Sodan ajan vahvuuden noususta epäselvyyttä

Tuoreessa puolustuselonteossa Puolustusvoimien sodan ajan vahvuutta esitetään nostettavaksi 280.000 henkeen nykyisestä 230.000 hengestä. Linjauksen taustalla ovat mm. Ukrainan tapahtumat ja sotilaallisen jännitteen kasvu Suomen lähialueilla sekä mm. hybridisodankäynnin uhka.

Vahvuutta nostetaan selonteon kirjauksen mukaan liittämällä joukkojen perustamisorganisaatio osaksi paikallisjoukkoja ja käyttämällä riittävän koulutustason saavuttaneita varusmiehiä valmiuden kohottamisen ja kriisiajan tehtäviin. Vahvuuteen sisällytetään myös tarvittaessa puolustusvoimiin kriisitilanteessa liitettävät rajajoukot.

Asian tulkinnanvaraa jättävä kirjaustapa on Reserviläisliitossa ja muilla tahoilla herättänyt kysymyksiä siitä, ollaanko sodan ajan vahvuutta oikeasti nostamassa vai on kyse vain uudesta laskentatavasta.

- Eri eduskuntapuolueilla on ollut hyvin erilaiset näkemykset siitä, lasketaanko joukot nyt vain eri tavalla vai kasvaako sodan ajan vahvuus oikeasti. Reserviläisliitto esitti jo viime syksynä, että paikallispuolustuksen yksiköt tulisi kaksinkertaistaa sotilaallisen tilanteen kiristymisen ja hybridisodankäynnin uhan johdosta, Pohjola sanoo.

Puolustusministeri Jussi Niinistö sanoi 16.2. tiedotustilaisuudessa, että uusien joukkojen perusvarustus on jo olemassa ja valtiovarainministeri Petteri Orpo totesi, että tarvittavat varat otetaan budjetista sen nykyisten raamien puitteissa.

- Reserviläisliitto ei ota kantaa mistä vahvuuden nostamiseen tarvittavat varat otetaan, se on poliitikkojen tehtävä. Reserviläisliiton tehtävänä on huolehtia reserviläisille tärkeiden asioiden esille tuomisesta ja puolustaa niitä sekä ennen kaikkea huolehtia siitä, että Suomella on riittävä puolustuskyky myös nykyisessä maailmantilanteessa, Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola linjaa.

Puolustusselonteossa listattiin ylläpito- ja kehittämiskohteiksi etenkin valmius, tiedustelu, kyberpuolustus, vaikuttamiskyky ja poistuvien suorituskykyjen korvaaminen. Myös vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ja -työn varaan lasketaan paljon.

- Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK varmasti huomioi uudet tarpeet koulutustarjonnassaan mutta samalla pitää huolehtia siitä, että MPK:n rahoitus kasvaa samassa tahdissa, vaatii puheenjohtaja Pohjola.

Puolustusselonteossa linjataan, että Maanpuolustuskoulutusyhdistystä kehitetään puolustusvoimien strategisena kumppanina pohjoismaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tavoitteena on vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen asemaa paikallispuolustuksessa sekä virka-aputehtävissä. Reserviläisliitto on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen suurin jäsenjärjestö vapaaehtoiskouluttajien määrällä mitattuna.

Lisätietoja antavat Reserviläisliiton puheenjohtaja Ilpo Pohjola, 0400 182 700 ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg, 0400 640 755.