Turun kaupunkitutkimusohjelman julkaisemassa tutkimuskatsauksessa tarkastellaan julkisen valaistuksen läpimurron vuosisataa, 1800-lukua, Turussa. Katsauksen on kirjoittanut Turun yliopiston historiantutkija ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian ja restauroinnin apulaisprofessori Panu Savolainen.
Vuosisadan alussa kaupunkilaisten ainoa yöllinen valonlähde kaduilla oli mahdollisesti mukana ollut oma käsilyhty. Pysyvä katuvalaistus saatiin marraskuussa 1805, kun kaduilla sytytettiin ensimmäiset noin kolmesataa kynttilä- ja öljylyhtyä. Turun palon jälkeen myös syrjäisemmät kaupunginosat määrättiin valaistavaksi. Lyhtyjen valovoima oli kuitenkin sen verran heikko, että kaduilla tuskin näki kulkea.
Merkittävästi kirkkaampi kaasuvalaistus sytytettiin ensi kerran marraskuussa 1863. Kaasulaitoksen perustaminen ja kaasujohtojen vetäminen katujen alle oli aikanaan ennennäkemätön panostus energiainfrastruktuuriin.
Ensimmäiset sähkövalolla toimivat, jälleen huomattavasti kirkkaammat katulyhdyt otettiin käyttöön Kauppatorin ympäristössä vuonna 1899, ja kaasuvaloja alettiin vähitellen korvata sähkövaloilla.
Julkinen valaistus on nykyajan vauraan maailmanosan kaupungeissa oletusarvoinen osa pimeän vuorokaudenajan arkea. Yleisen sujuvuuden ja toimivuuden ohella keinovalon merkitykset ulottuvat muun muassa kaupunkitilan esteettiseen kokemiseen, historialliseen vetovoimaisuuteen, energiantuotannon järjestelmiin sekä valon yhteisöllisiin merkityksiin.
– Kahdessa vuosisadassa tapahtunut julkisen valon muutos on keskeinen osa kaupunkien modernisaation historiaa. Valo koki kahdessa vuosisadassa muutoksen ylellisyydestä ja toisaalta rankasti vastustetusta ympäristön häiriötekijästä kansalaisoikeudeksi mielletyksi, huomaamattomaksi hyödykkeeksi, Panu Savolainen kuvailee.
Julkinen valaistus tuottaa elävää, muuttuvaa ja parhaimmillaan historiallista identiteettiä vahvistavaa kaupunkikuvaa, joka on tärkeää sekä kaupunkilaisille että turismille.
– Turun julkisen valon yli 250 vuoden historia tarjoaa kaupunkivalaistukseen ajallista perspektiiviä sekä mahdollisesti uusia ideoita suunnittelijoille ja poliittisille päätöksentekijöille, Savolainen huomauttaa.
Tutkimukseen voi tutustua myös Turun kaupunkitutkimusohjelman podcast-sarjassa Kaupungin ääniä, jossa Panu Savolaista haastattelee Elina Teerijoki.
Panu Savolainen: Julkinen valaistus 1800-luvun Turussa. Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsauksia 1/2020. 11 s. Tutkimus on luettavissa turku.fi/kaupunkitutkimus -sivulla
Lisätietoja:
Panu Savolainen, p. 0400 708769 / [email protected]
Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1