Lappeenrannan kaupungin talous pysyy tasapainossa, mikäli Eksoten tasapainotusohjelma onnistuu, oman toiminnan menot eivät juuri kasva ja verotuloissa ei ilmene valtakunnallisia negatiivisia poikkeamia.
Lappeenrannassa on käynnistynyt poikkeuksellisen suuri rakennusinvestointien jakso, joka kasvattaa kaupungin lainamäärää. Tällä hetkellä on käynnissä kolme mittavaa kouluinvestointia. Koulu- ja päiväkotiverkosta päätetään ensi keväänä.
Lappeenrannan kaupungin talousarvio on rakennettu realistiselle pohjalle ja talous on kokonaisuudessaan tasapainossa kolmen vuoden suunnitelmajakson aikana. Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva kertoo, että tasapainon toteutuminen edellyttää kuitenkin kolmen keskeisen seikan pitävyyttä.
– Eksoten talouden tasapainotusohjelman onnistuminen on kriittistä maakunnan kaikkien kuntien talouden kestävyyden kannalta. Menokehitys on saatava pysymään 1,5 %:n kustannusuralla, sillä kuntien tulot eivät yksinkertaisesti riitä enempään.
Kaupungin oman toiminnan osalta noudatetaan tiukkaa menokuria. Menojen kasvu on ensi vuonna 0,5 %. Oman toiminnan menojen kasvun on oltava selvästi tulojen kasvua hitaampaa, jotta kasvavat sote-menot voidaan kattaa ja tulorahoitus riittää myös isojen investointien takaisin maksuun.
– Kaupungin palvelut säilyvät kuitenkin ennallaan ja laadukkaina, mutta laajentuviin palveluihin ei ole mahdollisuuksia.
– Väestörakenne alkaa painottua lapsista ja nuorista vanhempiin ikäluokkiin. Myös tämä on huomioitu talousarviossa, Jarva sanoo.
Verorahoituksen odotetaan kehittyvän ennakoidusti
Kolmas tasapainon edellytys on verorahoituksen kehittyminen ennakoidusti. Valtion tulee myös kattaa kunnille mahdollisesti säädettävät uudet ja lisääntyvät velvoitteet täysimääräisesti valtionosuuksien lisäyksenä.
Lappeenrannan kaupungin verotulot ovat vähentyneet vuosina 2016–2018. Kuluvalle vuodelle odotettu 3,6 % kasvu jää yhden prosentin tuntumaan. Kaupungin rahoitusjohtaja Jari Iskaniuksen mukaan syynä ovat verokortti- ja tulorekisteriuudistukset, jotka siirtävät verotuloja ensi vuodelle.
– Verotulojen odotetaankin kasvavan ensi vuonna runsaat kolme prosenttia, mutta seuraavina vuosina kasvu jää parin prosentin tuntumaan.
Valtionosuudet kasvavat ensi vuonna liki 10 % ja euromääräisesti vajaan 11 miljoonan euron lisäys vastaa suunnilleen kuluvalle vuodelle ennustettua alijäämää.
– Valtionosuuksien muutokset eivät siten tuo uutta liikkumavaraa, mutta yhdessä verotulojen odotetun kehityksen kanssa ne kattavat viime vuosina tulleet vajeet, Iskanius selvittää.
Investointijakso kestää useita vuosia
Rakennusinvestointien poikkeuksellisen suuri jakso käynnistyi toden teolla tänä vuonna. Hovinpellon uusi päiväkoti on valmistunut ja urheilutalon peruskorjaus valmistuu vuodenvaihteessa. Kesämäen koulun peruskorjaus sekä Joutsenon koulun uudisrakentaminen ovat käynnissä ja Lauritsalan koulun rakentaminen on käynnistymässä. Keskustan uuden päiväkodin rakentaminen pyritään saamaan liikkeelle ensi vuonna.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan valtuusto päättää koulu- ja päiväkotiverkosta ensi keväänä.
– Päätösesityksessä huomioidaan tänä syksynä päivittyneet väestöennusteet. Palveluverkkopäätös merkitsee samalla, että rakennusinvestointien ohjelma päivitetään.
Rakennusinvestointeihin käytetään keskimäärin 46 miljoonaa euroa vuodessa. Katujen ja yleisten alueiden sekä liikuntapaikkojen rakentamiseen, maanhankintaan ja muihin investointeihin kuluu 15 miljoonaa euroa vuodessa.
Rahoitusjohtaja Jari Iskanius kertoo, ettei kaupungin noin 20 miljoonan euron vuosikate riitä kattamaan investointeja.
– Investointiohjelma merkitsee kaupungin lainamäärän lisääntymistä 115 miljoonalla eurolla vuoden 2022 loppuun mennessä. Vuosikate on nostettava ensi valtuustokaudella 30 miljoonan euron tasolle, jotta se kattaa investoinneista aiheutuvat poistot ja lainoja voidaan lyhentää.
Lappeenrannan konserniyhteisöjen lainakanta vähenee noin 16 miljoonalla eurolla kolmen seuraavan vuoden ajan. Vähentyminen johtuu Lappeenrannan Energian jäteveden puhdistamohankkeen viivästymisestä.
Kaupunginhallitus aloittaa kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittelyn 18.11. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 9. joulukuuta.
Lisätietoja:
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
puh. 040 844 2000
[email protected]
Rahoitusjohtaja Jari Iskanius
puh. 040 631 6231
[email protected]
Lappeenranta on uusiutuvan energian ja puhtaan ympäristön pioneerikaupunki, jonka intohimona on ongelmien ratkaiseminen. Olemme Suomen ilmastopääkaupunki täynnä uutta energiaa, rohkeaa ajattelua ja kansainvälistä osaamista. Vain kaksi tuntia Helsingistä Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla sijaitsevassa noin 73 000 asukkaan yliopisto- ja matkailukaupungissa uskallamme ja teemme. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö tekijöineen ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1