Kuntatalouden heikkeneminen on ennakkotietojen perusteella jatkunut ja kuntatalouden vuotta 2019 on kutsuttu jopa historian huonoimmaksi. Myös useat suuret, elinvoimaiset kunnat ovat tehneet miinustulosta. Kuten yleinen kuntatalouden tila, myös Jämsän tilanne on haasteellinen ja alkuvuoden 2020 osalta voidaan todeta, että haasteet tulevat vain kasvamaan kaikilta osin.
Tilikauden tulos alijäämäinen
Kaupunkikonsernin osalta tilikauden tulos vuodelta 2019 on liikelaitokset mukaan lukien alijäämäinen -2,6 milj.€. Kaupungille muodostuu tilinpäätöksen jälkeen kumulatiivista alijäämää -601.971 €. Toimintakatteen kasvu on vuodesta 2018 ollut vain noin 400.000 € eli 0,44 %, joka osoittaa, että rakenteellisia toimenpiteitä on tehty mm. eläköitymistä hyödyntämällä. Toimintatuotot ovat ylittyneet noin 1,1 milj.€, ilman liikelaitoksia toimintatuotot ylittyivät 1,5 milj.€. Toimintamenot ylittyivät talousarvion muutokseen nähden 1,6 milj.€, tästä suurin osuus kohdistuu palvelujen ostoihin ulkopuolisilta. Vaikka kustannussäästöjä on saatu ja tarkasteltu tulojen kertymisperiaatteita, nämä keinot eivät ole olleet riittäviä, sillä suurimmalta osalta tulokseen vaikuttaa verotulojen jääminen alle arvioidun sekä valtionosuuksien leikkaukset, joita vuonna 2019 kuntatalouteen kohdistui mm. Kiky- ratkaisun vuoksi.
Verotulot kasvoivat
Jämsän kaupungin kokonaisverotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 800.000 euroa, ollen 84,8 milj.€. Talousarvioon verrattuna verotulot ylittyivät yhteisöverotulojen osalta, mutta sekä kunnallisvero- että kiinteistöverojen osuudet jäivät arvioidusta. Yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat kunnan alueella toimivien yritysten yhteisöveromäärät ja metsätalouden hakkuut. Valtionosuusjärjestelmään on tehty muutoksia lähes vuosittain. Valtioneuvosto päätti maksaa osan vuoden 2020 valtionosuudesta jo vuoden 2019 puolella. Jämsän osalta tämä oli n. 0,9 milj.€ ja on ohjeistuksen mukaan myös kirjattu vuodelle 2019. Tämä tulee tietenkin vaikuttamaan seuraavan vuoden tulopohjaan. Kaiken kaikkiaan valtionosuuksia tuli Jämsälle 42,5 milj.€, kun summa edellisenä vuonna oli 42,1 milj.€.
Henkilöstön eläköityminen jatkuu voimakkaana
Henkilöstö on ollut viime vuosina jatkuvassa muutostilassa. Toimintaa on tehostettu järjestelemällä tehtäviä uudelleen ja tekemällä sisäisiä siirtoja toimintayksikköjen kesken ja sisällä. Henkilöstömäärään vaikuttaa kuitenkin keskeisesti kunnan palvelutarve, sen tarjonnan laajuus ja –taso. Myös yhteistoiminta-alueen tehtävien hoitoon on varattava työpanosta. Vakituisen henkilöstön määrä on laskenut vuodessa 23 henkilöllä. Eläköityminen jatkuu voimakkaana ja seuraavan viiden vuoden aikana eläköityy noin 150 henkilöä. Oletettavaa on, että ammattitaitoisen henkilökunnan saamisessa tulee tulevaisuudessa haasteita myös kuntasektorilla.
Lainamäärä alle keskiarvon
Pitkäaikaisia lainoja kaupungilla oli vuoden lopussa noin 38,4 milj.€, asukasta kohden tämä on 1.902 €. Lainamäärää vähennettiin noin 4,5 milj.€ ja se on reilusti alle kuntien keskiarvon, joka on viime vuosina ollut hiukan yli 3.000 €/asukas. Jämsän kaupunkikonsernin lainamäärä on 64,2 milj.€, joka on 3.128 €/asukas. Vuosikate näyttää sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Jämsän kaupungin vuosikatteeksi muodostui 5.495.464 euroa, joten vuosikatteessa on tapahtunut hienoista parannusta edellisvuoteen, mutta nettoinvestoinnit olivat 7,2 milj.€ ja suunnitelman mukaiset poistot (osuus, joka investoinneista vuosittain lasketaan kuluksi) 8,1 milj.€, joten vuosikate ei ole riittävä. Kaupungin kannalta suurin käyttötalouteen vaikuttava asia on väestökato, joka pienentää sekä verotuloja, että valtionosuuksia. Toisaalta harveneva väestö pakottaa myös palveluverkon osalta epämiellyttäviin päätöksiin.
Omavaraisuusaste hyvällä tasolla
Omavaraisuusasteella mitataan kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste on hyvällä tasolla, kun se on yli 60 %. Jämsän kaupungin omavaraisuusaste oli tilinpäätösvuonna 60,58 %, kun edeltävänä vuonna se oli 59,55 %, joten tässäkin suhteessa tilanne on hieman parantunut. Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin kunnan vieraan pääoman maksuun. Jämsässä suhteellinen velkaantuneisuus vuonna 2019 oli 32,88 %, kun edeltävänä vuonna se oli 35,71 %.
Investoinnit viivästyivät
Investointien toteuma on jäänyt hieman alle arvioidun. Investointimenojen toteuma oli kaupungin osalta 95,3 %, kaupunki ja liikelaitokset mukaan lukien 77,5 %. Kenties suurin kaupunkikuvaa muuttanut ja kaupunkilaisia puhuttanut investointi oli Keskuskadun saneeraus, joka jäi alle budjetoidun, samoin kuin yleisten liikenneväylien parannus. Kirjaston rakentaminen siirtyi yhteistyökumppanin vetäytymisen vuoksi, investointia on ryhdytty suunnittelemaan kaupungin omin järjestelyin ja mahdollisesti omana investointina. Jämsän keskuspuhdistamon laajennuksen ja saneerauksen aloittaminen taas viivästyi suunnitellusta 5 kuukautta mm. pääurakoitsijan vetäydyttyä sopimuksesta hankintapäätöksen jälkeen. Urakka on kuitenkin jo aloitettu ja kuuluu keskeneräisiin hankkeisiin vuoden vaihteessa, kokonaishinta on noin 6,5 milj.€.
Koronaepidemia heikentää kuntien taloutta
Alkuvuodesta 2019 valmisteltiin vielä sote- ja maakuntauudistusta, joka kuitenkin maaliskuussa hallituksen myötä kaatui. Vuosi 2019 oli globaalisti katsoen kohtuullisen hyvän talous- ja työllisyyskehityksen kautta. Brexitiä joko odotettiin tai pelättiin. Nyt tätä kirjoittaessa on taas alkuvuosi ja painitaan pandemian aiheuttamien järjestelyjen kanssa ja näyttää siltä, että talouskurimus syvenee. Ennusteiden mukaan koronaepidemia tulee heikentämään kuntien taloutta vuonna 2020 vähintään 1,5 miljardilla eurolla. Monien erilaisten ympäristöstä tulevien haasteiden keskellä on kuitenkin tärkeää säilyttää toimintakyky, niin kunta- kuin yksilötasolla. Kuntasektorilla katsotaan, että valtiovallan pelastuspaketti tulee olemaan välttämätön kuntien toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tärkeää tässä tilanteessa on mennä yli kriisivaiheen ja säilyttää kaupungin toimintakyky, jotta jatkossakin pystytään kaupungille asetetut lainmukaiset palvelut järjestämään ja ylläpitämään.
Lisätietoja:
talousjohtaja Ari Luostarinen p. 040 593 4655
Jämsä on toimelias ja kehittyvä kaupunki eteläisessä Keski-Suomessa, keskeisellä sijainnilla ja loistavien kulkuyhteyksien varrella.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1