Kelan sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan mukaan suun terveydenhuollossa on yhä runsaasti hoitovelkaa. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi johtaa suusairauksien vaikeutumiseen. Neuvottelukunnan mukaan etäpalveluita tulee kehittää suunnitelmallisesti ja potilaan oikeudet huomioiden.
Vuonna 2020 julkisen perusterveydenhuollon suun terveydenhuollossa toteutui koronaepidemian vuoksi noin 1,1 miljoonaa hoitokäyntiä vähemmän kuin vuonna 2019. Hammaslääkärikäyntejä toteutui noin 30 % vähemmän kuin vuonna 2019, ja suuhygienistikäynnit vähenivät tätäkin enemmän.
Suun terveydenhuollossa on edelleen runsaasti hoitovelkaa huolimatta siitä, että potilasjonoja on pyritty purkamaan. Suun erikoissairaanhoidon ongelmat ovat olleet suurimpia isoissa kaupungeissa. Hoitovelkaa on kertynyt muun muassa lasten anestesiaa vaativissa toimenpiteissä, proteettisissa hoidoissa sekä uniapneakiskohoidoissa. Hoitoon pääsyn viivästyminen johtaa suusairauksien vaikeutumiseen ja hoidon vaativuustason nousuun, pahimmillaan vakaviin yleisinfektioihin.
Yksityisen hammashoidon korvauksien määrä on Kelan tilastojen mukaan vähentynyt kuitenkin maltillisesti.
Kelan sosiaalilääketieteellinen neuvottelukunta keskusteli suun terveydenhuollon tilanteesta 1.12.2021 pidetyssä kokouksessaan.
Neuvottelukunta keskusteli myös epidemian myötä tapahtuneesta etälääketieteen kehityksestä. Psykiatriassa etävastaanottoja on otettu käyttöön laajasti. Neuvottelukunnan mukaan tähän liittyy etujen lisäksi myös haasteita. Kaikkiin tilanteisiin etävastaanotot eivät sovi, ja potilaalla pitäisi olla mahdollisuus valita myös lähivastaanotto.
Työterveyshuollossa etäpalveluita on käytetty jo ennen epidemiaakin melko laajasti, ja koronaepidemia on edelleen vauhdittanut kehitystä. Etäpalvelut ovat mahdollistaneet työterveyshuollon palvelujen ylläpidon poikkeusaikana. Myös suun terveydenhuollossa etävastaanottoja on hyödynnetty korona-aikana aiempaa enemmän muun muassa hoidon tarpeen arvioinnissa, neuvonnassa ja oikomishoidoissa.
Yksi Kelassa tunnistettu etäpalvelujen ongelma ovat puutteelliset toimintakykyarviot. Puutteellinen arvio voi hidastaa esimerkiksi kuntoutus- tai sairauspäivärahahakemuksen käsittelyä. Lisäksi lääkemääräyksien uusiminen etäpalveluissa voi joissain tilanteissa vaarantaa lääkehoidon turvallisen toteutumisen.
Etäpalvelujen ja niiden hallitun kehittämisen avulla voidaan parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta. Etäpalveluihin voi kuitenkin liittyä potilasturvallisuuden ja potilaan oikeuksien kannalta myös riskejä. Näiden riskien tunnistaminen ja hallinta on tärkeää poikkeusolojen jälkeenkin.
Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu Kelassa sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellisten kysymysten käsittely. Kelan hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Janne Leinonen, sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan puheenjohtaja, johtava ylilääkäri
[email protected], p. 020 634 1470
**
Enligt FPA:s socialmedicinska delegation finns det fortfarande en stor vårdskuld inom mun- och tandvården. Fördröjd behandling kan leda till att munsjukdomar förvärras. Enligt delegationen ska distanstjänsterna utvecklas planmässigt och med beaktande av patientens rättigheter.
På grund av coronaepiden genomfördes år 2020 cirka 1,1 miljoner färre vårdbesök för mun- och tandvård inom den offentliga primärvården än år 2019. Tandläkarbesöken var cirka 30 procent färre än år 2019, och besöken hos munhygienister minskade ännu mer.
Inom mun- och tandvården finns det fortfarande en stor vårdskuld trots att man har försökt avverka patientköerna. Problemen inom den specialiserade munvården har varit störst i de stora städerna. Vårdskuld har uppkommit bland annat vid åtgärder som kräver anestesi till barn, vid protetiska behandlingar samt vid behandling med apnéskenor. Fördröjd tillgång till vård leder till att munsjukdomarna förvärras och förutsätter en mer krävande behandling, i värsta fall så att det behövs behandling av svåra allmänna infektioner.
Enligt FPA:s statistik har ersättningarna för privat tandvård dock minskat måttligt.
FPA:s socialmedicinska delegation diskuterade situationen inom mun- och tandvården vid sitt möte den 1 december 2021.
Delegationen diskuterade också den utveckling av distanstjänster som skett i och med epidemin. Inom psykiatrin har distansmottagningar införts i stor utsträckning. Enligt delegationen är detta inte bara förknippat med fördelar utan också med utmaningar. I alla situationer är distansmottagningar inte lämpliga och patienten bör också ha möjlighet att välja närmottagning.
Inom företagshälsovården användes distanstjänster i ganska stor utsträckning redan före epidemin, och coronaepidemin har påskyndat utvecklingen ytterligare. Distanstjänster har gjort det möjligt att upprätthålla företagshälsovårdens tjänster under undantagsförhållandena. Också inom mun- och tandvården har man under coronatiden utnyttjat distansmottagningar i större utsträckning än tidigare bland annat vid bedömning av vårdbehov, vid rådgivning och tandreglering.
Ett problem med distanstjänster som identifierats vid FPA är att bedömningarna av funktionsförmågan kan bli bristfälliga. En bristfällig bedömning kan fördröja handläggningen av till exempel ansökningar om rehabiliterings- eller sjukdagpenning. Dessutom kan förnyande av recept via distanstjänster i vissa situationer äventyra ett säkert genomförande av läkemedelsbehandlingen.
Med hjälp av distanstjänsterna och en kontrollerad utveckling av dem kan tillgången till social- och hälsovårdstjänster och deras genomslagskraft förbättras. Distanstjänster kan dock också medföra risker med tanke på patientsäkerheten och patientens rättigheter. Det är viktigt att identifiera och hantera dessa risker även efter att undantagsförhållandena upphört.
Till socialmedicinska delegationens uppgifter hör att behandla medicinska frågor vid FPA i anslutning till sjukförsäkringen. Delegationen tillsätts av FPA:s styrelse för tre år i sänder.
Janne Leinonen, ordförande för socialmedicinska delegationen, ledande överläkare
[email protected], tfn 020 634 1470
**
Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle puh. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
[email protected]
Mediainfo on viikoittain ilmestyvä uutiskirje medialle.
Tilaa mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirje
Viestinnän yhteystiedot verkossa
www.kela.fi/viestinta
Seuraa Kelaa Twitterissä
@KelaFpa
**
FPA:s kommunikationsgrupp betjänar medierna på numret 020 634 7745 vardagar kl. 9–16
[email protected]
Mediainfo är FPA:s nyhetsbrev (på finska) riktat till medierna. Beställ nyhetsbrevet som utkommer en gång i veckan: www.kela.fi/uutiskirje
Kommunikationsenhetens kontaktuppgifter
www.fpa.fi/kommunikation
Följ oss på Twitter
@KelaFpa
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1