Ihmisoikeusnäkökulmaa on vahvistettava pakolaisuuskeskustelussa, sanovat Kanuuna -kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkostoon kuuluvat nuorisotyön johtajat.
Kunnallisia nuorisotyöntekijöitä tullaan kouluttamaan käsittelemään ihmisoikeuksia ja pakolaisuutta nuorten kanssa. Nuorisotyön tehtävä on kasvattaa näkemään maailma toisten silmin, sanovat kaupunkien nuorisotyön johtajat.
Suomeen on saapunut tänä vuonna lähes 30 000 turvapaikanhakijaa. Se on paljon. Monella paikkakunnalla keskustellaan nyt siitä, miksi meille on tullut niin paljon ihmisiä. Moni kansalainen on huolissaan siitä, miten oma kotipaikkakunta muuttuu.
Suomesta haetaan suojaa sodalta ja vainolta. Oikeus hakea turvapaikkaa on YK:n sopimusten takaama oikeus. Oikeus kuuluu niin syyrialaisille, irakilaisille kuin jokaiselle suomalaisellekin. Ihmiset eivät hylkää kotiaan ja lähde vaaralliselle matkalle, jos ei ole pakko. Eivät vanhemmat lähetä lastaan yksin toiselle puolelle maailmaa, jos näkee että omalla paikkakunnalla olisi toivetta onneen.
Vaikka Suomessa määrä tuntuu suurelta, suurin osa turvapaikanhakijoista ei kuitenkaan tule tänne. Pääosa sotaa pakenevista siirtyy vain yhden tai kahden rajan yli. Moni heistä yhä elättää pakolaisleireillä toivoa siitä, että he pääsisivät takaisin kotiin. Toivo siitä, että tilanne Irakissa, Afganistanissa tai Syyriassa parantuisi alkaa monella kuitenkin hiipua ja siksi lähdetään liikkeelle.
Merkittävä osa nyt Suomeen saapuneista ihmisistä tulee jäämään Suomeen. Monikulttuurisempi Suomi on uusi normaali. Se on todellisuus, joka ei ole menossa minnekään.
Nuorisotyön lähtökohta, ydin ja elinehto ovat ihmisoikeudet. Nuorisotyössä lähdemme siitä, että jokaisella toimintaamme tulevalla on yhtäläiset oikeudet määritellä itsensä. Nuorisotyön vahvuus on tukea jokaisen kasvua vastuunsa tunnistavaksi ja kantavaksi kansalaiseksi. Nuorisotyön lähtökohtiin kuuluu myös auttaa niitä, jotka ovat muita heikommassa tilanteessa. Tämän vuoksi kunnallinen nuorisotyö on mukana järjestämässä toimintaa Suomeen saapuneille joka puolella Suomea.
Kaupunkien nuorisotyön johtajina näemme, että juuri nuorisotyön velvollisuutena on vahvistaa ihmisoikeusnäkökulmaa suomalaisessa keskustelussa. Kaupungeissamme asuu 60 prosenttia nuorista ja työskentelee 80 prosenttia kunnallisista nuorisotyöntekijöistä. Tulemme kouluttamaan henkilökuntaamme pakolaisuudesta ja ihmisoikeuksista. Koulutamme henkilökuntaamme, jotta he voivat käydä pakolaisuudesta parempia keskusteluja toimintaamme jo nyt osallistuvien nuorten kanssa. Näemme, että yksi nuorisotyön päätehtävistä on kasvattaa nuorten kykyä katsoa maailmaa toisten silmin. Näemme, että nuorisotyön tehtävänä on myös julkisessa keskustelussa tuoda esille sitä, että ihmisoikeudet ovat jakamattomat. Ihmisoikeusnäkökulman vahvistaminen tekee nuorisotyöntekijöistä parempia järjestämään toimintaa turvapaikanhakijoille, käsittelemään paikallisten huolia, sovittelemaan mahdollisia kahnauksia sekä tarjoamaan saapuneille edellytykset kasvaa yhteisöjemme täysivaltaisiksi jäseniksi.
Nykyisin turvapaikanhakijoista puhutaan julkisuudessa tai kahvipöydissä niinä. Kun puhumme niistä, hukkaamme Suomeen tulleiden ihmisyyden. Turvapaikanhakijat eivät ole niitä, vaan heitä. Heillä on perheet, unelmat, läheiset ja ammatit. He haluavat lapsilleen ja läheisilleen elämän, jossa ei ole julmuutta, jossa saa puhua ja kokoontua vapaasti, jossa saa toteuttaa itseään ilman väkivallan pelkoa.
Suomeen saapuneet ovat nyt ´he´. On he ja me. Jos emme tee mitään, me elämme jatkossakin heidän ja meidän maailmoissa. Jos avaamme meidän maailmaamme ja kutsumme mukaan, jatkossa olisi vain me. Se että olisi vain me, olisi sekä nykyisille heille että nykyisille meille parempi yhteiskunta.
Lisätietoja
Suvi Lappalainen
Koordinaattori / Kanuuna-verkosto
Lahden kaupungin nuorisopalvelut
p. 050 383 6453
[email protected]
www.nuorisokanuuna.fi
Espoo: Merja Nordling, nuorisopalvelupäällikkö
Helsinki: Tommi Laitio, nuorisotoimenjohtaja
Hyvinkää: Simo Varjonen, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja
Hämeenlinna: nuoriso- ja lastenkulttuuripalveluiden palvelupäällikkö Martti Hurskainen
Joensuu: Jouni Erola, nuorisojohtaja
Jyväskylä: Antti Kolu, nuorisopalvelupäällikkö
Järvenpää: Jari Ahola, nuorisopäällikkö
Kokkola: Ronnie Djupsund, nuorisotoimenjohtaja
Kotka: Leena Ruotsalainen, nuorisotoimenjohtaja
Kouvola: Tuula Soininkallio, nuorisopalveluiden palveluvastaava
Kuopio: Jari Väänänen, nuorisopäällikkö
Lahti: Jouni Kivilahti, nuorisotoimenjohtaja
Lappeenranta: Sirpa Räikkönen, nuorisotoimenjohtaja
Mikkeli: Antti Mattila, liikunta- ja nuorisojohtaja
Nurmijärvi: Merja Winha-Järvinen, nuorisopäällikkö
Oulu: Marjut Nurmivuori, perusopetus- ja nuorisojohtaja
Pori: Anne Leppänen, nuorisoyksikön esimies
Porvoo: Nina Jorkama, vastaava nuorisotyön koordinaattori
Rovaniemi: Nella Sepänheimo, nuorisopalveluiden esimies
Salo: Johanna Paananen, nuorisopalvelujen esimies
Seinäjoki: Pekka Hautamäki, nuorisotoimenjohtaja
Tampere: Jukka Etu-Seppälä, nuorisopalvelut
Turku: Annina Lehtiö-Vainio, nuorisopalvelujohtaja
Vaasa: Tuula Ahonpää, nuorisotoimenjohtaja
Vantaa: Ari Tossavainen, nuorisopalveluiden johtaja
Lahden kaupunki on voimakkaasti uudistuva yli 100 000 asukkaan kasvukeskus. Lahdessa kaupunkielämä on aktiivista, palvelut korkeatasoisia ja luonnonläheinen asuinympäristö viihtyisä. Ympäristön ja muotoilun edelläkävijänä Lahti tarjoaa näköalapaikan kaupunkikehitykseen.
Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyvät vuoden 2016 alusta. Uudessa Lahden kaupungissa asukkaita on noin 120 000.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1