Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kaupungit ja kunnat » Niiralan rajanylityspaikan 24 tunnin aukiolo tärkeää jatkossakin

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Niiralan rajanylityspaikan 24 tunnin aukiolo tärkeää jatkossakin

Julkaistu: 01.07.2016 klo 12:21
Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Itärajan rajanylityspaikkojen ympärivuorokautinen aukiolo on parhaillaan arvioitavana virkamiesvalmistelussa. Sisäministeriö, Rajavartiolaitos ja Tulli käyvät neuvotteluja mahdollisista aukioloaikamuutoksista, jolloin mm. Niiralan ylityspaikka olisi jatkossa suljettuna yöaikaan kello 23 – 07 välillä. Syynä aukiolotarkastelulle on esitetty erityisesti Rajavartiolaitoksen määrärahojen niukkuus.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Tohmajärven kunta esittävät kannanottonaan, että aukioloaikoja ei supistettaisi. Rajanylityspaikkojen tulee palvella sekä henkilö- että tavaraliikennettä mahdollisimman joustavasti ympärivuorokautisella palvelulla.Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Tohmajärven kunta ymmärtävät hyvin haastavasta valtion taloustilanteesta johtuvat paineet tarkastella myös ylityspaikkojen aukioloa, mutta vetoavat maan hallitukseen rajaviranomaisten toimintamäärärahojen turvaamiseksi siten, ettei aukiolorajoituksia tarvitse ottaa käyttöön.

Vuonna 2005 Niiralassa siirryttiin ympärivuorokautiseen aukioloon pitkällisten valmistelujen jälkeen. Niiralan matkustajamäärät ja rajaliikenne kasvoivat voimakkaasti vuoteen 2013 asti, jolloin maailmanpoliittinen tilanne ml. pakotepolitiikka, talouden laskusuhdanne ja Venäjän ruplan romahdus laskivat matkustaja- ja kuljetusmääriä rajalla. Niiralassa lasku on ollut vähäisempää kuin muilla raja-asemilla. Kuitenkin matkustajaprofiili on muuttunut siten, että suomalaisia ylittäjiä on aiempaa enemmän, kun vastaavasti venäläisten ylittäjien määrä on vähentynyt.

Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan aluekehitykselle Niirala-Värtsilän kansainvälisellä rajanylityspaikalla on suuri merkitys. Aukioloaikojen rajoittaminen olisi vahingollista yleiselle vuorovaikutukselle, logistiikalle, kansainväliselle kaupalle ja matkailulle. Kansan- ja aluetalouden näkökulmasta säästöt kääntyisivät tappioiksi. Rajan aukiolon supistaminen olisi tässä kansainvälispoliittisessa tilanteessa helposti tulkittavissa myös poliittiseksi signaaliksi, vaikka siitä ei kysymys tässä pohdinnassa olisikaan. Jos aukioloaikoja ryhdyttäisiin Suomen aloitteesta rajoittamaan, paluu takaisin ympärivuorokautiseen aukioloon voisi olla vaikeaa ja varmuudella mutkikkaiden neuvotteluiden ja pahimmillaan vuosikausien työn takana.

Niiralan ympärivuorokautinen aukiolo on välttämätöntä erityisesti raskaan liikenteen tavarakuljetuksille. Esimerkiksi puukuljetuksista arviolta kolmannes kuljetetaan yöaikaan. Lisäksi Niirala on itärajan pohjoisin ympärivuorokautisesti auki oleva raja-asema, eikä vaihtoehtoisia rajanylityspaikkoja yöllä tapahtuvalle liikenteelle ole lähistöllä, jos aukioloa rajoitetaan. Myös rajan ylittävä viranomaisyhteistyö mm. pelastustoiminnassa vaikeutuisi.

Rajan sulkeminen yöksi ei ole pelkästään logistiikkakysymys, vaan aukiolorajoitus heikentäisi myös liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Valtatie 9 välillä Onkamo-Niirala on kapea ja mutkainen, eikä vastaa ominaisuuksiltaan nykyisiä liikennemääriä. Aikaisempien kokemusten perusteella aukiolon ollessa rajattu ylitysmäärät ruuhkautuvat ja liikenteeseen syntyy riskejä lisäävä "jojo-ilmiö". Kun ylityspaikalle kiirehditään aukioloaikojen puitteissa, ylinopeudet ja vaaralliset ohitukset lisääntyvät.

Tulevaisuudessa Niiralan ylityspaikka on tärkeässä roolissa kehitettäessä maantie- ja raidekuljetuksia Suomen ja Venäjän välillä, mutta myös laajemmin Barentsin alueella ja esimerkiksi Kiinasta Suomen kautta Eurooppaan. Yrityksillä on vireillä konkreettisia hankkeita rahtiliikenteen kehittämiseksi. Uusi Pietari-Sortavala-Petroskoi -valtatie valmistuu Sortavalaan asti vuonna 2020. Tämä lisää matkustajaliikennettä Pietarista Laatokan Karjalaan ja edelleen Niiralan kautta Suomeen. Uusi tie lisää Niiralan houkuttelevuutta myös tavaraliikenteen reittinä. Tähän kehitysnäkymään rajanylityspaikan aukiolon supistaminen ei millään sovi. Supistamissuunnitelmien sijasta Suomen puolella on huolehdittava, että omalta osaltamme kehitämme liikenneyhteyksiä ja rajaliikenteen sujuvuutta.

vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
kunnanjohtaja Olli Riikonen, Tohmajärven kunta

yhteyshenkilöt:

yhteyspäällikkö Sami Laakkonen, p. 050 443 1661, sami.laakkonen@pohjois-karjala.fi
yhteyspäällikkö Timo Leinonen, p. 050 463 1424, timo.leinonen@pohjois-karjala.fi



Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on kuntayhtymä. Tavoitteenamme on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi paikaksi asua, opiskella, tehdä töitä ja yrittää. Tehtäviämme ovat maakunnan kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja maakunnan etujen ajaminen.

Roolimme aluekehityksessä on ennen muuta olla alueen toimijoiden yhteistyöjohtaja. Toimitilamme ovat Joensuun vanhimmassa kivirakennuksessa, Pielisjoen linnassa.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs