Tuusulan kunnan talousarvio on tulevana vuonna hieman ylijäämäinen. Veroprosentit pysyvät ennallaan. Lainamäärä kasvaa kunnan investoidessa tulevaan. Kunnan elinvoiman kasvattaminen näkyy investoinneissa, jotka ovat historiallisen suuret tulevina vuosina, etenkin vuonna 2018. Varautuminen tulevaan tuo painetta pitää tarkkaa huolta kunnan taloudesta.
Tuusulan kunta siirtyi pormestarimalliin valtuustokauden vaihtuessa 1.6.2017. Pormestarin ensimmäisen talousarvioesityksen tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat pormestariohjelman päämäärien ja uuden Tuusulan rakentamisen ympärille. Tulevina vuosina talousarvioehdotuksen tavoitteiden laadintaa ohjaa pormestariohjelman pohjalta valmistelussa vielä oleva strategia, jonka valtuusto hyväksyy joulukuussa 2017.
– Talousarvion laadinnassa on lähdetty siitä, kunnan elinvoimaa vahvistetaan tekemällä historiallisen suuria investointeja. Ensi vuoden investoinnit ovat toki vielä pitkälti kunnallistekniikan investointeja, mutta ne luovat pohjan tulevalle rakentamiselle. Budjetti on tasapainoinen, hieman jopa ylijäämäinen, toteaa pormestari Arto Lindberg.
Tunnusluku | TAE 2018 | TA 2017 |
Asukasluku | 39 212 | 39 069 |
Veroprosentti | 19,5 | 19,5 |
Verotulot, milj. eur | 179,8 | 174,3 |
Vuosikate, milj. eur | 14,7 | 10,3 |
Käyttöomaisuusinvestoinnit, milj. eur | 40,2 | 35,4 |
Lainat, milj. eur | 109,4 | 104,4 |
Vuosikate % poistoista | 107,7 | 74,7 |
Lainat, eur/asukas | 2 791 | 2671 |
Tuusulan toimintatulot ovat vuoden 2018 talousarviossa 73,8 miljoonaa euroa ja toimintamenot 263,0 miljoonaa euroa. Toimintamenot kasvavat 3,0 miljoonaa euroa eli 1,6 prosentilla kuluvan vuoden ennusteeseen verrattuna. Toimintakate kasvaa 0,4 miljoonaa euroa vuoden 2017 ennusteeseen nähden. Vuonna 2018 toimintakatteen budjetoitu kasvu vuoden 2017 talousarvioon nähden on 1,7 %. Ensi vuoden talousarviossa vuosikatteeksi muodostuu 14,7 miljoonaa euroa ja ylijäämäksi 1,0 miljoonaa euroa (kunta ja vesilaitos yhteensä).
Taloudellisen toimintaympäristön positiivinen kehitys tukee kunnan taloustilannetta. Lähivuosina sote- ja maakuntauudistus puolittaa kunnan tulopohjan ja kunnan elinvoimaa tukevat investoinnit kasvattavat lainamäärää, mikä tuo paineen pitää tarkkaa huolta kunnan taloudesta. Keskiössä ovat tuottavuuden parantaminen, investointien priorisointi sekä kiinteistöomaisuuden tehokkaampi hyödyntäminen. Palvelurakenteiden keventämistä jatketaan ja kunnan palveluita järjestetään yhä enemmän digitaalisia ratkaisuja hyödyntäen. Kunnan elinvoimaisuutta ja taloutta tukevat aktiivinen elinkeinopolitiikka, kuntakeskusten kehittäminen sekä kysyntään vastaavien asunto- ja yritystonttitarjonnasta huolehtiminen, erityisesti Etelä-Tuusulan alueella.
Pormestari esittää, että kunnallisvero säilyy 19,5 prosentissa. Kunnallisveron osuus kunnan verotuloista on arvion mukaan 90,2 % vuonna 2018.
Yhteisöveron osalta ei tällä hetkellä ole tiedossa vireillä olevia lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Yhteisöverokertymän kehitys on pitkälti sidoksissa Tuusulassa toimivien yritysten tuloskehitykseen sekä yritysten määrän kasvuun.
Kiinteistöveroprosenteille on laissa määritellyt vaihteluvälit. Tuusulan kiinteistöveroprosentit esitetään pidettävän edelleen alarajojen mukaisilla tasoilla. Tuusulan kiinteistöverotulojen arvioidaan pysyvän vuonna 2018 lähellä kuluvan vuoden tasoa.
Vuonna 2018 Tuusulan verorahoituksen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 202,9 miljoonaa euroa. Kunnallisverojen ennakoidaan tuottavan 162,2 miljoonaa euroa, yritysten maksamien yhteisöverojen 7,7 miljoonaa euroa ja kiinteistöveron 9,9 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 23,2 miljoonaa euroa. Kiinteän omaisuuden kuten tonttien myynnistä arvioidaan saatavan liki 12 miljoonaa euroa myyntivoittoa.
Toimiva joukkoliikenne on yksi kunnan vetovoimaisuuden osatekijä. Vuonna 2017 Tuusula teki päätöksen liittyä HSL-kuntayhtymään vuoden 2018 alusta. HSL:ään liittymisen avulla kunta pyrkii parantamaan työmatkaliikenteen sekä myös sisäisen liikenteen palvelutasoa. Vuosien 2017 ja 2018 aikana Tuusula suunnittelee yhteistyössä HSL:n ja asukkaiden kanssa kuntalaisia paremmin palvelevat joukkoliikenteen linjastot. Uusia liikkumisen tapoja ja malleja kehitetään niin ikään HSL:n kanssa.
Tuusula panostaa toimintansa kehittämiseen rohkeasti ja asukaslähtöisesti. Asukkaita osallistamalla palveluista saadaan kuntalaisten näköisiä ja tyytyväisyys kunnan palveluihin ja kuntalaisuuteen kasvaa. Vuoden 2018 aikana pannaan muun muassa toimeen uusi osallisuusmalli. Kehittämisverkostojen toiminta vakiinnutetaan ja kuntalaisten omaehtoisia toteutuksia tuetaan. Osallisuuden toimintatapoja kehitetään jatkuvasti – perustamalla esimerkiksi asiakasraateja, hyödyntämällä kokemusasiantuntijoita ja luomalla edellytyksiä vapaaehtoistoiminnan laajentamiselle.
Vuonna 2018 valmistellaan sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen ja tuottamisen vastuun siirtoa maakuntaan. Tuusula varmistaa sen, että palveluiden siirto maakuntaan tapahtuu niin, että kaikista asukkaista huolehditaan. Vuoden 2018 alusta alkaen Tuusulan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestäminen tapahtuu Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä. Järjestämiskuntayhtymän puitteissa rakennetaan rakenteita ja toimintamalleja, jotka auttavat takaamaan tuusulalaisten sote-palvelut maakunnassa.
Kunnan investoinnit ovat edelleen kasvussa ja kokonaismäärä nousee vuonna 2018 noin 35,5 miljoonaan euroon ja vesihuoltoliikelaitos mukaan lukien 40,2 milj. euroon. Kunnan kokonaisinvestointien arvioidaan vuosina 2018 - 2022 nousevan selvästi yli 150 milj. euroon. Talousarvioehdotuksen mukaan lainakanta kasvaa noin 20 miljoonalla eurolla. Tuusulan lainakannan arvioidaan olevan ensi vuoden lopussa 109 miljoonaa euroa eli asukasta kohden lainaa on silloin 2 712 euroa. Tavoitteena on edelleen hidastaa kunnan velkaantumista suunnitelmakauden loppupuolella. Etusijalle asetetaan investoinnit, joilla potentiaali lisätä kunnan elinvoimaa ja tuloja, pienentää kustannuksia sekä parantaa toiminnan tuottavuutta.
Tuusulan kunnan vuoden 2018 investoinnit painottuvat kohteisiin, jotka tukevat palvelurakenteen uudistamista ja edistävät kunnan elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Investointien pidemmän tähtäimen tavoitteena on myös tukea kunnan palveluiden järjestämistä entistä tuottavammin. Samalla kunta rakentaa Rykmentinpuistoa ja muita uusia asuinalueita, Focus-aluetta sekä parantaa liikenneväyliä. Investointien toteuttamisessa kunta pyrkii löytämään uusia, perinteistä talousarviorahoituksesta poikkeavia toteutus- ja rahoitusmalleja, joiden avulla voidaan mm. monipuolistaa kiinteistöjen käyttöä sekä rajoittaa kunnan velkaantumista.
Kunnassa on suunnitteilla tai käynnissä useita koulujen perusparannus- ja uudisrakentamishankkeita. Suurin käynnissä oleva rakennushanke on Kellokosken yhtenäiskoulun laajennus, joka on Tuusulan historian kallein talonrakennusinvestointi toistaiseksi. Kellokosken yhtenäiskoulun laajennukseen kokonaiskustannus noussee noin 14 miljoonaan euroon. Koulu- ja päiväkoti-investoinneissaan kunta pyrkii ns. kampustoimintamalliin, jossa toistensa välittömässä läheisyydessä ovat päiväkoti, esikoulu, ala-aste ja yläaste. Samassa kokonaisuudessa voi olla nuorisotiloja sekä ikääntyville tarkoitettuja palveluja ja muita kuntalaisten tarvitsemia palveluita helposti saavutettavissa kokonaisuuksissa. Tämän kampusmallin mukaisesti on viety eteenpäin Kellokosken yhtenäiskoulun laajennus- ja muutostyöt.
Toukokuussa 2017 hyväksytyssä pormestariohjelmassa on sisäilmaongelmille asetettu nollatoleranssi. Kunnassa on tehty ja tullaan tekemään useita toimenpiteitä ja investointeja sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi. Terveellinen sisäilma on noussut keskeiseksi investointikriteeriksi ja hyvinvointitekijäksi.
Kunnallistekniikan investoinnit painottuvat vuonna 2018 uusien asuinalueiden rakentamiseen. Näistä tärkeimmät ovat Rykmentinpuiston alueella olevat Puustellimetsä, Rykmentinpuiston keskusta ja Monio sekä lisäksi
Anttilanranta, Lahelanpelto II ja Jokelassa sijaitseva Kartano I. Rykmentinpuiston rakentaminen jatkuu. Vuonna 2017 rakentaminen käynnistyi Puustellinmetsän alueen kunnallistekniikan rakentamisella. Lisäksi tavoitteena on mm. Focus-alueen kaavoituksen ja toteutuksen voimakas edistäminen. Focus-alue auttaa hyödyntämään yhä paremmin Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyyden tuomat mahdollisuudet. Focus-aluetta rakennetaan osaksi tulevaisuuden lentokenttäkaupunkia ja työpaikkakeskittymää.
Keskeinen liikenneinvestointi vuonna 2018 – HSL:ään liittymisen lisäksi on – Koskenmäentien kiertoliittymän parantaminen.
Suunnitteilla oleva Monio kokoaa monipuolisesti yhteen lukion, kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen tilat. Kulttuuritalona Monio tulee tarjoamaan suurta yleisöä palvelevia kokoontumis- ja esiintymistiloja. Myös yritykset ja yhdistykset voivat käyttää Monion tiloja. Monion toteutuksen suunnittelu jatkuu vuonna 2018 arkkitehtikilpailun tuotosten pohjalta. Monion rakentaminen on tarkoitus aloittaa vielä talousarviovuonna 2018.
Valtuusto kokoontuu talousarvioseminaariin 2.–3.11. Kunnanhallitus alkaa käsitellä talousarviota 6.11. ja tekee esityksensä valtuustolle 20.11. Valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta 11.12.
Lisätiedot:
Pormestari Arto Lindberg, 040 314 3101, [email protected]
Talousjohtaja Markku Vehmas, 040 314 3060, [email protected]
Tuusula on kestävästi kehittyvä kunta lentokentän läheisyydessä Helsingin metropolialueella. Luonnonläheisessä kulttuurikunnassa asuu yli 38 000 asukasta. Tuusulan keskuksia ovat Hyrylä, Jokela ja Kellokoski. www.tuusula.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1