Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen edustajat esittelevät maanantaina 27.2.2017 klo 18:00 – 20:00 asukkaille Läntisen osa-alueen osayleiskaavaluonnosta Sammonlahden koulun auditoriossa, Saunakivenkatu 12, 53850 Lappeenranta.
Lappeenrannan keskustaajamaan laaditaan parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja. Tarkoituksena on päivittää vanha keskustaajaman osayleiskaava, jota on viimeksi tarkistettu vuonna 1999.
Kaavatyön tavoitteena on turvata keskustaajaman kehittyminen varaamalla riittävät ja tarkoituksenmukaiset alueet asumiselle, palveluille, elinkeinotoiminnalle, virkistykselle ja matkailulle. Keskustaajaman osayleiskaava on jaettu neljään osa-alueeseen: läntinen osa-alue, keskusta-alue, eteläinen osa-alue ja itäinen osa-alue. Osayleiskaavat laaditaan oikeusvaikutteisina. Kaikkien osayleiskaavojen tavoitevuotena on 2030. Osa aluevarauksista toteutuu mahdollisesti vasta vuoteen 2040 mennessä tai sen jälkeen. Osa alueista voi toteutua jo ennen tavoitevuotta 2030.
Läntinen osa-alue käsittää Rutolan, Ruoholammen, Skinnarilan, Uus-Lavolan ja Selkäharjun kaupunginosat sekä pääosan Sammonlahtea. Lisäksi kaava-alueeseen kuuluu edellä mainittujen kaupunginosien pohjois-, länsi- ja eteläpuolella sijaitsevia haja-asutusalueita sekä osa Läntistä Pien-Saimaata.
Lappeenrannan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 13.2.2017 asettaa Läntisen osa-alueen osayleiskaavaehdotuksen MRA 19 §:n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi.
Päätöksen mukaisesti osayleiskaavaehdotus valmisteluaineistoineen pidetään nähtävillä 23.2.–27.3.2017 Lappeenrannan kaupungintalolla teknisen toimen kaavoituksessa (Villimiehenkatu 1, 3. kerros) sekä kaupungin internet-sivuilla
Osayleiskaava laajentaa ja tiivistää Lappeenrannan keskustaajaman läntisten osien maankäyttöä pääosin nykyiseen liikenne- ja infraverkkoon tukeutuen.
Uusia asuinalueita on osoitettu pääasiassa Ruoholammen ympäristöön sekä Rovonlahden koillispuolelle. Pienempiä asuinrakentamiskohteita on Skinnarilassa, Sammonlahdessa ja Uus-Lavolassa.
Osalla alueita varaudutaan asemakaavalliseen uudelleentarkasteluun. Lisäksi yleiskaavavarauksiin sisältyvät jo asemakaavoitetut toteutumattomat asuin- ja työpaikka-alueet. Asumisen reservialueina on merkitty osa Selkäharjusta ja Ruohosaaren länsipuolisko. Näiden alueiden on arvioitu toteutuvan vuoden 2030 jälkeen. Yleiskaavan mitoituksessa on huomioitu myös nykyisten asuinalueiden täydentäminen ja tyhjien tonttien käyttöönotto.
Työpaikka- ja palvelualueita on osoitettu Sammonlahteen, Skinnarilanniemeen ja Selkäharjuun. Sammonlahden asemaa läntisten alueiden alakeskuksena vahvistetaan ja Skinnarilaniemessä turvataan kampusalueen kehittyminen. Selkäharjun länsiosaan on osoitettu maakuntavaihekaavan mukaisesti vähittäiskaupan suuryksikköalue reservialueineen.
Liikenneverkon rungon muodostavat valtatiet 6 ja 13 sekä olemassa olevat pääkadut. Kevyen liikenteen verkoston rungon muodostavat alueen läpi kulkeva Etelä-Karjalan laaturaitti sekä pyöräilyreittien pää- ja alueväylät. Ranta-alueille ja tärkeimpien asuinalueiden välille on osoitettu kattava ulkoilureittiverkosto. Joukkoliikenteen rungon muodostaa keskeinen joukkoliikennealue, jolla joukkoliikenteen palvelutaso on kilpailutasoinen.
Yleiskaava toimii valtatie 6:n eteläpuolisilla haja-asutusalueilla maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 44 §:n mukaisena niin sanottuna kyläkaavana, jolla voidaan myöntää suoraan rakennusluvat enintään kaksiasuntoisille asuinrakennuksille. Myös haja-asutusrannoilla rakennusoikeus on käsitelty kiinteistökohtaisesti ja loma-asuntojen rakennusluvat voidaan näillä alueilla myöntää suoraan yleiskaavan perusteella (MRL 77 §). Rakennusoikeuden määrittämisen pohjaksi ko. ranta-alueilla on tehty emätilaselvitys.
Yleiskaavaluonnokseen sisältyvä uusien asuntoalueiden sisältämä laskennallinen varanto on 1750 – 1800 asuntoa. Kun huomioidaan lisäksi vanhojen alueiden tyhjät tontit sekä toisaalta asukasluvun lasku vanhoilla alueilla asumisväljyyden kasvun myötä, saadaan nettolisäykseksi koko kaava-alueella noin 3600 asukasta.
Alueen huomattavin luonnonympäristön suojelukohde on Natura-verkostoon kuuluva Luhtalammensuo. Pienialaisia luontokohteita on varustettu varsinaiseen maankäyttövaraukseen sisältyvillä suojelumerkinnöillä.
Ympäristöhäiriöitä pyritään kaavan myötä vähentämään ja ehkäisemään. Huomiota on kiinnitetty mm. melun, tärinän, pölyn leviämisen ehkäisemiseen ja pohjavesien suojeluun
Osayleiskaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Taajamamaisten alueiden osalta yleiskaavan toteuttaminen tapahtuu asemakaavoilla. Sen sijaan kyläalueilla ja haja-asutusalueiden rantojen osalta enintään kaksiasuntoisten asuinrakennusten ja omarantaisten loma-asuntojen rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella.
Lisätietoja osayleiskaavaehdotuksesta antavat:
Läntinen osa-alue Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2013 kuva Lappeenrannan kaupunki.jpg
Koko: 2,88 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4015x2614Läntinen osa-alue Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2013 kuva Lappeenrannan kaupunki.jpg
Koko: 2,88 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 4015x2614Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1