Kausi-influenssarokote on paras suoja influenssaa vastaan. Rokote torjuu ikääntyneillä joka toisen influenssan, terveillä työikäisillä ja lapsilla 5-9 influenssaa kymmenestä. Samalla se vähentää influenssasta johtuvia kuolemia, sairaala- ja laitoshoitoja, antibioottihoitoja, jälkitauteja (korvatulehduksia, keuhkokuumeita ja keuhkoputkentulehduksia) sekä influenssatartuntoja.
Suurin osa rokotteen ottaneista välttyy influenssalta. Jos rokotettu saa influenssan, on tauti yleensä lievempi ja toipuminen nopeampaa. Influenssarokotteesta ei voi sairastua influenssaan.
Rokote antaa suojaa influenssaa ja sen jälkitauteja vastaan. Suoja syntyy noin kahdessa viikossa. Rokote ei kuitenkaan anna suojaa tavallista flunssaa eli nuhakuumetta vastaan, sillä flunssia aiheuttaa yli 200 erilaista hengitystievirusta.
Influenssa on sairaus, jonka aiheuttajina on monia erityyppisiä viruskantoja, jotka vaihtelevat vuodesta toiseen. Toiset viruskannat aiheuttavat pahemman epidemian lapsille ja toiset vaivaavat erityisesti vanhuksia.
Kun Suomessa on kesä, influenssavirus kiertää eteläisellä pallonpuoliskolla muuntuen koko ajan. Siksi rokotteita kehitettäessä on hankala tietää, millainen virus lopulta Suomeen saapuu. Virus jatkaa muuntumistaan Suomessa ja kulkee taas ensi kesän koittaessa eteenpäin.
Tällä influenssakaudella kansallisessa rokotusohjelmassa käytetään kahta eri rokotetta: pistettävää Influvac-rokotetta annetaan kaikenikäisille 6 kuukauden iästä alkaen. Influvac-rokote sisältää kolmea viruskantaa, joista kaksi on vaihdettu edelliseen kauteen verrattuna. Rokote antaa suojaa myös sikainfluenssaa vastaan.
Kaksivuotiaat lapset saavat Fluenz Tetra -nenäsumuterokotetta osana kansallista rokotusohjelmaa. Siinä vaikuttavana aineena on eläviä, heikennettyjä influenssaviruksia. Rokote eroaa pistettävästä influenssarokotteesta siten, että se sisältää kahta eri influenssa B-viruskantaa ja että siinä on eläviä heikennettyjä viruksia. Virukset lisääntyvät ylähengitysteissä nenäsumutteen ottamisen jälkeen ja käynnistävät elimistön puolustusreaktion. Nenäsumuterokotetta tarjotaan kaksivuotiaille lapsille pistettävän rokotteen vaihtoehtona.
Influenssarokotukset on hyvä ottaa ennen epidemian alkua, mielellään marras-joulukuussa. Rokotuksia jatketaan koko epidemiakauden ajan, mutta rokotus kannattaa ottaa ennen epidemian alkamista.
Turussa rokotusaktiivisuus on noussut vuosi vuodelta. Myös Turun kaupungin hyvinvointitoimialan henkilöstön rokotusaktiivisuus on nousussa. Viimeisenä neljänä vuonna kaupunki on tehnyt paljon töitä sen eteen, että henkilökunta hakeutuisi aktiivisesti rokotuksiin. Viime vuonna hyvinvointitoimialan lääkäreistä influenssarokotteen otti 80 prosenttia ja hoitajista 60 prosenttia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan rokottautuminen on erityisen tärkeää siksi, että samalla kun henkilöstö suojaa itsensä influenssalta, he suojaavat hoidettavia potilaita ja asiakkaita. Tällä on merkitystä hoidettaessa nimenomaan ikääntyneitä ja sairaita, joiden vastustuskyky on heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia. Henkilökunnan rokotukset vähentävät kuolleisuutta etenkin pitkäaikaislaitoksissa ja ikääntyneiden vuode- sekä vanhainkotiosastoilla. Lisäksi rokotukset auttavat pitämään yllä riittävää henkilöstön määrää epidemian aikana.
THL:n mukaan Suomessa influenssarokotteen on osoitettu vähentävän poissaoloja 0,4 työpäivää/rokotettu. Jo 13 hengen työyhteisössä tämä tarkoittaa runsaan viikon työpanosta.
Influenssa on äkillinen ylempien hengitysteiden tulehdus. Epidemioita esiintyy joka talvi, jolloin 5-15 prosenttia aikuisista ja 20-30 prosenttia lapsista sairastuu.
Influenssa alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella ja siihen liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Lisäksi ilmaantuu kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta kuten tavallisessa nuhakuumeessa. Lievänkin influenssan jälkitauteina esiintyy korvatulehduksia ja keuhkoputkentulehdusta. Suomessa kausi-influenssaepidemia käynnistyy tavallisesti vuodenvaihteessa ja se kestää 2─3 kuukautta
Näkyvä lika huomataan pestä käsistä pois, mutta näkymättömien bakteerien ja virusten osalta tilanne on jo täysin toinen. Ihmisten käsistä leviää ympäristöön, julkisten paikkojen pinnoille lukuisia tauteja aiheuttavia mikrobeja, joista tunnetuimpia ovat hengitystieinfektioita aiheuttavat influenssavirukset tai ripuli- ja oksennustautia aiheuttava Norovirus.
Jokainen pystyy kuitenkin tekemään jotain estääkseen tartunnan. Yksi tärkeimmistä ehkäisykeinoista on käsienpesu aina kotiin tullessa, ennen keittiötöitä ja ruuanlaittoa sekä wc-käynnin jälkeen.
Kotona käsien pesemiseen riittää lämmin vesi ja saippua jokapäiväisen käsihygienian ylläpitämiseksi. Kotona riehuvan infektiotaudin aikana käsihygieniaa voi tehostaa käsihuuhteen käytöllä.
Lisätietoa influenssarokotuksista löytyy myös netistä: turku.fi/influenssa
Medialle on varattu kuvausmahdollisuus Käsityöläiskadun terveysasemalla torstaina 3. marraskuuta klo 9-10.30 välisenä aikana. Kuvaamaan tulevia pyydetään ottamaan yhteys osastonhoitaja Katriina Hlavatyyn ennen kuvauspäivää, p. 040 749 3087 tai katriina.hlavaty(a)turku.fi.
Lisätiedot:
ylilääkäri ja tartuntataudeista vastaava lääkäri Jane Marttila
p. 040 595 3682 tai jane.marttila(a)turku.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1