Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030, keskusta-alueen osayleiskaavaehdotus esitellään asukkaille

Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 keskusta-alueen osayleiskaavoitus on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaupungin teknisen toimen edustajat esittelevät tiistaina 3.1.2017 klo 18:00 – 20:00 asukkaille keskusta-alueen osayleiskaavaehdotusta Lappeenrannan kaupungintalolla Valtuustosalissa, Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta.

Lappeenrannan keskustaajamaan laaditaan parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja. Tarkoituksena on päivittää vanha keskustaajaman osayleiskaava, jota on viimeksi tarkistettu vuonna 1999.

Yleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jonka tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet sekä osoitetaan aluevarauksia tarkemman suunnittelun perustaksi. Kaavatyön tavoitteena on turvata keskustaajaman kehittyminen varaamalla riittävät ja tarkoituksenmukaiset alueet asumiselle, palveluille, elinkeinotoiminnalle, virkistykselle ja matkailulle. Tavoitteena on, että osayleiskaava olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä vuoden 2017 kevätkaudella.

Keskustaajaman osayleiskaava on jaettu neljään osa-alueeseen: läntinen osa-alue, keskusta-alue, eteläinen osa-alue ja itäinen osa-alue. Kaikkien osayleiskaavojen tavoitevuotena on 2030. Keskusta-alueen laajuus on n. 40 km², ja se käsittää Lappeenrannan ydinkeskustan sekä seuraavat kaupunginosat:

• Alakylä, Kimpinen, Harapainen, Parkkarila, Tirilä ja Kaukas ydinkeskustan itäpuolella
• Linnoitus, Pallo-Tyysterniemi, Voisalmi ja Kivisalmi ydinkeskustan pohjoispuolella
• Leiri, Lentokenttä, Kuusimäki, Kourula ja Lavola ydinkeskustan länsipuolella
• Kesämäki, Mattila ja Mäntylä ydinkeskustan eteläpuolella

Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu Lavolan kylä ja Hyötiönsaari.

Keskusta-alueen osayleiskaavatyö perustuu alueelle laadittuihin selvityksiin (mm. luonto, liikenne, rakennettu kulttuuriympäristö, maisema ja kaupunkikuva, muinaisjäännökset), Etelä-Karjalan maakuntakaavaan ja 1. vaihemaakuntakaavaan sekä näitä varten laadittuihin selvityksiin. Lisäksi kaavatyön lähtökohdaksi on tehty erilaisia lisärakentamisen tutkielmia ja mitoitustarkasteluja. Näiden aineistojen ja selvitysten pohjalta laadittu kaavaluonnos oli nähtävillä (MRL 62 §, MRA 30 §) 23.2. - 27.3.2015, ja luonnokseen saatiin palautetta useilta eri tahoilta. Palautteen ja täydennettyjen selvitysten pohjalta laadittiin osayleiskaavaehdotus, joka pidetään nähtävillä 8.12.2016 – 9.1.2017.

Keskeisiä tavoitteita suunnittelussa ovat olleet ydinkeskustan kehittäminen ja keskustatoimintojen laajenemissuuntien tutkiminen, täydennysrakentamisen alueiden tutkiminen erityisesti asumiseen, uusien ja kehitettävien kaupan ja työpaikkojen sekä palvelujen alueiden osoittaminen, liikenteellisen kapasiteetin ja saavutettavuuden varmistaminen sekä alueen vahvuuksien korostaminen ja vaaliminen.

Lappeenrannan alueelle ja koko Etelä-Karjalaan on ennustettu 1. vaihemaakuntakaavassa pitkälle aikavälille voimakasta kaupan alan kasvua. Erityisesti keskustan osayleiskaava-alueella tarve kaupan lisärakentamiselle on suuri, ja kaupan tilojen lisääminen ydinkeskustaan on myös saavutettavuuden kannalta järkevää. Vaikka kaupan kasvu ei ole muutaman viime vuoden aikana toteutunut odotetusti, pitkällä aikavälillä halutaan varautua kehitykseen varmistamalla kaavoituksessa riittävät aluevaraukset. Kaupungin strategiassa, asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa otetaan huomioon ja päivitetään kaupan kehityksen näkymiä myös lyhyellä aikavälillä.

Osayleiskaavalla pyritään tiivistämään ja eheyttämään keskusta-aluetta. Erityisesti ydinkeskustaa, sen aukioita ja kävely-ympäristöjä sekä lähialueita kehitetään elävänä kaupallisten toimintojen, monipuolisten julkisten ja yksityisten palvelujen sekä asumisen alueena. Ydinkeskustassa tavoitteena on merkittävä lisärakentaminen; rakentamisen tulee kuitenkin ottaa huomioon ympäröivä kaupunkirakenne, sen arvot ja erityispiirteet. Rakennetun kulttuuriympäristön lukuisia arvokohteita vaalitaan ja kehitetään. Kulttuuriympäristökohteiden kehittämisen ja suojelun toimenpiteet konkretisoituvat asemakaavoituksessa.  

Ympäristöhäiriöitä (melu, pöly, tärinä) pyritään kaavan myötä vähentämään ja ehkäisemään. Teollisuuden toimintaedellytyksiä tuetaan ja kaava-alueen tärkeimmät teollisuusalueet säilyvät pääsääntöisesti ennallaan, mutta niiden toimintaan liittyviä ympäristön huomioon ottamisen tavoitteita tarkennetaan (mm. Kaukaan seveso-alue). Reijolan ja Harapaisen alueiden vähittäinen muutos teollisuusalueesta kaupan ja toimitilarakennusten alueeksi jatkuu. Puolustusvoimien alueet säilyvät ennallaan. Lentokentän toiminta ja tulevaisuuden kehittäminen mahdollistetaan. Lentokentän, Leirin ja ydinkeskustan välille voi kaavan toteutumisen myötä muodostua laaja kaupan ja palvelujen vyöhyke.

Asuinalueiden täydennysrakentamista ja tiivistämistä tuetaan ja kehitetään monin tavoin, alueiden ominaispiirteet ja arvot huomioon ottaen. Laskennallisesti osayleiskaava mahdollistaa noin 6500–8100 uutta asukasta tavoitevuoteen 2030 mennessä. Suunnitelmat tarkentuvat asemakaavoituksen myötä. Uusia asuinalueita osoitetaan mm. Valtakadun ja Armilankadun varrelle, Voisalmensaareen ja Mäntylään; muualla asuinalueille osoitetaan vähäisiä laajennuksia ja ympäristöön soveltuvaa täydennysrakentamista. Kaavaehdotuksesta on poistettu mm. Tyysterniemen kärkeen ja Pikisaaren pohjoispuolelle luonnoksessa osoitetut asuinalueet.

Liikenneverkon kehittämistavoitteet kytkeytyvät maankäytön tiivistämisen myötä liikenteellisen kapasiteetin varmistamiseen, ydinkeskustan kehän sisäisen alueen rauhoittamiseen, kävelyn ja pyöräilyn pääreitteihin ja merkittävimpiin ulkoilureitteihin. Joukkoliikenteen houkuttelevuutta tuetaan ja pysäköintimahdollisuuksia kehitetään.

Osayleiskaavan perusteella kehitetään viheralueita, virkistysyhteyksiä ja pyöräilyreittejä, jotta ne muodostavat nykyistä kattavamman verkoston. Luonnon ja maiseman sekä rakennetun kulttuuriympäristön arvot ja ominaispiirteet otetaan suunnittelussa lähtökohdiksi ja arvoja vaalitaan. Kaupunkikuvaa ja ydinkeskustan arvokkaita kävely-ympäristöjä kohennetaan. Kaupungin eräs merkittävä vahvuus ja identiteettitekijä on Saimaa, jonka ranta-alueiden vetovoimaisuutta tuetaan ja kehitetään. Ranta-alueiden ja Linnoituksen ympäristön kehittäminen tukee virkistyksen lisäksi myös matkailua. Lisäksi rantoja sekä rakennettua kulttuuriympäristöä yhteen kytkevän kansallisen kaupunkipuistoalueen suunnittelua jatketaan yleiskaavan pohjalta.

Keskusta-alueen osayleiskaavassa korostuvia kestävän aluesuunnittelun näkökulmia ovat erityisesti seuraavat:

• rakennetun ympäristön ja infrastruktuurin (ml. palvelut) hyödyntäminen
• asumisen ja palvelujen monipuoliset mahdollisuudet (sosiaalinen kestävyys)
• joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn (=kestävien liikkumismuotojen) edistäminen ja kehittäminen
• virkistysalueiden kytkeytyneisyys ja saavutettavuus; vetovoimaisten ja monimuotoisten alueiden ja reittien turvaaminen ja kehittäminen
• luonnon monimuotoisuuden, ekologisten yhteyksien sekä pohjaveteen ja maaperään liittyvien arvojen vaaliminen

Osayleiskaavan maankäyttövaraukset toteutetaan pääsääntöisesti asemakaavoituksella. Lavolan kylän keskeisen kyläalueen osalta yleiskaava toimii niin sanottuna kyläkaavana, jolla voidaan myöntää suoraan rakennusluvat osayleiskaavan perusteella (MRL 44 §) enintään kaksiasuntoisille asuinrakennuksille.

Lisätietoja osayleiskaavaehdotuksesta antavat:

• yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 653 0822
• kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä, Lappeenrannan kaupunki, puh. 040 653 0745
• maisema-arkkitehti Elina Kataja, Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy, puh 050 415 3010