oman mökkijärven vedenlaatu juuri sillä hetkellä – ja mikä poikkeaman voi kenties aiheuttaa. Yhdellä klikkauksella hän voi myös ilmoittaa vesistöhavainnostaan.
Skenaario ei ole ihan vielä totta, mutta voi olla mahdollinen lähitulevaisuudessa Mikkelissä tehdyn kehitystyön ansiosta. Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n Ympäristömittauksesta myyntivaltti (YMMV) -hankkeessa on kehitetty järjestelmää, joka tuottaa tarkkaa ja ajantasaista tietoa vesistöjen tilasta ja kuormituksesta.
Kehitystyön pohjana on ollut Suomen ympäristökeskus SYKE:n kehittämä vedenlaadun ja ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointijärjestelmä (VEMALA), joka sisältää runsaasti tietoja Suomen vesistöjen tilasta.
Järjestelmän laskentamallia pyörittelevät työssään muun muassa ympäristöselvityksiä tekevät konsultit sekä ympäristölupia myöntävät ja valvovat viranomaiset esimerkiksi silloin, kun vesistöjen alueille suunnitellaan uusia teollisuuslaitoksia tai rakentamista.
Aiemmin laskentamalli on ollut osittain epätarkka ja käytettävyydeltään kankea, mutta Miksein hankkeessa sitä on muokattu tarkemmaksi, ketterämmäksi ja helppokäyttöisemmäksi.
– Kehitystyön ansiosta vesistöjen tilasta ja kuormituksesta, kuten vesistöön tulevasta fosfori-, typpi- ja kiintoaine-kuormasta, saadaan entistä tarkempaa tietoa eri käyttötarkoituksia varten, sanoo vesistöasiantuntija Juho Kotanen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.
– Esimerkiksi viranomaisten täytyy lain mukaan tehdä vesienhoidon suunnittelua ja toteuttaa tiettyjä tavoitteita vesienhoidossa, jotta vesien laatua, esimerkiksi Mikkelin eteläpuolisen Saimaan tilaa, saataisiin parannettua tyydyttävästä hyväksi. Tarkemman laskentamallin avulla voimme arvioida tarkemmin, mitä toimenpiteitä vesistön tilan parantamiseksi kannattaa tehdä.
Pilottialueena kehitystyössä on ollut Mikkelin eteläpuolinen Saimaa, jonka vesireitit ja valuma-alueet kartoitettiin ja mallinnettiin tarkasti kapeita uomia myöten. Myös vesistöön kohdistuvan kuormituksen lähteet alueella, esimerkiksi kiinteistöjen koordinaatit ja niille ominaiset kuormitustiedot, otettiin järjestelmän käyttöön.
– Nyt vesistöön kohdistuvan kuormituksen yksittäisiä lähteitä ja niiden osuutta voidaan laskea aiempaa tarkemmin: esimerkiksi sitä, minkä verran vesistöön tulee ja minkä verran sieltä lähtee eteenpäin kuormitusta vaikkapa haja-asutuksesta, hulevesistä tai maa- ja metsätaloudesta, kertoo hydrologi Markus Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tarkennustyön ansiosta tietämys Mikkelin seudun eteläpuolisen Saimaan vesistön tilasta saatiin uudelle tasolle.
– Usein esimerkiksi mielletään, että jätevedenpuhdistamo on ainoa vesistön kuormittaja alueella, mutta tarkemman mallin perusteella tiedetään, että myös esimerkiksi maa- ja metsätaloudesta ja haja-asutuksesta tulee vesiin kuormaa, Juho Kotanen sanoo.
Hankkeessa kehitettiin myös uusi laskentatyökalu, joka auttaa asiantuntijoita mallintamaan helposti vesistöön suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia.
– Jos vesistöstä esimerkiksi poistetaan fosforia poistokalastuksella, työkalu näyttää, mikä on poistokalastuksen vaikutus vesistön alavirtaan. Tai jos jätevedenpuhdistamoa uusitaan, nähdään nopeasti sen vaikutukset vesistöön sekä paikallisesti että laajemmin, hydrologi Tiia Vento Suomen ympäristökeskuksesta kuvailee.
Myös esimerkiksi ilmasto-olosuhteiden vaikutuksia vesistöjen tilaan voidaan ennustaa tai suojelutoimia voidaan suunnitella aiempaa nopeammin, jos esimerkiksi teollisuuslaitokselta pääsee vesistöön iso määrä haitta-aineita.
Ympäristötiedon helpompi saavutettavuus helpottaa eri osapuolien työtä ympäristölupien haussa ja tekee lupaprosesseista läpinäkyvämpiä. Entistä tarkempi seuranta ja suunnittelu mahdollistavat myös Mikkelin eteläpuolisen Saimaan vedenlaadun nostamisen tyydyttävästä hyväksi lähivuosien aikana.
Järjestelmä on toistaiseksi ympäristöalan ammattilaisten käytössä. Suomen Ympäristökeskus kehittelee Miksein hankkeen pohjalta myös tavallisille käyttäjille ystävällisiä karttapohjaisia sovelluksia, jotka voivat tulla käyttöön lähivuosina.
– Jos on kiinnostunut oman mökkijärven vedenlaadusta, sovellus voisi havainnollistaa sitä ja sen avulla voisi seurata, mikä vedenlaatuun vaikuttaa: tuleeko kuormitusta pelloilta, metsistä, haja-asutuksesta vai onko alueella jokin yksittäinen kuormitusta aiheuttava tekijä, kuten tehdas, kaivos tai turvealue, Tiia Vento visioi.
Lisätiedot:
Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus, [email protected], 0295 251 734
Jarmo Kastinen, Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy, [email protected], 040 4646 279
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy luo työtä mikkeliläisille tukemalla yritysten kehitystä, kasvua ja vientiä. Miksei palvelee yrittäjiä liiketoimintasuunnitelman laatimisvaiheesta alkaen, kaikissa kehitysvaiheissa. Asiantuntijamme auttavat yrityksiä sijoittumaan, löytämään työvoimaa, kehittämään liiketoimintaa sekä luomaan kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Lisää meistä www.mikseimikkeli.fi
Ympäristömittauksesta myyntivaltti (YMMV) -hanke tähtää ihmisen toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten seurannan ja mallintamisen parantamiseen. Hanketta koordinoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy ja siihen osallistuvat Mikkelin Vesilaitos, Mikkelin seudun Ympäristöpalvelut, Aluehallintovirasto Mikkeli, Metsäsairila Oy ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto, rahoituksen myöntänyt viranomainen on Etelä-Savon ELY-keskus.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1