Nimistötoimikunta käsitteli Mauno Koiviston syntymän 100-vuotistapahtuman huomioimista Turun nimistössä ja päätyi 14.6.2022 esittämään kolmea vaihtoehtoa.
Mauno Koivisto (1923–2017) on 1900-luvun tunnetuin turkulainen. Hänen syntymästään tulee ensi vuonna (25.11.2023) kuluneeksi 100 vuotta. Presidentti Koiviston kuolemasta tuli 12.5.2022 kuluneeksi viisi vuotta.
Turun kaupungin nimistötoimikunta on kevään 2022 aikana keskustellut, miten Mauno Koivisto voidaan ottaa huomioon Turun nimistössä. Olemassa olevien katujen, puistojen tai aukioiden nimien muuttaminen on vaikeaa, kun otetaan huomioon, että paikan tulisi olla merkittävä.
Turun kaupungin nimistösuunnittelun periaatteena on, ettei katuja, aukioita tai muita kohteita nimetä elossa olevien henkilöiden mukaan. Henkilön kuolemastakin tulee olla kulunut mielellään yli viisi vuotta. Henkilön tulee olla yleisesti tunnettu ja muistamisen arvoinen. Hänen tulee olla syntynyt tai asunut tärkeän osan elämästään Turussa. Lisäksi hänen tulisi liittyä merkittävällä ja myönteisellä tavalla nimettävään paikkaan.
Nimistötoimikunta on päätynyt seuraaviin vaihtoehtoihin:
Turun pääkirjasto nimettäisiin Mauno Koivisto -kirjastoksi
Tuleva satamaan sijoittuva puisto nimettäisiin Mauno Koiviston mukaan
Turun sataman uusi matkustajaterminaali nimettäisiin Mauno Koiviston mukaan
Vaihtoehto 1. Pääkirjaston nimeäminen Mauno Koivisto -kirjastoksi
Elämäkertakirjassa Kiihkeä Koivisto (2020) Tapio Bergholm tuo esille Mauno Koiviston vahvan kiinnostuksen kirjallisuuteen (s. 96, s. 210 ja s. 245–250). Mauno Koivisto oli Turun kirjaston ahkera käyttäjä. Hän oli sodan jälkeen innostunut monipuolisesti kirjallisuudesta, myös kaunokirjallisuudesta ja runoudesta. Nuorena hän haaveili jopa ryhtymisestä kirjailijaksi.
1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla Mauno Koivisto toimi Sosialistin, vuodesta 1951 Turun Päivälehden pakinoitsijana nimimerkillä Puumies. Hän kirjoitti lukuisia yhteiskuntapolitiikkaa sivuavia kirjoituksia myös Suomalainen Suomi -lehteen.
Mauno Koivistolla on laaja kirjallinen tuotanto kuten Sosiaaliset suhteet Turun satamassa (väitöskirja 1956), Linjan vetoa (1969), Väärää politiikkaa (1978), Linjaviita (1981), Koulussa ja sodassa (1998) ja Venäjän idea (2001).
Kirjat, kirjallisuus, suomen kieli ja kielet, mukaan lukien Turun murre, olivat Mauno Koivistolle tärkeitä. Fundeeraaminen ja kielelliset tokaisut Kyllä se siitä ja Tarttis tehrä jotakin olivat Koiviston tavaramerkki.
Uuden oppiminen ja itsensä kehittäminen olivat hänelle koko elämän mittainen tavoite. Turun pääkirjaston nimeämisellä Mauno Koivisto -kirjastoksi Turun kaupunki kunnioittaisi presidentti Koiviston elämäntyötä ja samalla toisi esille kirjaston merkityksen elinikäisen oppimisen ja itsensä kehittämisen instituutiona.
Presidentin kirjasto (Presidential library) on Yhdysvalloissa käytössä oleva tapa, jonka mukaan maan jokaiselle presidentille perustetaan oma kirjasto. Presidentin kirjastot ovat julkisia kirjastoja, jotka tallentavat presidenttiin liittyviä asiakirjoja ja muuta historiallista materiaalia. Ranskan kansalliskirjaston tärkein rakennus Pariisissa on nimetty presidentti Francois Mitterandin mukaan, ja myös presidentti Jacques Chiracin mukaan on nimetty kirjasto.
Vaihtoehto 2. Sataman uuden puistoalueen nimeäminen Mauno Koiviston mukaan
Turun kaupunginvaltuusto on tehnyt periaatepäätöksen terminaalille johtavan satamaraiteen siirtämisestä kulkevaksi satama-alueen kautta. Tällöin nykyisen terminaalin ja Forum Marinumin välinen jokiranta-alue vapautuu kokonaisuudessaan uuteen käyttöön. Alueen terminaalin puoleiseen päähän on suunniteltu Historian museota, muilta osin suunnitellaan Viking-terminaalin autokentän muuttamista puistoksi.
Kyseinen tuleva puisto, joka sijaitsee sataman välittömässä läheisyydessä, voitaisiin luontevasti nimetä presidentti Mauno Koiviston mukaan, sillä se muistuttaa Koiviston toiminnasta Turun satamassa työuransa alkuaikoina.
Tuleva puisto rajoittuu Aurajokeen, ja sen pohjoispuolella sijaitsee Turun linna. Puiston merenpuoleiselle laidalle on tulossa Historian museo, ja toisessa päässä on Forum Marinum -merimuseo. Tämä kokonaisuus luonnehtii Mauno Koiviston merkitystä. Puistoon voitaisiin myös luontevasti sijoittaa mahdollinen Mauno Koiviston muistomerkki.
Päätös puiston nimeämisestä voitaisiin tehdä välittömästi, mutta puiston nimi vahvistuisi lopullisesti vasta kaavan tullessa voimaan.
Vaihtoehto 3. Uuden matkustajaterminaalin nimeäminen Mauno Koiviston mukaan
Uuteen matkustajaterminaaliin liittyvät sataman alueen suunnitelmat ovat jo pitkällä. Mikäli uusi matkustajaterminaali nimettäisiin Mauno Koivisto -terminaaliksi ja sille johtava katu Mauno Koiviston kaduksi, nimet voitaisiin ottaa käyttöön nopeastikin.
Uudella matkustajaterminaalilla ei ole vielä vakiintunutta nimeä, joten nimeäminen olisi hyvä tehdä pian. Muuten käyttöön saattaa vakiintua esimerkiksi arkkitehtikilpailun nimimerkkiin perustuva nimi, joka korostaisi turhan paljon rakennuksen arkkitehtonista muotoilua satamaterminaalin toiminnallisen merkityksen sijaan.
Mauno Koiviston väitöskirja käsitteli satamaa työpaikkana, mutta ulkomaansatama symboloi myös Koiviston työtä kansainvälisten suhteiden ylläpitäjänä. Presidenttikaudellaan Koivisto toimi Suomen avaajana ja uutta luovana toimijana. Terminaalin nimeäminen hänen mukaansa kunnioittaisi tätä työtä, onhan Turun satama aina ollut portti maailmaan.
Tämä vaihtoehto edellyttäisi toteutuakseen paitsi kaupungin, myös Turun Satama Oy:n päätöstä.
Lisätietoja:
nimistötoimikunnan puheenjohtaja Lauri Palmunen, 0400 864 604
nimistötoimikunnan varapuheenjohtaja Tuomas Mikkola, 050 524 7976
ledamot i namnkommittén Kjell Wennström, 0400 521 430
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1