Tilastokeskuksen mukaan Lahdessa asui vuoden 2016 lopussa 112 022 äidinkielenään kotimaisia kieliä (suomi, ruotsi, saame) puhuvia henkilöitä. Äidinkieleltään vieraskielisiä henkilöitä oli 7 430 eli 6,2 % väestöstä. Vieraskielisten osuus oli Lahdessa suurin piirtein yhtä paljon kuin koko maassa (6,4 %). Suomen suurimmista kaupungeista vieraskielisten osuus oli Lahtea suurempi pääkaupunkiseudun kunnissa (15-16 %), Turussa (11 %) ja Tampereella (7 %).
Lahdessa puhutaan noin sataa eri äidinkieltä. Vieraista kielistä selvästi yleisin oli venäjä, jota äidinkielenään puhuvia oli 2 851 henkilöä eli 38 % vieraskielisistä. Seuraavaksi suurimpia kieliryhmiä olivat viro ja arabia ja kurdi.
Vieraskielisten joukossa oli vanhempien ikäluokkien osuus pienempi ja nuorempien suurempi kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Näin vieraskieliset korjaavat kaupungin ikärakennetta suotuisammaksi.
Alle 15-vuotiaita oli vieraskielisista 18 % ja kotimaan kielitaustaisista 15 %. Lahdessa asui vuoden 2016 lopussa noin 800 alle kouluikäistä ja runsas 800 peruskouluikäistä vieraskielistä lasta. Lapsia oli suhteellisesti eniten albanian- ja arabiankielisten joukossa. Osuus oli alhaisin vietnamia tai kiinaa äidinkielenään käyttävien keskuudessa.
Vieraskielisistä suurin osa oli kuitenkin työikäisiä. 15-64-vuotiaiden osuus oli vieraskielisillä 76 %, kun kotimaankielisen työikäisen väestön osuus vain 61 %. Vieraskielisillä työttömyys on kuitenkin huomattavasti yleisempää kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Työttömyysaste eroaa huomattavasti myös eri kansalaisuustaustan omaavilla. Työikäisiä oli vuoden 2016 lopussa eniten vietnamin- ja kiinankielisten joukossa, yli 90 prosenttia. Vähiten työikäisiä oli niiden joukossa, joiden äidinkieli oli ruotsi, suomi tai ranska.
Vain kuusi prosenttia vieraskielisistä oli täyttänyt 65 vuotta, kun kotimaankielisistä tähän ikäluokkaan kuului lähes joka viides asukas. Ruotsin- ja suomenkielisten joukossa oli suhteellisesti eniten eläkeikäisiä. Thaita, persiaa, albaniaa ja vietnamia kotikielenään puhuvasta väestöstä kukaan ei ollut yli 65-vuotias.
Vieraskielisten asuinaluetiedot on poimittu Trimble Locus -paikkatietojärjestelmästä vuoden 2016 syyskuussa.
Vieraskielisiä asui lukumääräisesti eniten Kerinkallion tilastollisessa kaupunginosassa, jossa vieraskielisiä oli 1 184 eli 15 % kaikista vieraskielisistä. Möysän, Mukkulan, Ydinkeskustan, Kärpäsen ja Kiveriön tilastollisissa kaupunginosissa asui yli 400 vieraskielistä. Näillä alueilla oli 5-8 % kaikista vieraskielisistä.
Tilastoalueittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus koko alueen väestöstä oli korkein Mukkulan kartanon tilastoalueella (39 %) ja Liipolassa (22 %). Osuus oli yli kymmenen prosenttia Vanhatien teollisuusalueen, Lotilan teollisuusalueen, Mukkulan keskuksen, Kolavan, Tenava-Tonttilan, Reunanpalstan, Seponkadun, Kiveriön keskuksen, Mukkulan Timonkadun ja Ahtialan Herrasmannin tilastoalueilla.
Kerinkallion tilastollisessa kaupunginosassa sijaitsevan Liipolan väestöstä oli vieraskielisiä 1 015 henkilöä. Liipolassa asui 13 % kaupungin kaikista vieraskielisistä, joten se oli huomattavasti muita tilastoalueita suurempi vieraskielisten keskittymä. Liipolassa asui sekä venäjänkielisistä että arabiankielisistä 17 %, kurdinkielisistä 14 %, vironkielisista 9 %, thaikielisistä 7 %, englanninkielisistä 5 % ja turkinkielisistä prosentin verran.
Monikulttuurisessa Liipolassa asuvista vieraskielisistä liki puolet oli venäjänkielisiä. Venäjänkielisten suosimia muita asuinalueita olivat Mukkulan keskuksen, Tenava-Tonttilan ja Asemantaustan tilastoalueet.
Vironkielisiä asui eniten Nastonharjulla ja Liipolassa.
Arabiaa äidinkielenään puhuvia asui eniten Liipolassa ja Mukkulan keskustassa.
Kurdinkielisiä oli hakeutunut asumaan eniten Ankkuriin, Liipolaan, Seponkadulle ja Niemeen. Näillä alueilla asui puolet kurdinkielisistä. He olivatkin selkeimmin asettuneet vain tietyille alueille.
Thaita äidinkielenään puhuvia asui eniten Liipolan lisäksi Launeen ja Ankkurin tilastoalueella.
Englanninkielisiä lahtelaisia löytyi eniten Liipolan lisäksi Vuorikadun ja Anttilanmäen tilastoalueilta. Englanninkieliset olivat muita kieliryhmiä enemmän hajautuneet asumaan kaupungin eri alueille.
Turkinkielisiä puhuvia asui eniten Asemantaustassa ja Liipolassa.
Aikaisemmin ilmestyneet tilastojulkaisut
Lisätietoja:
Irja Henriksson
tutkija
Lahden kaupunki
[email protected]
p. 050 398 5148
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1