Aiheina Itämeri, luonnon monimuotoisuus, kuntien uudet tehtävät sekä alueelliset infrastruktuurihankkeet.
Länsi-Uudenmaan kuntajohtajat ja alueen kansanedustajat tapasivat Raaseporissa 13.3. Perinteiseen tapaamisen osallistuivat tällä kertaa vaalikiireidensä keskeltä Thomas Blomqvist (RKP) ja Johan Kvarnström (SDP). Kuntajohtajista paikalla olivat: Erkki Eerola, Vihti, Juha-Pekka Isotupa, Siuntio, Anna-Kaisa Kauppinen, Kirkkonummi, Robert Nyman, Inkoo, Pasi Perämäki, Lohja, Denis Strandell, Hanko ja Petra Theman, Raasepori.
Kuntien ja eduskunnan ajankohtaisten kuulumisten vaihtamisen ohella keskusteltiin erityisesti teiden 25:n ja 51:n tarpeista, mm. Inkoon kohdalla Joddbölen syväsatama-alueelle johtavan risteyksen pikaisesta parantamistarpeesta. Kyseisen syväsatama-alueen kehittyminen suunniteltuun suuntaan on vahvasti koko läntisen Uudenmaan etu.
- Kaikkia kuntia yhdistää aktiivinen demografia-pohdinta, eli mitä toiminnan sopeuttamisen tarpeita tulee väestön ikärakenteen kehityssuunnasta johtuen? Toiveita oli siihen suuntaan, että samaa pohdintaa harjoitettaisiin myös tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa, kertoo Petra Theman, Raaseporin kaupunginjohtaja ja kokouksen emäntä.
- Samoin kaikkia tuntui yhdistävän se, että kuntien rakennuskannan investointitarpeet ovat aiempaa suurempia.
Uudenmaan ELY-keskuksen ylitarkastaja Tuomas Lahden esitys luonnon monimuotoisuuden huomioon ottamisesta alueiden käytössä, EU:n biodiversiteettistrategiasta ja EU:n ennallistamisasetuksesta sai aikaan vilkkaan keskustelun. EU:n ennallistamisasetuksen artikla 6, joka koskee kaupunkeja, todettiin nykymuodossaan kestävän kehityksen vastaiseksi ja mahdottomaksi toteuttaa.
Jaana Pönni, toiminnanjohtaja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:stä puolestaan kertoi Itämeren suojelun toimenpiteistä ja tarpeista. Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tila on Suomenlahden rannikkovesistä heikoin. Länsi-Uudellamaalla tehty pitkäjänteinen alueellinen yhteistyö on esimerkillistä, mutta yhteisiin vesiensuojelu- ja kunnostustoimiin olisi panostettava tällä alueella valtionkin toimesta huomattavasti enemmän. Alueen kuntien, yritysten, kalatalousalueiden ja paikallisten yhdistysten rahoitus sekä projektirahoitus eivät riitä. Tarvitsemme Länsi-Uudenmaan rannikkovesien tilan parantamiseen ja monimuotoisuuden palauttamiseen noin 15 miljoonaa euroa vuosittain merkittävien tulosten aikaansaamiseksi.
- On aina arvokasta tavata ja vaihtaa ajatuksia Länsi-Uudenmaan kuntajohtajien kanssa. On tärkeää kiinnittää huomiota kohtaamiimme haasteisiin ja tehdä yhteistyötä alueen kehittämiseksi, sanoo ministeri Thomas Blomqvist (SFP).
- Meidän on tehtävä kaikkemme ja työskenneltävä yli puoluerajojen saadaksemme valtion rahoitusta näihin toimiin. Alueen kunnat kantavat vastuuta esimerkillisesti. Nyt on lisättävä tietoisuutta siitä, että juuri nämä toimet on laitettava etusijalle, kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP) sanoo.
Kokous pidettiin Raaseporissa paikallisen Ekta-panimon uusissa, piakkoin yleisölle avattavissa tiloissa Tammisaaren keskustassa. Panimo muuttaa koko tuotantonsa vanhaan pankkitaloon (Kuningattarenkatu 7-9) ja tiloihin avataan myös laadukas ravintola. Kokouksen osallistujat saivat kunnian toimia ravintolan ensimmäisinä asiakkaina ja koekaniineina.
Lisätietoa:
Petra Theman, kaupunginjohtaja Raaseporin kaupunki
puh. 019-289 2004
s-posti [email protected]
TammisaarenSaaristonKansallispuisto25_AnttiHuttunen
Koko: 0,38 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1500x1000TammisaarenSaaristonKansallispuisto25_AnttiHuttunen
Koko: 0,38 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1500x1000***
Raaseporin kaupunki
Raaseporin kaupunki syntyi 1.1.2009, kun Tammisaari, Karjaa ja Pohja yhdistivät voimavaransa. Kaupunki on saanut nimensä keskiaikaisen Raaseporin linnan mukaan, joka mainitaan ensimmäisen kerran historiallisissa asiakirjoissa vuonna 1378.
Raaseporin kaupunki sijaitsee noin 76 kilometriä länteen Helsingistä (Karjaalle) ja noin 111 km kaakkoon Turusta (Tammisaareen). Raaseporin asukkaista noin 65 % puhuu ruotsia äidinkielenään.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1