Korjaus tiedotteeseen: Matkailussa raju kasvu vuonna 2017

Huom! Tiedotetta korjattu klo 9.30: 8,8 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa > 8,3 miljoonaa

Suomessa kävi vuonna 2017 yhteensä 8,3 miljoonaa ulkomaalaista matkailijaa, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Matkoista viidennes, 1,7 miljoonaa matkaa, suuntautui Etelä-Karjalaan. Etelä-Karjala onkin Uudenmaan jälkeen ulkomaalaisten matkailijoiden määrissä mitattuna Suomen toiseksi suurin matkailumaakunta. Etelä-Karjalassa vierailleista matkailijoista 95 prosenttia oli venäläisiä. Vuonna 2017 puolet venäläisten Suomen matkoista suuntautui Etelä-Karjalaan.

Ostoksiin käytetty rahamäärä lähes kaksinkertaistui

Ulkomaalaiset matkailijat kuluttivat Suomessa vuonna 2017 yli 3 miljardia euroa, mikä on yli 850 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lisäksi matkaliput Suomeen ja Suomesta pois jättivät suomalaisille liikenneyhtiöille noin 1,4 miljardia euroa, joten matkailutulo ulkomaalaisilta matkailijoilta nousi 4,4 miljardiin euroon.

Etelä-Karjalassa vierailleista venäläisistä 79 prosenttia tuli Suomeen ostoksille. Lomamatkalaisia venäläistä oli 13 prosenttia, kun taas työmatkalle sekä tuttavavierailulle tuli noin 3 prosenttia venäläismatkailijoista.

Useampi kuin yhdeksän kymmenestä Etelä-Karjalassa vierailleista venäläisistä osti elintarvikkeita ja kolmannes astioita tai taloustavaroita. Vaatteita osti runsas viidennes venäläismatkailijoista. Vaateostoihin Etelä-Karjalassa vierailleet venäläiset käyttivät lähes 41 miljoonaa euroa ja päivittäistavarahankintoihin lähes 172 miljoonaa euroa. Tuoteostoihin kaikkiaan Etelä-Karjalassa vierailleet venäläiset käyttivät lähes 300 miljoonaa euroa. Ostoksiin käytetty rahamäärä lähes kaksinkertaistui vuodesta 2016. Myös palveluihin käytetty rahamäärä kasvoi lähes kaksinkertaiseksi vuoden 2016 tasosta, ollen lähes 47 miljoonaa euroa vuonna 2017.

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen myöntää olevansa yllättynyt venäläisten Lappeenrantaan jättämän matkailutulon voimakkaasta kasvusta, sillä venäläiset käyttivät Lappeenrannassa yhteensä kaikkiin ostoksiin jopa 253 miljoonaa euroa.

-       Ilahduttavaa on myös, että palveluihin käytettiin Imatralla ja Lappeenrannassa yhteensä 47 miljoonaa euroa, kun vuonna 2016 vastaava luku oli vain 24 miljoonaa euroa. Kaupan ja matkailun piristyminen on näkynyt selkeästi myös alueen työttömyyslukujen parantumisena.
 

Ostosmatkalla muitakin kuin venäläisiä 

Ostaminen näyttää kiinnostavan myös muita kuin venäläisiä matkailijoita Etelä-Karjalassa. Noin 13 prosenttia heistä sanoi olevansa ostosmatkalla ja ostaminen kiinnosti useampaa kuin joka toista muualla kuin Venäjällä asuvaa ulkomaalaista matkailijaa. Muut kuin venäläismatkailijat jättivät Etelä-Karjalaan noin 15 miljoonaa euroa vuonna 2017.
 

Venäläiset aiempaa valmiimpia suosittelemaan Etelä-Karjalaa matkakohteena

Vuonna 2015 Etelä-Karjalassa vierailleiden venäläisten keskuudessa valmius suositella Suomea matkakohteena ei ollut erityisen suuri. Vuonna 2017 suositteluvalmius oli kuitenkin noussut merkittävästi vuodesta 2015. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa matkustajaprofiili sekä Krimin kriisi, arvioi toimitusjohtaja Pasi Nurkka Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:stä.

-       Vuoden 2015 alhaiseen arvoon saattoi osaltaan vaikuttaa Krimin kriisin aikaansaama vastakkainasettelu Venäjän ja länsimaiden välillä. Lisäksi vuonna 2015 venäläismatkailijoista suuri osa oli useasti vuodessa Suomessa ostoksilla käyviä rajan lähialueiden asukkaita. Vuonna 2017 muidenkin matkailijoiden osuus kasvoi venäläisten ostovoiman vahvistuttua ruplan kurssinousun myötä.
 

Tutkimuksen toteutus

Tulokset selviävät vuoden 2017 TAK Rajatutkimuksesta, jota on tehty vuodesta 1997 lähtien haastattelemalla Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla Suomesta Venäjälle palaavia matkailijoita. Vuonna 2014 tutkimus laajennettiin koskemaan kaikkia Suomessa vierailleita ulkomaalaisia matkailijoita ja nykyisin haastatteluita tehdään 12:lla Suomen ulkoraja-asemalla. Vuonna 2017 haastatteluita tehtiin 14 882, joista 6 588 oli venäläismatkailijoiden haastatteluja.

Lisätietoja:

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy

Toimitusjohtaja Pasi Nurkka, pasi(at)tak.fi, puh. 040 505 5903
Tutkimuspäällikkö Jaakko Roponen, jaakko(at)tak.fi, puh. 045 295 0412

Etelä-Karjalan liitto

Maakuntajohtaja Matti Viialainen, matti.viialainen(at)ekarjala.fi, puh. 044 770 1515

Lappeenrannan kaupunki

Kehitysjohtaja Markku Heinonen, markku.heinonen(at)lappeenranta.fi, puh. 040 581 1998

Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy

Vt. Toimitusjohtaja Antti Oravuo, antti.oravuo(at)kehy.fi, puh 040 721 1310