Lappeenrannassa haastateltiin marras- ja joulukuussa 2016 viisivuotiaita lapsia heidän varhaiskasvatuksestaan. Haastatteluun osallistui yhteensä 385 lasta, mikä on 71 prosenttia viisivuotiaista varhaiskasvatuksessa olevista ja 49 prosenttia kaikista viisivuotiaista lappeenrantalaisista lapsista.
Haastattelun tulokset kertovat, että lapset ovat pääosin hyvin tyytyväisiä toimintaan. Lähes kaikkien lasten mielestä on mukavaa tulla päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Tytöille varhaiskasvatuspaikkaan tuleminen on hieman poikia mieluisampaa. Tytöistä 2 prosenttia ja pojista 6 prosenttia ei tule mielellään päiväkotiin tai perhepäivähoitajalle. Vastaavat luvut edellisessä, vuonna 2015, tehdyssä haastattelussa olivat 2 % ja 5 %. Tilanne on tältä osin pysynyt lähes ennallaan.
Lasten vastauksissa nousevat vahvasti esiin lasten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät tekijät. Erityisesti kaverisuhteet tuottavat iloa ja tyytyväisyyttä lapsille. Tulosten mukaan lapsilla on kavereita ja he saavat aina halutessaan leikkiä kaverin kanssa. Lapset ovat tyytyväisiä myös siihen, että he saavat leikkiä tarpeeksi. Lapset mainitsevat vastauksissaan kavereiden ja leikkimisen lisäksi myös muita ilahduttavia asioita, kuten mieluisat leikkivälineet, ulkona oleminen, liikkuminen ja hyvä ruoka. Lasten avoimista vastauksista tulee esiin, että yhteisöllinen tekeminen kavereiden kanssa on hyvin merkityksellistä lapsille. Lapset kokevat myös saavansa tarvitessaan apua varhaiskasvatuspaikan aikuisilta.
Aikuiset osallistuvat lasten leikkeihin ja lapset leikkivälineiden hankintaan aiempaa enemmän
Vuosi sitten tehdyn haastattelun pohjalta kehittämiskohteeksi nostetuista asioista kaksi on lasten mielestä nyt paremmin kuin vuosi sitten. Lapset ovat saaneet aiempaa enemmän osallistua leikkivälineiden hankintaan. Lasten osallistaminen leikkivälineiden hankintaan on itse osallistamisen lisäksi merkityksellistä myös siksi, että siten voidaan herätellä lasten kestävän kehityksen ajattelua ja kuluttajatietoisuutta.
Varhaiskasvatuksen aikuiset ovat lasten mielestä myös osallistuneet aiempaa enemmän lasten leikkeihin. Lasten avoimista vastauksista on luettavissa, että osa lapsista toivoo aikuisten osallistuvan leikkeihin nykyistä enemmän ja osa ei pidä sitä kovin tärkeänä. Aikuisten osallistumista lasten leikkeihin on kuitenkin tarpeellista lisätä kasvatuksellisten ja kehityksellisten tarpeiden vuoksi.
Aikuisten läsnäolo leikeissä on tärkeää lasten oppimisen ja kehityksen kannalta. Kasvattajat rikastuttavat lasten leikkiä ja tukevat samalla lasten oppimaan oppimisen taitoja. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa todetaan, että henkilöstön tulee tukea lasten leikin kehittymistä ohjaten sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä. Aikuisen leikkiin osallistuminen vahvistaa myös lasten yhteistyötaitoja.
Sen sijaan lasten mahdollisuus osallistua päiväkodin tai perhepäivähoitokodin arkiaskareisiin ei ole lisääntynyt, vaikka asiaan on pyritty kiinnittämään huomiota. Noin 72 % lapsista kertoo saavansa osallistua arkiaskareisiin. Lasten avoimista vastauksista on luettavissa, että monet lapset haluaisivat nykyistä enemmän osallistua erilaisiin työtehtäviin, kuten pöydän kattamiseen, siivoustehtäviin tai lelujen pesuun. He kertovat olevansa kiinnostuneita ja nauttivansa niistä työtehtävistä, mitä ovat saaneet tehdä. Arkiaskareisiin osallistuminen kehittää lasten omatoimisuutta, pitkäjänteisyyttä ja yritteliäisyyttä, sekä opettaa vastuunottamista. Työskentelytilanteet tarjoavat myös hyviä hetkiä opetella toimimaan yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa.
Myös lasten ja aikuisten yhteisessä toiminnan suunnittelussa on kehittämisen tarvetta. Vain noin kolme neljäsosaa haastatteluun osallistuneista lapsista on sitä mieltä, että lapset ja aikuiset sopivat yhdessä siitä, mitä lapset voivat tehdä varhaiskasvatuspaikassa.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa edellytetään, että lapset suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat toimintaa yhdessä henkilöstön kanssa. Perusteissa todetaan myös, että lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta.
Tyttöjen ja poikien vastaukset eroavat tosistaan
Kaikkien vastausten keskiarvon perusteella tytöt ovat poikia hieman tyytyväisempiä varhaiskasvatuksen toimintaan. Suurimmat erot tyttöjen ja poikien vastauksissa koskevat kysymyksiä, jotka liittyvät aikuisten ja lasten yhteiseen toiminnasta sopimiseen sekä aikuisten käytäntöön ottaa lapset aamulla vastaan heidän tullessaan varhaiskasvatuspaikkaan. Tytöt ovat kokeneet edellä mainitut asiat poikia positiivisempina.
Merkittävä ero tyttöjen ja poikien vastausten välillä on kokemuksessa koskien mahdollisuutta jättää leikki kesken ja jatkaa myöhemmin. Vaikka pojat ovat kaikkien vastausten perusteella tyttöjä kriittisempiä toiminnan suhteen, ovat pojat kokeneet tyttöjä useammin, että heillä on ollut mahdollisuus jättää leikki kesken ja jatkaa myöhemmin. Useiden varhaiskasvatuksessa tehtyjen tutkimusten mukaan näyttää siltä, että pojat saavat tyttöjä vapaammin ja luovemmin hyödyntää päiväkodin tiloja ja välineitä, toimia omaehtoisemmin sekä muovata toimintaa omalla käyttäytymisellään. Näyttäisi siltä, että lasten haastattelun tulokset vahvistavat tältä osin näkemystä varhaiskasvattajien sukupuolittuneista käsityksistä ja odotuksista tyttöjen ja poikien toiminnan suhteen.
Vastaukset käsitellään yhdessä lasten kanssa
Lapsille esitetyt haastattelukysymykset on laadittu varhaiskasvatusyksiköiden vuosisuunnitelmien pohjalta ja muotoiltu siten, että lapset pystyvät niihin vastaamaan. Lapsilta on kysytty niistä asioista, jotka liittyvät heidän kokemuspiiriinsä.
Haastattelun 18 kysymykseen lapset ovat vastanneet vaihtoehdoilla ”Kyllä”, ”Ei” tai ”En osaa sanoa”. Lisäksi lapset ovat saaneet vapaasti täydentää vastauksiaan sanallisesti. Yhteensä noin 2800 sanallista täydennystä kertoo siitä, että haastatteluun on paneuduttu hyvin ja lapsilla on ollut riittävästi aikaa vastaustensa täydentämiseen omin sanoin.
Elokuun 2015 alusta voimaan tullut varhaiskasvatuslaki ja syksyllä 2016 laaditut varhaiskasvatussuunnitelman perusteet edellyttävät, että lapsen mahdollisuus osallistua ja saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin tulee varmistaa toiminnassa.
Lasten haastattelujen yksikkökohtaiset tulokset käsitellään aikuisten kesken ja ryhmäkohtaiset tulokset lasten kanssa. Haastattelun tulosten käsitteleminen yhdessä lasten kanssa on lasten osallistamista. Se tarjoaa hyvän demokratiakasvatustilanteen.
Lisätietoja:
Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki, puh. 040 506 7309
[email protected]
Perhepäivähoidon ohjaaja Anne Kouvo-Suutari, puh. 040 553 7661
[email protected]
Lappeen päiväkodin lapsia 2014_kuva Mikko Nikkinen
Koko: 8,89 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3456x5184Lappeen päiväkodin lapsia 2014_kuva Mikko Nikkinen
Koko: 8,89 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 3456x5184Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1