Lappeenrannan lukioista valmistuu tänä keväänä yhteensä 279 ylioppilasta, joista 142 on Lyseon lukion opiskelijoita ja 137 Kimpisen lukiolaisia. Kimpisen lukion kevään ylioppilaista kaksi valmistuu aikuislukiosta ja 13 on kaksoistutkinnon suorittaneita. Itä-Suomen koulun lukiosta valmistuvia on tänä keväänä 24.
Kevään poikkeusoloista huolimatta lappeenrantalaiset opiskelijat ovat menestyneet ylioppilaskokeissa hyvin. Tänä vuonna Lyseon lukiossa kirjoitettiin peräti 84 laudaturia, kun kahtena edellisenä vuonna laudatureja on tullut 35 ja 36 kappaletta. Kimpisen lukiossa laudatureja kirjoitettiin tänä keväänä 36 kappaletta ja eximia-arvosanoja 104 kappaletta.
Yksi kevään ansioituneista ylioppilaista on Saimi Korttinen, joka valmistuu Lyseon lukiosta viiden laudaturin ja yhden eximian arvosanoilla. Äidinkielen ylioppilaskokeesta Korttinen kirjoitti täydet 120 pistettä, minkä ansiosta hänelle myönnetään 2000 euron arvoinen Suomen Kulttuurirahaston Yrjö Koskisen stipendi.
Suomen Kulttuurirahasto myöntää Yrjö Koskisen stipendin kevään ja syksyn ylioppilaskirjoituksissa parhaiten äidinkielessä (suomi) onnistuneille ylioppilaille. Jaana Ortju Suomen Kulttuurirahastosta kertoo, että parhaimmillaan stipendejä on jaettu 14 kappaletta.
- Tänä keväänä stipendi jaetaan viidelle ylioppilaalle, joista kaksi kirjoitti äidinkielen viime vuonna.
Äidinkielestä ja kirjallisuudesta kiinnostuneen Korttisen mukaan valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin pitää sisällään koko lukioaikaisen työn. Äidinkielen ylioppilaskokeisiin hän valmistautui muun muassa suunnittelemalla etukäteen ajankäyttöä ja koetilanteessa toimimista.
- Kurssien ja niillä tehdyn työn lisäksi valmistauduin miettimällä esimerkiksi, millä tavoin lähden suunnittelemaan esseen runkoa tai tekemään muistiinpanoja lukutaidon vastausta varten. Lisäksi pohdin erilaisia näkökulmia esseitä varten. Lukutaitokoetta varten termit piti myös päntätä päähän ja niitä yhdistellä mahdollisimman laajasti, että pystyy kokeessa muodostamaan kokonaiskuvan tekstistä, joka eteen tulee, kuvailee Korttinen.
Lyseon lukion rehtorin Mika Luukkosen mukaan äidinkielen lisäksi Lyseon lukiolaiset menestyivät etenkin matematiikan ylioppilaskokeissa hyvin.
- Pitkän matematiikan kirjoittajamäärä oli meillä suuri ja kokelaista 25 % kirjoitti joko laudaturin tai eximian. Äidinkielestä tuli yhteensä 13 laudaturia. Saimi täräytti molemmat äidinkielen kokeet täysillä pisteillä, mikä taitaa olla poikkeuksellista Suomessa.
Kimpisen lukion opinto-ohjaaja Tuija Jaatinen kertoo, että Kimpisen lukion kevään ylioppilaskokeiden tulokset ovat linjassa aiempien vuosien kanssa, eikä koronapandemialla oletettavasti ole ollut arvosanoihin suurta vaikutusta. Sen sijaan koronakevät näkyy kasvaneena kiinnostuksena kesäopintoihin, minkä lisäksi syksyn ylioppilaskirjoituksiin on ilmoittautunut ennätysmäärä arvosanojen korottajia sekä täydentäjiä.
- Koronapandemian vuoksi kesätöiden saanti on vaikeutunut, mikä näkyy siinä, että erilaiset valmentavat linjat, avoimen yliopiston opinnot sekä preppauskurssit kiinnostavat opiskelijoita normaalia enemmän. Myös koronan takia keväällä siirtyneet kirjoituspäivät huolestuttivat jonkin verran opiskelijoita. Korkeakoulujen todistusvalinta sekä pääsykokeiden viime hetken muutokset näkynevät nekin syksyn ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautuneiden määrissä.
Jatko-opiskelupaikka on ajankohtainen asia myös pitkän matematiikan kirjoittaneelle Saimi Korttiselle, joka on hakenut Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa ja tilastotiedettä.
- Minulla ei ole pitkän tähtäimen urasuunnitelmia tai -toiveita. Avoimin mielin mennään. Monet asiat kiinnostavat ja oppiminen ja opiskelu on itsessään sellainen juttu, joka on ollut minusta mieluisaa. Pitää katsoa mikä alkaa näyttämään sitten omalta jutulta.
Koronapandemian vuoksi koulujen kevään ylioppilasjuhlat on siirretty elokuulle ja muutkin valmistujaisjuhlallisuudet tulee järjestää koronarajoitusten mukaisesti. Poikkeusoloista huolimatta koulutyön päättymistä sekä valkolakkia on syytä jokaisen valmistuvan juhlia.
- On aina hienoa, että opiskelijoiden omat tavoitteet toteutuvat. Ylioppilaaksi valmistuu tänäkin vuonna myös opiskelijoita, joilla opiskelu on ollut haastavaa. Kannustusta, tukea ja kertausta on tarvittu paljon, mutta nyt on työt tehty. Voi todellakin sanoa, että jokainen on lakkinsa ansainnut, kehuu Kimpisen lukion opinto-ohjaaja Tuija Jaatinen.
Kevään ylioppilaalla Saimi Korttisella on edessä kesätyö hevostallilla, mutta toiveissa on, että yhteisen ylioppilasjuhlan ja lakituksen pääsisi vielä kokemaan.
- Tässä kesällä pystyy onneksi perheen kanssa juomaan kakkukahvit, mutta olisi tosi hienoa, jos syksyllä koulun olisi mahdollista järjestää turvallisesti jokin juhlallisuus. Kuitenkin valmistutaan siinä missä muutkin, pohtii Korttinen.
Lappeenrannan kaupunki juhlistaa lukuvuoden päättymistä sekä valmistuvia koulujen päättäjäispäivänä 30.5. klo 11.45 OP Etelä-Karjalan pääkonttorin katolta kuultavalla Suvivirrellä.
Lappeenrannan tapahtumapalveluiden ja Yle Etelä-Karjalan yhteistyön ansiosta Lappeenrannassa esitettävä Suvivirsi kuullaan myös valtakunnallisesti Yle Radio Suomen taajuudella noin klo 11.45.
Kaupunki kutsuu kaikki mukaan kuuntelemaan ja laulamaan koulujen kevätjuhlissa perinteisesti yhdessä laulettua kappaletta.
***
Suomen Kulttuurirahaston Yrjö Koskisen stipendi on perustettu Suomen Kulttuurirahaston hallituksen 28.5.1958 tekemällä päätöksellä. Stipendin tarkoitus on tukea hyvää suomen kielen käyttämistä. Se myönnetään parhaiten äidinkielen (suomi) ylioppilaskokeessa onnistuneelle ylioppilaalle.
Professori, historioitsija, senaattori, fennomaani, toimittaja, kirjailija Yrjö koskinen (10.12.1830–13.11.1903) työskenteli koko elämänsä suomen kielen aseman vahvistamiseksi sekä suomalaisen kulttuurin ja kansansivistyksen edistämiseksi.
Vakaumuksellisena fennomaanina Yrjö Koskisen historiantutkimuksen lähtökohtana oli kansallistunteen nostattaminen. Hän julkaisi ensimmäisen suomenkielisen ongelmanratkaisuun ja arkistoihin perustuvan tutkimuksen Nuijasota: sen syyt ja tapaukset, joka on yksi Suomen historian merkkiteoksia.
Yrjö Koskinen oli J. V. Snellmanin ohella 1800-luvun lopun merkittävin fennomaani. Kielitaistelun politisoiduttua hänestä tuli Suomalaisen puolueen henkinen johtaja ja lopulta senaattori. Senaattorina hän muokkasi koko koululaitosta kansakoulusta yliopistoon perustamalla runsaasti lisää etenkin suomenkielisiä oppikouluja. Myös toimittajana ja kirjailijana Yrjö Koskinen otti asioihin kärkevästi kantaa ja puhui oman vakaumuksensa puolesta kaikissa 1800-luvun lopun yhteiskunnallisissa kysymyksissä.
Yrjö Koskisen alkuperäinen nimi oli Georg Zacharias Forsman. Hän käytti kirjailijanimeä Yrjö Koskinen ja aateloituna 1882 nimeä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.
Lähde: Suomen Kulttuurirahasto
***
Lisätiedot:
Olli Mielonen
Kimpisen lukion rehtori
p. 040 197 0899
Mika Luukkonen
Lyseon lukion rehtori
p. 040 514 7615
Lappeenranta on uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki, jonka intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Olemme Suomen ilmastopääkaupunki täynnä uutta energiaa, rohkeaa ajattelua ja kansainvälistä osaamista. Vain kaksi tuntia Helsingistä Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla sijaitsevassa noin 73 000 asukkaan yliopisto- ja matkailukaupungissa uskallamme ja teemme. LUT-yliopisto, innovatiivinen toimintaympäristö tekijöineen ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1