Huom! Tämä tiedote korvaa 29.4.2020 klo 11.38 lähetetyn tiedotteen. Korjattu viimeisestä kappaleesta Lieksan ja Nurmeksen liikevaihdon kokonaiskehityksen luvut.
Pohjois-Karjalan TRENDIT -talouskatsaus on ilmestynyt. Suhdannetietojen mukaan maakunnan talouskehitys hiipui jo ennen koronapandemiaa. Selviytymissuunnitelma on työn alla.
Pohjois-Karjalan maakunnan elinkeinoelämän tilanne on vaikeutunut nopeasti koronakriisin myötä. Erityisesti lomautukset ovat lisääntyneet nopeasti. Samaan aikaan työttömyys on kasvanut jyrkästi. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen tuoreen työllisyyskatsauksen mukaan maakunnassa oli maaliskuun lopussa 11 231 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaiseen tilanteeseen nähden työttömien määrä lisääntyi 24,1 prosenttia eli 2 181 henkilöä, joista 49 prosenttia oli lomautettuja.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 15,6 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.
Maakunnassa on aloitettu monia toimia yritysten tukemiseen pahimman yli, mutta samalla katsotaan jo tulevaisuuteen. Esimerkiksi maakuntaliitto on valmistelemassa yhdessä mm. elinkeinoelämän järjestöjen, elinkeinoyhtiöiden ja kuntajohtajien kanssa erillistä selviytymissuunnitelmaa koronatilanteesta toipumiseen.
Maakunnan yrityssektorilla on potentiaalia, joten myönteiseen talouskehitykseen on hyvät mahdollisuudet koronatilanteen aikanaan tasaantuessa.
Mutta miten meni vuoden 2019 toinen puolikas? Siitä kertoo Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskiviikkona 29.4. julkaisema TRENDIT-talouskatsaus ja siihen liittyvä tilastokooste, jotka löytyvät osoitteesta www.pohjois-karjala.fi/trendit.
Vuoden 2019 liikevaihdon kasvu yksi prosenttia
Elämme nyt hyvin poikkeuksellista aikaa, mutta tiedossa oli, että talousnäkymät ja -kehitys hiipuivat jo ennen pandemiatilannetta. Ei siis ole yllätys, että Tilastokeskuksen tuoreet suhdannetiedot kertovat yritysten liikevaihdon kasvun pysähtyneen Pohjois-Karjalassakin jo viime vuonna. Vuoden 2019 jälkipuoliskolla, heinä-joulukuussa, liikevaihdon muutos oli pyöreä nolla prosenttia. Vuoden viimeisellä neljänneksellä mentiin jo pakkasen puolelle (-2,5 %).
Hieman paremman alkuvuoden ansiosta koko vuoden liikevaihdon kasvuksi muodostui 1,0 prosenttia. Pohjois-Karjala jäi loppuvuonna jälkeen myös valtakunnallisesta kehityksestä. Koko maan tasolla vuoden jälkipuoliskon liikevaihdon kasvu oli 2,5 prosenttia ja koko vuoden vastaava luku 2,8 prosenttia.
Pohjois-Karjalan lukuja veti alaspäin teollisuus, erityisesti metsäteollisuus. Suhdannetietoaineistoon ensi kertaa mukaan hankitussa metsäbiotalouden kokonaisuudessa (metsätalous, mekaaninen ja kemiallinen puunjalostus) liikevaihto laski loppuvuonna 45,2 miljoonaa euroa eli 9,9 prosenttia. Puun sahaus kerrytti laskusta tasan puolet, alan liikevaihto laski 22,6 miljoonaa euroa eli 12,8 prosenttia.
Myös metalliteollisuudessa liikevaihto hieman laski (5,8 milj. euroa, 1,0 %) vuosia kestäneen kasvun jälkeen.
Yksi tekijä teollisuuden liikevaihdon laskun takana oli vienti, jonka arvo laski 5,6 prosenttia. Lasku kertyi metsäteollisuudesta, teknologiateollisuudessa vienti kasvoi.
Kaupan alalla ja rakentamisessa huippuvire
Suhteellinen kasvu oli vahvinta luovilla aloilla (+21,6 %). Euromääräisesti eniten kasvua (38,4 milj. euroa eli 4,0 %) kertyi kaupan alalta, joka oli maakunnassa selvästi vahvemmassa vedossa kuin valtakunnallisesti (+1,2 %).
Sekä kaupan alalla että rakentamisessa saavutettiin kaikkien aikojen liikevaihtoennätykset.
Hyvässä vedossa Pohjois-Karjalassa olivat myös tietojenkäsittelypalvelut, liike-elämän palvelut ja majoitus- ja ravitsemispalvelut.
Viime syksyn TRENDIT-julkaisun suhdannetietoihin ei saatu mukaan henkilöstötietoja tulorekisterin käyttöönottoon liittyneiden ongelmien takia, mutta nyt ne ovat jälleen mukana. Maakunnan yrityssektorin henkilöstömäärä laski vuoden 2019 jälkipuoliskolla mm. teollisuuden ja rakentamisen vetämänä 1,6 prosenttia. Kaupan alalla henkilöstömäärä vielä kasvoi. Koko maan tasolla yrityssektorin henkilöstömäärässä ei edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut muutosta.
Sivuttiin kuitenkin liikevaihtoennätystä
Maakunnan seutukunnista vahvimmassa vedossa oli Keski-Karjala (+5,4 %). Joensuun seutukunnassa päädyttiin aavistuksen plussan puolelle (+0,1 %) ja Pielisen Karjalassa liikevaihto laski (-4,2 %).
Aineistossa on uutena tietona Pielisen Karjalan liikevaihdon kokonaiskehitys myös kunnittain. Lieksassa liikevaihto laski 2,9 prosenttia ja Nurmeksessa 6,2. Myös Outokummun teollisuuden (C) liikevaihdon kehitys (-4,6 %) on uusi tieto aineistossa.
Vaikka tilastoluvut ovat tuoreimpia mahdollisia, ne eivät kerro paljoakaan siitä, missä juuri nyt mennään tai mitä lähitulevaisuudelta on odotettavissa. On kuitenkin tärkeää katsoa mennyttä kehitystä ja maakunnan vahvuuksia – tälle pohjalle tulevaisuuskin aikanaan rakennetaan.
Vaikka liikevaihdon kasvu pysähtyi viime vuoden lopulla, vertailuajankohtana eli vuoden 2018 jälkipuoliskolla yrityssektorin liikevaihto saavutti Pohjois-Karjalassa historian suurimman arvonsa. Vuoden 2019 lopulla siis sivuttiin ennätystä. Se on hyvä lähtökohta tulevaa ajatellen.
Lisätiedot: maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, p. 0400 529 479, [email protected], aluekehityspäällikkö Jarno Turunen, p. 0400 818 352, [email protected].
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kuntayhtymä. Tavoitteenamme on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi paikaksi asua, opiskella, tehdä töitä ja yrittää. Tehtäviämme ovat maakunnan kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja maakunnan etujen ajaminen.
Roolimme aluekehityksessä on ennen muuta olla alueen toimijoiden yhteistyöjohtaja. Toimitilamme ovat Joensuun vanhimmassa kivirakennuksessa, Pielisjoen linnassa.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1