Pohjois-Karjalan pelastustoiminnan toimintakyky on ajettu alas liian pienillä miehistövahvuuksilla. Pelastusvalmiuden alentumisen myötä maakunnan kansalaisten turvallisuus ja palomiesten työturvallisuus ovat heikentyneet merkittävästi.
Hyvänä esimerkkinä valmiuden heikentymisestä on vajaa kuukausi sitten Outokummussa tapahtunut tulipalo, jossa kesämökki paloi maan tasalle. Mökin omistajan mukaan hätäpuhelusta ensimmäisen paloauton paikalle saapumiseen kesti 52 minuuttia. Avun saanti viivästyi pelastuslaitoksen riittämättömän operatiivisen pelastushenkilöstön määrän vuoksi.
Maakunnan paloasemien miehistövahvuuksissa on usein puutteita erityisesti pienillä paikkakunnilla. Asemia on ollut tyhjillään miehistön ollessa toisella paikkakunnalla hälytystehtävässä. Vahvuudessa voi olla myös ainoastaan yksi henkilö vaikka Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen palvelutasopäätös edellyttäisi kyseisen aseman vahvuudeksi 1 + 1 (esimies + palomies). Palomiesliitto huomauttaa, että sisäministeriön ohjeen mukaan työturvallinen savusukeltaminen edellyttää vähintään 1 + 3 vahvuutta.
– Jos paloasemalla on jo alkujaan liian pieni miehitys ja tulee päällekkäisiä hälytyksiä, pelastusvalmius paikkakunnalla on käytännössä nolla. Tällaiset tilanteet eivät valitettavasti ole harvinaisia, vaan yhä yleisempiä, sanoo Palomiesliiton järjestön johtaja Kim Nikula.
Liian pienten miehistöresurssien lisäksi Pohjois-Karjalan pelastusvalmiutta ovat heikentäneet varallaolojärjestelyt, jotka pidentävät toimintavalmiusaikoja. Toimintavalmiusaika tarkoittaa aikaa ensimmäisen yksikön hälyttämisestä siihen, kun pelastusryhmän tehokas pelastustoiminta alkaa. Pohjois-Karjalassa pelastusvalmius perustuu suurelta osin palomiesten kotivarallaoloon, ei ympärivuorokautisesti miehitettyihin asemiin. Varallaolon lähtövalmiusaikaa on Pohjois-Karjalassa vuosi sitten nostettu viidestä minuutista 15 minuuttiin. Käytännössä siis paloautot lähtevät varallaolosta hälytystehtävälle kymmenen minuuttia entistä myöhemmin.
Pelastustoimen toimintavalmiuteen on vaikuttanut myös hybridiyksiköiden perustaminen. Niiden käyttöönoton myötä henkilöstöresursseja on käytännössä siirretty palo- ja pelastustehtävistä ensihoidon tehtäviin. Hybridiyksikkö muodostuu ensihoitaja–palomiestyöparista ja sen teoriassa pitäisi hoitaa sekä ensihoito- että palo- ja pelastustehtäviä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että Pohjois-Karjalassa hybridiyksiköt hoitavat lähinnä ensihoitotehtäviä.
– Mikäli hybridiyksikköjä käytetään, täytyy niiden kyetä myös pelastustoimintaan tai vaihtoehtoisesti pelastusvalmius on saatava muulla keinoin kuntoon, huomauttaa Nikula.
Palomiesliitto painottaa, että määrältään riittävä ja asianmukaisesti koulutettu henkilöstö vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka tehokkaasti hälytystehtävissä pystytään pelastamaan ihmisiä ja omaisuutta. Kansalaisia voidaan auttaa sitä tehokkaammin, mitä nopeammin pelastajat ovat paikalla.
– Oletan että pelastuslaitos eli Siun Sote kantaa vastuunsa ja laittaa hälytysvalmiuden kuntoon tai sitten rehellisesti kertoo pelastustoimen puutteista Pohjois-Karjalan asukkaille, Nikula sanoo.
Lisätietoja:
Järjestön johtaja Kim Nikula, Suomen Palomiesliitto SPAL ry, puh. 040 716 1805, [email protected]
Palomiesliitto SPAL on Suomen suurin pelastushenkilöstön ammattiliitto. Liitto ajaa ja valvoo pelastus-, ensihoito- ja hätäkeskustyöntekijöiden etuja ja oikeuksia sekä edistää heidän hyvinvointiaan työelämässä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1