Korvenkylän taajamaan ollaan parhaillaan laatimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista oikeusvaikutteista osayleiskaavaa. Yleiskaavan tarkoituksena on tutkia alueen maankäyttö kokonaisuutena ja muodostaa alueen monipuolisen kehittämisen mahdollistava maankäyttöratkaisu.
Pääosalla aluetta on voimassa Joutsenon kunnanvaltuuston vuonna 1980 hyväksymä yleiskaava, joka on kaikilta osin vanhentunut. Uuden yleiskaavan tavoitevuotena on 2030.
Osayleiskaavatyö perustuu pääosin selvityksiin, jotka on laadittu tätä osayleiskaavaa sekä Etelä-Karjalan vaihemaakuntakaavaa varten. Perusselvitysten ja alustavien tavoitteiden pohjalta laadittiin rakennemalli, joka esiteltiin yleisölle keväällä 2014. Lähtötietojen, selvitysten, tavoiteasettelun ja rakennemallin pohjalta on laadittu osayleiskaavaluonnos, joka pidetään nähtävillä tammi-helmikuun aikana 9.2.2015 asti.
Keskeisiä näkökulmia suunnittelussa ovat olleet taajamarakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen, taajamakuvan parantaminen, asuinrakentamisen tonttitarpeeseen vastaaminen nykyistä rakennetta täydentäen, alueen nivoutuminen Imatran taajamarakenteeseen, liittyminen Rauha-Tiuru –alueeseen, luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön liittyvien arvojen säilyttäminen, viheralueiden ja ulkoilureitistön kehittäminen, elinkeinoelämän edellytysten turvaaminen sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytysten turvaaminen.
Yleiskaavan keskeisenä lähtökohtana on Korvenkylän taajaman nykyisen liikenne- ja infraverkon hyödyntäminen. Maankäyttö tiivistyy ja täydentyy uusilla rakentamisaluevarauksilla taajaman keskustassa, radan varressa, Kurenmäessä ja valtatie 6:n molemmin puolin. Taajamarakenne säilyy kuitenkin osittain sormimaisena siten, että rakentamisalueiden välissä säilyy edelleen maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Asumisen päälaajenemissuuntia ovat Hepoharju, Koulutien jatkeen alue ja urheilukentän länsipuoli, Asematien koillispuoli sekä Salotien pohjoispää Kurenmäessä. Lisäksi eri puolille aluetta sijoittuu täydentävää asuinrakentamista.
Liike- ja matkailutoiminnan kannalta keskeisen alueen ja portin Rauhan ja Tiurun suuntaan muodostavat Asematien varsi ja Vesivalon liittymän ympäristö. Vähittäiskaupan suuryksiköitä ja niiden reservialueita on osoitettu vaihemaakuntakaavan mukaisesti Imatran rajan tuntumaan, jossa ne muodostavat yhtenäisen kaupallisen alueen Imatran Korvenkannan kanssa. Kaupan suuryksiköiden yhteydessä on toimitilarakennusten alueita. Uusia ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastoalueita on osoitettu Rauhan aseman eteläpuolelle.
Yleiskaava ei toimi suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena, vaan taajamamaisesti rakennettaville asuin- ja työpaikka-alueille tulee laatia asemakaavat. Taajaman reunoille sijoittuu haja-asutustyyppistä asumista, jossa rakentaminen edellyttää suunnittelutarvemenettelyä.
Tulevia laajenemistarpeita varten on osoitettu kaksi pientalovaltaisten asuinalueiden reservialuetta, jotka toteutuvat todennäköisesti tavoitevuoden 2030 jälkeen. Reservialueet säilyvät maa- ja metsätalouskäytössä ennen niiden ottamista asuinkäyttöön. Pääosa nykyisistä peltoalueista on osoitettu juuri reservialueina tai maatalousalueina, jotka varataan kokonaan maa- ja metsätalouskäyttöön.
Liikenneverkoston rungon muodostavat jatkossakin nykyiset seutu- ja yhdystiet sekä kokoojakadut. Uusina kokoojakatuina on osoitettu Asematieltä Imatran rajalle johtava valtatien 6 suuntainen kokoojakatu sekä siltä Imatranväylälle johtava poikittaisyhteys. Alempi tieverkko liittyy taajaman läpi kulkevaan valtatiehen 6 Pellisenrannan ja Vesivalon eritasoliittymien välityksellä. Kevyen liikenteen verkoston rungon muodostavat valtatietä 6 seuraava Etelä-Karjalan laaturaitti sekä kokoojakatujen ja seututeiden yhteyteen osoitetut kevyen liikenteen väylät.
Kaupungin omistuksessa oleville uusille asuinalueille on mahdollista sijoittaa noin 500 asukasta, joista hiukan yli puolet omakotitaloihin. Lisäksi tonttivarantoa sisältyy yksityisten omistamiin alueisiin. Mikäli asumisväljyys kasvaa ennustetulla tavalla, laskee vanhojen asuinalueiden asukasluku tavoitevuoteen mennessä noin 120 asukkaalla.
Nähtävilläolon kuulutus ja kaava-aineistot on julkaistu kaavoituksen nettisivuilla :
Lisätietoja:
Anni Hiltunen, kaavasuunnittelija, Lappeenrannan kaupunki, puh 040 517 0804
Matti Veijovuori, arkkitehti, Ramboll Finland Oy, puh. 040 514 4891.
Erkki Jouhki, kaupunginarkkitehti, Lappeenrannan kaupunki, 040 709 0743.
Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1