Kaupungit navigoivat kilpailun ja yhteistyön asetelmien välillä

Kaupunkikehittäminen on muuttunut 2000-luvulla strategisemmaksi ja laaja-alaisemmaksi, ja se yhdistää aiemmin erillään toimineita tahoja. Tätä muutosta ovat siivittäneet sekä kaupunkien kiristynyt kilpailu globaalissa taloudessa että yhteiskunnallisten haasteiden monimutkaisuus.

Strateginen kehittämisote konkretisoituu kärkihankkeiden korostumisena. Pyrkimys on vahvistaa toimijoiden yhteistä tahtotilaa ja kehittämistoiminnan tehokkuutta, kun resursseja kohdennetaan samansuuntaisesti. Näin pyritään toimimaan myös Turussa.

Turun yliopiston johtamisen professori Satu Teerikankaan ja Aalto-yliopiston strategisen kaupunkisuunnittelun professori Raine Mäntysalon johtama tutkimus esittää, että kaupunkien menestyksekäs strateginen kehittäminen edellyttää jatkuvaa navigointia eri toimijaverkostojen, aluetasojen ja näkökulmien välillä̈.

– Kaupunki tekee kehittämistoiminnassaan sekä yhteistyötä että kilpailee eri tilanteissa samojen kumppaneiden, kuten toisten kaupunkien kanssa. Esimerkiksi joukkoliikenne järjestetään yhdessä, vaikka naapurikunnat kilpailevat asukkaista keskenään. Samoin kaupunki osallistuu yhteisen alueellisen kehityskäytävän edistämiseen, vaikka kilpailee investoinneista toisten kaupunkiseutujen kanssa, kuvailee aluetieteen tutkijatohtori Helka Kalliomäki.

Välttämätöntä onkin niin sanottu strategisen navigaation asenne ja näiden tilanteiden välisten suhteiden ymmärtäminen.

– Kilpailu ja yhteistyö ovat läsnä toimijoiden arjessa, liikuttaessa kokouksesta tai hankkeesta toiseen sekä toiminnan eri tasoilla. Oleellista on, että kukin toimija tiedostaa, milloin toimii mistäkin kilpailun tai yhteistyön asetelmasta käsin, täsmentää Kalliomäki.

Perinteinen kilpailuasenne ei riitä

Hanke sisälsi viisi pohjoiseurooppalaista tapaustutkimusta tilanteista, joissa kaupungit tasapainoilevat erilaisten kilpailu- ja yhteistyöareenoiden sekä alueellisten tasojen välillä. Tarkastelussa olivat Aalborgin strategisen maankäytön kärkihanke, Malmön metrobussijärjestelmä, Newcastlen maankäytön kuntayhteistyö, Hannoverin kaupunkiseudun muodollinen seutuyhteistyö sekä Lontoon ja Cambridgen välinen kasvuvyöhyke.

– Keskeinen tulos on, että perinteinen kilpailuasenne ei riitä, vaan globaalit yhteiskunnalliset haasteet vaativat entistä ennakkoluulottomampia, yhteistyöhön perustuvia ratkaisuja, tiivistää Kalliomäki.

Helka Kalliomäki, Kaisa Granqvist, Raine Mäntysalo, Satu Teerikangas, Hanna Mattila, Antero Hirvensalo: Kaupunkikehittäminen strategisena navigointina. Turun kaupunkitutkimusohjelman tutkimuskatsauksia 2/2020. 11 s. Tutkimus on luettavissa turku.fi-sivustolla.

Lisätietoja:

Helka Kalliomäki, puh. 050 452 3675 / helka.kalliomaki@uwasa.fi

Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin ja yliopistojen yhteinen tutkimusohjelma, jossa tehdään kaupunkikehitystä koskevaa monitieteistä akateemista tutkimusta. Ohjelman tavoitteena on edistää kaupunkitutkimusta, tarjota työkaluja kaupungin päätöksentekoon ja kehittää yliopistojen ja kaupungin välistä tiedonvaihtoa. Yhteinen tutkimusohjelma on kansainvälisesti uraauurtava yhteistyömalli. www.turku.fi/kaupunkitutkimus/