Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion talousarvioesitys vuodelle 2022 ja taloussuunnitelma vuosille 2023–2025 on julkaistu. Vuosi 2022 ja sitä seuraavat vuodet tuovat kunnille mukanaan muutoksia. Kuntatalouteen vaikuttavat merkittävästi sosiaali- ja terveyshuollon uudistus ja työllisyydenhoidon siirtyminen valtiolta kunnille.
“Edessä on muutosten ja mahdollisuuksien vuosi. Meillä on Rovaniemellä kaikki edellytykset hyvään ja kestävään elämään talouden ja ympäristön kanssa, kunhan teemme yhdessä”, sanoo Ulla-Kirsikka Vainio.
Kaupunginjohtajan ensi vuoden talousarvioesitys on 3,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Esitys ei sisällä kunnallisveroprosentin nostoa, veroprosentti säilyisi 21,5 prosentissa. Sote-uudistuksen vuoksi Suomessa veroprosentit kiinnitetään talousarvion 2022 yhteydessä poikkeuksellisesti kahdeksi vuodeksi eli 2023 loppuun saakka.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisellä kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle vuonna 2023 on merkittävä vaikutus Rovaniemen kaupungin talouden rakenteeseen: kaupungin tulot ja menot leikkautuvat karkeasti arvioiden 60 prosenttia. Kaupungin päätehtäviksi jää huolehtiminen sivistystoimesta, elinvoimasta sekä kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä.
Myös koronapandemia tuo edelleen epävarmuutta talouteen. Muun muassa testaus, jäljittäminen, hoito ja rokotukset ovat kasvattaneet kaupungin menoja. Pandemiasta aiheutunut hoito- ja palveluvelka tulee todennäköisesti maksettavaksi vuonna 2022. Pandemia vaikuttaa myös verotuloihin.
Niin sote-uudistukseen kuin koronapandemiaan liittyvien taloudellisten vaikutusten tarkka ennustaminen on vaikeaa.
Kaupungin hankala taloustilanne on jatkunut jo pitkään, vaikka vuosi 2020 oli valtion koronatukien johdosta poikkeuksellisesti ylijäämäinen. Kaupungin toimintamenot kasvavat tulorahoitusta voimakkaammin, ja vuoden 2022 tulos arvioidaan 3,9 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tuloksen ennakoidaan nousevan plussalle vuonna 2023 ja tilikauden ylijäämän vaihtelevan suunnittelukauden 2023–2025 aikana 2,3–12,8 miljoonan euron välillä.
“Tulostavoite vuodelle 2022 on maltillinen ja samalla haasteellinen. Tämäkin tulos vaatii runsaasti toiminnan kehittämistä ja tarkkuutta taloudessa”, Vainio toteaa.
Konsernitalous on nostanut Rovaniemen kaupungin talouden plussalle useana vuonna. Ennusteiden pohjalta konsernin tulos vuodelle 2021 on 2 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Vuonna 2022 kaupungin määrärahat eli nettomenot kasvavat vuoden 2021 talousarvioon verrattuna yhteensä arviolta 31 miljoonaa euroa eli 7,3 prosenttia. Määrärahojen kasvulla vastataan palvelutarpeen kasvuun. Muun muassa väestörakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat palveluiden kysyntään ja järjestämiseen.
Esimerkiksi erikoissairaanhoidon menot kasvavat noin 4 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2021 talousarvioon, ikäihmisten palveluiden menot lähemmäs 5 miljoonaa euroa. Myös koulutuksen ja varhaiskasvatuksen menot kasvavat yhteensä arviolta reilut 6 miljoonaa euroa muun muassa päiväkoti- ja oppilaspaikkojen kysynnän kasvaessa. Vuonna 2023 määrärahat putoavat sosiaali ja terveyspalveluiden siirron myötä, mutta niiden ennakoidaan kasvavan jatkossa keskimäärin 3,2 prosenttia vuosittain.
Elinvoimatoimialalla koronapandemian vaikutukset ovat osuneet voimakkaimmin matkailun alaan. Painopisteinä toimialalla ovat jälleenrakennuksen lisäksi yritysmyönteisyyden kasvattaminen ja alueellisen innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Talouden haasteet ja säästöpaineet vaikuttavat mahdollisuuksiin tarttua uusiin avauksiin elinvoiman vahvistamisessa
Pandemian vaikutukset työllisyyskehitykseen ovat niin ikään vaikeasti arvioitavissa. Kuntien järjestämisvastuuta työllisyydenhoidossa vahvistetaan työllisyyden kuntakokeiluilla, ja valmistautuminen pysyvään palvelurakenneuudistukseen alkaa. TE-palvelut siirtyvät kunnille vuonna 2024.
“Se että meillä on arktisella alueellamme työtä, takaa varmimmin Rovaniemen kaupungin kyvyn vastata taloudellisesti kestävästi kasvavaan palvelutarpeeseen. Elinvoiman vahvistaminen ja yrittämisen olosuhteiden jatkuva parantaminen on parasta työllisyyden hoitoa”, sanoo Ulla-Kirsikka Vainio.
Kaupungin investoinnit kohdistuvat asukkaiden peruspalveluihin: julkisten palveluiden tuotantoon, asumiseen, liikkumiseen ja elinkeinojen tarpeisiin. Investointien määrällä ja ajoituksella on merkitystä talouden tasapainoon, ja tulevina vuosina on tarkasteltava huolellisesti, mihin investointeihin kaupungilla on varaa.
Talousarvioesityksessä kaupunki investoi ensi vuonna 22 miljoonalla eurolla muun muassa katuverkon korjaus- ja rakennushankkeisiin, kaupungintalon peruskorjaukseen, Napapiiri-Nivavaara-Syväsenvaara-monitoimitaloon ja Ruokasenkadun sillan rakentamiseen. Konserniyhtiöt mukaan lukien investointeja kertyy koko kaupunkikonsernissa 46,5 miljoonaa euroa. Konserniyhtiöt investoivat muun muassa vesi-, kaukolämpö-, ja sähkönsiirtoverkkoon. Talousarvioon sisältyy myös uimahallihanke, mutta investoinnin toteutuminen riippuu poliittisesta päätöksenteosta.
Kaupunginhallitus aloittaa vuoden 2022 talousarvion ja -suunnitelman käsittelyn 1.11.
Valtuusto käsittelee talousarviota ja -suunnitelmaa kokouksessaan 15.11.
Lisätietoa: Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, [email protected], p. 0406256535
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1