Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randellin talousarvioesitys ja toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2017 on julkaistu.
Vuoden 2017 talousarvioesityksessä rahaa esitetään käytettäväksi 1,0 miljardia euroa. Talousarvioesitys 19,3 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin nettovelka pienenee 35 miljoonaa euroa. Kaupungin kunnallisvero pysyy ennallaan 19,50 prosentissa.
Turun oma toiminta on jäntevöitynyt ja kehittynyt tavoitteiden mukaisesti, mutta kilpailukykysopimus ja muut Suomen hallituksen toimenpiteet vaikuttavat kaupungin talouteen negatiivisesti ja pakottavat lisätoimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi.
Turun taloussuunnitelman valmistelua ovat ohjanneet seuraavat kaupunginvaltuuston syksyllä 2011 päättämät linjaukset: talous tasapainotetaan valtuuston päätöksen mukaisesti vuoteen 2018 mennessä, vuosikate kattaa investointien poistot ja nettovelka kasvaa maltillisesti.
Valmisteltu taloussuunnitelma 2017 kattaa osan tavoitteista. Yleisen taloustilanteen kehitys ja taloussuunnittelulukujen vahvistamisen jälkeen tietoon tulleet valtion toimenpiteiden tulo- ja kustannusrakenteiden negatiiviset vaikutukset eivät mahdollista kaikkien tavoitteiden saavuttamista.
-Yleisesti toimintaympäristön kehitysnäkymät voidaan nähdä Turun seutukunnassa lupaavina. Pelkästään telakan tilauskannan kehitys antaa eväitä talouden elpymiseen, mutta kaupungin taloudellinen tilanne on pitkään ollut haastava ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset tiukentavat sitä entisestään, kuvailee Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell.
-Turkua auttavat lääketeollisuuden hyvästä menestyksestä kertyvät yhteisöverotuotot. Meriteollisuuden kehittymisen vaikutukset realisoituvat kaupungin kasvussa ja työllisyyden parantumisessa, mutta välittömät vaikutukset kunnallis- ja yhteisöverotuottoihin ovat vähäiset. Pitkällä aikavälillä myönteiset vaikutukset kertaantuvat.
Kilpailukykysopimuksella on Turun talouteen 14,7 miljoonan euron negatiivinen vaikutus. Summa koostuu työantajamaksujen alennuksista, lomarahaleikkauksista, työajan pidentämisestä, vaikutuksista kunnallisverotuottoon ja valtionosuuksiin.
-Osa valtion tekemistä julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävistä toimenpiteistä ovat siinä mielessä poikkeuksellisia, että kuntien tulorahoitusta leikataan arvioihin perustuen eikä säästön todellisesta toteutumisesta ole varmuutta. Taloussuunnitelmakauden suurimmaksi haasteeksi onkin muodostunut työllisyyden ohella tulorahoituksen heikko kehitysennuste, kaupunginjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Turun kaupungin ensi vuoden talousarvioesityksessä suunnittelukauden tavoitetta eli talouden tasapainoa vuonna 2018 ei saavuteta, vaan Turun on tehtävä lisätoimenpiteitä. Tämä tarkoittaa mahdollisesti lisätalousarviota ja pääoman palautuksia vuodelle 2017 sekä myös suunnittelukauden 2017-2020 aikana.
Talousarvioesitykseen sisältyvä henkilöstösuunnitelma vähentää kaupungin henkilötyövuosien määrää 84 htv:llä vuonna 2017. Muuten kaupungin henkilötyövuosien kehitys on edennyt hyvin eli Turussa on onnistuttu systemaattisesti alentamaan henkilötyövuosia tavoitteiden mukaisesti.
Turku on käynnistänyt vuoden 2016 aikana neljä mittavaa kärkihanketta, jotka ovat Keskustan kehittäminen, Turun kampus ja tiedepuisto, Digitaalisten palvelujen kehittäminen ja Palveluohjauksen uudistaminen.
Talousarvioesitys sisältää ehdotuksen viidennen kärkihankkeen käynnistämisestä. Kärkihanke käsittää hiilineutraaliuden ja smart city -teemojen yhdistämisen.
-Kaupungilla on kärkihankkeissa kunnianhimoiset tavoitteet ja jokaiseen sisältyy useita erillisiä hankkeita lukuisten kumppaneiden kanssa. Näin valmistetaan että tavoitteet ja hyödyt saavutetaan, Randell sanoo.
Voimakkaan kehittämisen myötä Turulla on myös entistä parempi mahdollisuus viedä suuria kaavoitusohjelmia eteenpäin. Kärkihankkeiden käynnistäminen on oleellinen kaupungin kokonaiskehittämistä.
Turku on onnistunut käyttömenojensa hallinnassa hyvin. Tuottavuutta lisätään entisestään kehittämällä toimintaa sisäisesti. Toimintamalliuudistus vuodelta 2013 oli tälle alkua ja toimintamallia on kehitetty edelleen voimakkaasti. Ensi vuoden aikana valmistellaan esimerkiksi kiinteistötoimialan ja ympäristötoimialan yhdistämistä vuoden 2018 alusta lähtien.
-Toimintamallia on onnistuttu kehittämään niin, että tuottavuuden kasvuun on paremmat mahdollisuudet. Näin pystytään aikaansaamaan pysyvää muutosta, Randell kertoo.
Käyttötalouden nettomenojen kehitys on ollut ongelmana viime vuosina. Kaupungin toimialat ovat kuitenkin tehneet uutterasti töitä talouden tasapainottamiseksi. Viime vuosien maltillinen kehitys on antanut mahdollisuuden kaupungin talouden tasapainoon. Vuonna 2017 menojen kasvu saa olla 0,6 prosenttia vuoden 2016 talousarvioon verrattuna.
-Kaupungin henkilökunta on tehnyt ansiokasta työtä kulujen hillitsemiseksi ja osallistunut laajalla rintamalla toimintamalliuudistusten tuomien säästötoimenpiteiden toteuttamiseen, kaupunginjohtaja Aleksi Randellkiittää.
Lautakunta ja johtokuntien esitykset noudattivat pääsääntöisesti annettuja suunnittelulukuja. Kaupunginhallituksen osalta on tehty lisäpanostuksia työllisyyden hoitoon ja on varauduttu Suomi 100 -juhlavuoden suurtapahtumiin sekä reformaation juhlavuoteen.
Sivistystoimialalla kaupunginjohtaja esittää suunnittelulukuun nähden miljoonan euron korotusta kohdistettavaksi oppilasryhmäkokojen hallintaan. Varhaiskasvatuksen kohdalla vuoden 2016 aikana syntynyt alibudjetointi on korjattu.
Ammatillisessa koulutuksessa Turku menettää koulutuksen järjestämiseen tarkoitettuja valtionosuuksia 4,8 miljoonaa euroa, koska valtio uudistaa ammatillista koulutusta. Yksikköhinta laskee 12,5 prosenttia, josta Turku sopeuttaa puolet vuonna 2017. Oppilasvolyymi pidetään korkealla, jotta Turussa vastataan koulutustakuuseen ja toisaalta työelämän tarpeisiin.
Hyvinvointitoimialalla talousarvio on hyväksytty lautakunnan esityksen mukaisena oman toiminnan osalta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille esitetään tiukempia kustannusraameja.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kustannuskehitys on viime vuosina ollut yleiseen taloustilanteeseen nähden poikkeuksellisen korkea. Maksuosuudet sairaanhoitopiirille ovat poikkeuksetta ylittäneet sairaanhoitopiirin vuonna 2012 asettaman 3,8 prosentin keskimääräisen kasvun.
Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä valmistelluissa lakiluonnoksissa on linjattu, että kuntayhtymien tulee kattaa mahdolliset alijäämät viimeistään tilikaudella 2018. Sairaanhoitopiirin taseessa on kertynyttä alijäämää noin 8 miljoonaa euroa. Sairaanhoitopiirin hallitus on linjannut vuoden 2017 tulostavoitetta korotettavaksi siten, että ylijäämää kertyy 5,6 miljoonaa. Samalla on linjattu, että jäsenkuntien maksurasituksen enimmäismuutos vuoden 2016 talousarviosta on +0,9 %.
Turun kaupungin näkemyksen mukaan alijäämän kattamistavoitetta ei ole syytä muuttaa, vaan tavoitteena tulee olla taseessa olevien alijäämien kattaminen alkuperäisen suunnitelman mukaan. Tämä muutos tarkoittaisi pelkästään Turulle noin miljoonan euron maksurasituksen kevennystä vuonna 2017. Sairaanhoitopiirin tuleekin välittömästi käynnistää toimenpiteet, joilla valtion päättämät linjaukset siirretään kuntalaskutukseen.
Turun kaupunki edellyttää sairaanhoitopiiriltä toimenpiteitä, joilla kaupungin maksurasitusta kevennetään noin kolmella miljoonalla. Tämän lisäksi kaupungin ja sairaanhoitopiirin välinen säännöllinen vuorovaikutus tulee käynnistää uudelleen.
Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus. Uudistuksen vaikutuksista kuntien talouteen on tehty ensimmäisiä alustavia arvioita, mutta kaupungin taloussuunnittelun tueksi niistä ei vielä ole. Toistaiseksi ei ole käytettävissä laskelmia uudistuksen toteutuksesta ja sen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista verrattuna nykyiseen toimintatapaan.
Turun kaupungin bruttoinvestoinnit ovat talousarvioesityksen mukaisesti taloussuunnitelmakaudella 107 miljoonaa euroa vuonna 2017 ja 92 miljoonaa euroa vuonna 2018.
Kiinteistöliikelaitoksen investointitasoja on pyritty keventämään mm. tilahankkeiden osalta hyödyntämällä taseen ulkopuolisia toteutusratkaisuja.
Merkittävimmät investoinnit vuonna 2017 ovat kaupunginteatterin peruskorjaus, Samppalinnan maauimalan peruskorjaus, Palloiluhalli, Syvälahden ja Maarian monitoimitalot.
Varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on pääosin vesiyhtiön perustamisen seurauksena 35 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Antolainoja myönnetään 166 miljoonalla eurolla, josta 98 miljoonaa kohdentuu perustettavalle vesiyhtiölle. Investointien rahoittamiseen otetaan uutta pitkäaikaista velkaa 100 miljoonaa euroa.
Taloussuunnitelmavuosien 2017-2020 velan lisäykseksi on merkitty 40-50 miljoonaa euroa per vuosi. Vuonna 2017 nettovelka pienenee 35 miljoonaa euroa. Valtuuston asettamassa velkaraamissa pysyminen edellyttää nettokäyttömenojen maltillista kehystä.
Talousarviokäsittelyn eteneminen:
Talousarviotiedusteluihin vastaavat:
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell, puh. 02 262 7224
Talous- ja strategiaryhmän johtaja Jukka Laiho, puh. 040 760 3999
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1