Rakentamisessa on runsaasti säästömahdollisuuksia

Katujen ja muun infrastruktuurin rakentamisessa on mahdollisuus vähentää merkittävästi ympäristöpäästöjä ja saavuttaa myös taloudellisia säästöjä. Tämä tuli esille selvityksessä, jossa tarkasteltiin Turun kaupungin infrarakentamisen kokonaispäästöjä ja vaihtoehtoisia ratkaisuja sekä päästövähennyspotentiaalia ja kustannusvaikutuksia.

Selvityksen on laatinut Ramboll Finland Oy osana 6Aika-rahotteista Skanssin uuden kaupunginosan kehittämishanketta. Selvitys valmistuu kesäkuun loppuun mennessä, mutta tuloksia on jo esitelty asiantuntijaseminaarissa.

Selvityksessä on tarkasteltu Skanssinkadun ja Vallikadun rakentamista Skanssin kaava-alueella. Työssä on tunnistettu kustannustehokkaimmat keinot, joilla voidaan vähentää kyseisten kohteiden rakentamisesta aiheutuvia päästöjä. Selvityksen mukaan Skanssinkadun päästövähennyspotentiaali koko kaupungin tasolla vastaa noin 1200 lounaissuomalaisen siirtymistä työmatkaliikenteessä henkilöauton käytöstä julkisen liikenteen käyttöön vuosittain.

Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin Turun Hirvensalon Marjamäen-Pyölinmäen alueella sijaitsevan Perhekadun rakentamista sekä meriläjitykseen kelpaamattomien ruoppausmassojen käyttöä esirakentamisessa. Esimerkkien pohjalta keskityttiin tarkastelemaan, mitä päästö- ja kustannusvähennyksiä saavutetaan optimoimalla kaivumaiden kuljetuksia.

Kiertotalousajattelua ja koordinointia

Selvitys osoittaa, että kaupungeilla on erinomaiset mahdollisuudet vaikuttaa resurssiviisaisiin ratkaisuihin ja päästöjen vähentämiseen infrarakentamisessa.

- Suunnittelussa ja toteutuksessa tarvitaan kiertotalousajattelua. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on saavuttanut maa-ja kiviainesten tehokkaalla koordinoinnilla ja yhteistyöllä noin 32 milj. euron kustannussäästöt ja 11 300 tonnin CO2-päästövähennykset vuosien 2014-2017 aikana, kertoo Rambollin Urban-sektorin kehityspäällikkö Riina Känkänen.

Turun kaupunki investoi vuosittain merkittävästi rakennuksiin ja infrastruktuuriin, ja uuta katua rakennetaan vuosittain noin 10 kilometriä. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali alue vuoteen 2029 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää monia erilaisia toimenpiteitä.

- Esimerkiksi maamassojen koordinaatio vaatii resursseja. Tähän asti savet on käytetty tehokkaasti hyödyksi meluvalleihin, mutta jatkossa kohteiden löytyminen on entistä haastavampaa, toteaa kaupunkirakentamisen vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen.

Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteisenä tavoitteena on mm. toimintamallien kestävyys ja avoimuus (6Aika strategia). Turun osatoteutuksessa on tuotettu lähtötietoja ja laskentamalleja Skanssin kaupunginosan investointien ilmasto- ja ympäristövaikutusten ennakkoarviointiin.

- Kustannussäästö- ja päästövähennyspotentiaalin ottaminen huomioon suunnittelussa ja päätöksenteossa on jatkossa entistä tärkeämpää. Oleellista olisikin saada selvityksen tuloksia sisälle kaupungin ohjausmalleihin ja prosesseihin, toteaa konsernihallinnosta controller Johanna Korpikoski.

Lisätietoja:
Mika Pitkänen, vastaava rakennuttaja, 050 559 0788, mika.pitkanen(a)turku.fi
Johanna Korpikoski, Skanssin 6aika hankkeen asiantuntija, 040 588 6010, johanna.korpikoski(a)turku.fi

Ramboll Finland Oy:
Riina Känkänen, Urban-sektorin kehittämispäällikkö, 040 768 8084, riina.kankanen(a)ramboll.fi

Seminaarin aineisto netissä: www.turku.fi/skanssi
Hiilineutraali Turku 2029: www.turku.fi/hiilineutraaliturku

Selvitys on toteutettu osana 6Aika rahoitteista Avoimet innovaatioalustat -kärkihanketta.