Terveyssosiaalityö on osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Sosiaalityöntekijät ovat apuna sairastumisen tai vammautumisen aiheuttamassa elämäntilanteen muutoksessa. Sosiaalityöntekijät toimivat erikoissairaanhoidossa eri osastoilla ja poliklinikoilla.
Sairaus tai vamma voi vaikuttaa monella tavalla arkielämään, työ- ja toimintakykyyn, toimeentuloon, tai taloudelliseen tilanteeseen. Esiin voi nousta monenlaisia kysymyksiä ja tuen tarpeita. Esimerkiksi kotiutuminen sairaalasta ja arjessa pärjääminen voi huolestuttaa.
– Keskustelu sosiaalityöntekijän kanssa auttaa potilasta löytämään ratkaisuja ja keinoja arjessa selviytymiseen ja jaksamiseen, kun sairastuminen tai vammautuminen vaikuttaa arkeen, kertoo terveyssosiaalityöntekijä Heli Kokkola Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
– Olen saanut paljon apua erilaisissa elämäntilanteissa viiden viime vuoden aikana, kertoo lappeenrantalainen Jussi. Jussi kertoo olleensa jo vuosia työkyvytön reuman, psoriasiksen ja diabeteksen takia. Hän kiittelee erityisesti saamaansa apua Kela-korvausten hakemisessa ja raha-asioiden hoidossa. Jussi ei käytä tietokonetta eikä hänellä ole älykännykkää, joten hän on kiitollinen voidessaan käydä asioitaan läpi oman yhteyshenkilön Helin kanssa, jota hän tapaa säännöllisesti.
Lastenyksikön sosiaalityöntekijä on kiinteä osa lastentautien diabetestiimiä
Lastenyksikön sosiaalityöntekijä keskustelee nuoren vanhempien kanssa ja tapaa nuoren kahden kesken jakson aikana. Useimmiten nuoren kohtaaminen onnistuu parhaiten etukäteen sovitulla kävelylenkillä, jolloin nuori ja sosiaalityöntekijä voivat keskustella asioista rauhassa.
- Lastenlääkärinä olen kokenut yhteistyön terveyssosiaalityön kanssa erittäin tärkeäksi myös kiireellisisä asioissa, kun tarvitsen tukea nopeisiin päätöksiin lapsen terveydentilan turvaamiseksi. Lasten pitkäaikaissairauksien hoidon laiminlyönti tulee esille tavallisten poliklinikan seurantakäyntien yhteydessä tai ylimääräisinä päivystyskäynteinä. Lastenyksikön sosiaalityöntekijään saan yhteyden välittömästi tai voimme järjestää lapsen asioissa yhteisvastaanoton vanhempien kanssa erikseen, kertoo lastenlääkäri Tuula Tiainen Etelä-karjalan keskussairaalan lastentautien poliklinikalta.
Terveyssosiaalityö on osa potilaan kuntoutusta takaisin normaalielämään
Terveyssosiaalityöntekijä antaa keskustelutukea elämäntilanteen muutoskohdissa ja tilanteissa, joissa arkielämän sujuvuus on uhattuna. Sosiaalityöntekijä tekee tarvittaessa yhteistyötä potilaan läheisten, viranomaisten ja muiden tukea antavien tahojen kanssa.
– Minua on autettu sekä raha-asioiden. että Kelan kautta haettavan, eläkettä saavan hoitotuen hakemisessa. Sain myös apua invaluvan hankkimisessa, kertoo 74-vuotias joutsenolainen Veikko. Hänellä on munuaissairaus ja hän käy dialyysissa kaksi kertaa viikossa. Veikko kertoo saavansa apua myös matkakorvaushakemusten tekemiseen sairaalakäyntien johdosta ja olevansa hyvin tyytyväinen saamaansa apuun ja tukeen.
– Esimerkiksi syöpähoitoja saavalla potilaalla ei aina ole voimavaroja selvittää ja hakea itse erilaisia tukimuotoja. Myös hoitojen jälkeinen kuntoutuminen ja paluu takaisin työelämään asettaa monenlaisia haasteita, myös henkisesti, toteaa palvelupäällikkö Tuomas Yliruka Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
Sosiaalityötä jo sadan vuoden ajan Suomessa
Suomessa terveyssosiaalityön voidaan katsoa alkaneeksi vuodesta 1921, jolloin sosiaalihoitajat aloittivat toimintansa Helsingin 1921 lastensairaalassa sekä 1923 kirurgisessa sairaalassa, koska koettiin että terveydenhuollossakin on tärkeä kiinnittää huomiota enemmän potilaiden elämäntilanteisiin ja kotiutumisen jälkeiseen selviytymiseen.
Terveydenhuollon sosiaalityöntekijän rooli on muuttunut avustavasta, hoivaan keskittyvästä työntekijästä kohti yhteiskunnallista ja sosiaalista tietoa hallitsevaa, itsenäistä asiantuntijaa.
Tänä päivänä terveyssosiaalityön avulla turvataan, ettei ihminen putoa palvelujärjestelmien ulkopuolelle, kun asiakkaan oma toimintakyky on heikentynyt. Terveyssosiaalityö toimii eräänlaisena turvaverkkona pirstaleisessa sosiaaliturva ja –palveluiden sekä kuntoutuksen maailmassa, jossa työntekijä kokoaa asiakkaan palvelujärjestelmän yhteen tai auttaa sen alkuun saattamisessa ja tarvittaessa jää seuraamaan asioiden etenemistä.
- Terveyssosiaalityö on tärkeä osa asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Oikea-aikaisen ammatillisen tuen antaminen ja asioiden sujuva hoito voi ehkäistä parhaimmillaan vakavan sairastumisen tuottaman kaaoksen tunnetta ja auttaa hallitsemaan sitä arjen haasteissa ja sairastumisen kohdatessa, toteaa Yliruka.
Terveyssosiaalityön ammattilaisten yhteystiedot löytyvät Etelä-Karjalan hyvinvointialueen verkkosivuilta (www.ekhva.fi/asiakkaalle/kanssasi/kuntoutuspalvelut/terveyssosiaalityontekijat/)
Lisätiedot medialle:
Palvelupäällikkö Tuomas Yliruka, [email protected], p.040 139 0420
Etelä-Karjalan hyvinvointialue muodostui jo pitkään yhteistyötä tehneistä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksesta. Vuoden 2023 alusta lähtien perus- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille. Etelä-Karjalan hyvinvointialue toimii Etelä-Karjalan maakunnan alueella, jossa asuu noin 127.000 asukasta. Etelä-Karjalan maakunnan muodostavat Imatran, Lappeenrannan, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1