Järvenpäässä on kehitetty luonnonmukaiseen hulevesien hallintaan levitykseen soveltuva toimintamalli. Toimintamallissa on tuotettu tietoa ja työkaluja hulevesien hallintaan sekä viranomaisille että kiinteistönomistajille.
– Mallia voisi kuvata kaupungin keskeisimpien hulevesitoimijoiden yhteiseksi poluksi, jota kulkemalla edistetään luonnonmukaista hulevesien hallintaa. Se sisältää tutkittua tietoa ja ohjeita johdonmukaisesta suunnittelusta päätöksentekoon, rakentamiseen ja ylläpitoon. Hankkeen aikana polkaistiin käyntiin hulevesiviranomaisista koostuva työryhmä, joka saa käyttöönsä myös vuosikellon rytmittämään luonnonmukaista hulevesisuunnittelua. Kaupunkilaisia osallistetaan toimintamalliin vuosittaisella hulevesikyselyllä, kiteyttää Loutinoja-hankkeen projektipäällikkö Miia Haikonen.
Koko Loutinoja-hankkeesta ovat yhteistyössä vastanneet Järvenpään kaupunki, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Hanke on yksi vuoden 2018 hallituksen kärkihankkeista ja sitä rahoittaa ympäristöministeriö.
Kun sataa vettä tai lumi sulaa, syntyy rakennetussa ympäristössä hulevettä. Hulevesi on sade- tai sulamisvettä, joka virtaa pois maan pinnalta, rakennusten katoilta tai muilta vastaavilta pinnoilta. Lain mukaan hulevesien hallinta on kiinteistönomistajien omalla vastuulla.
Hankkeen soveltamiskohteeksi valikoitui Järvenpäässä Loutinojan kaupunkipuro, joka halkoo kaupungin kahdeksan kilometrin pituudelta.
Hulevesien hallinta tiiviisti rakennetulla taajama-alueella ei ole helppoa. Loutinoja kerää vedet lähes 8 neliökilometrin alueelta ennen kuin laskee Tuusulanjärveen. Loutinojan alueella sijaitsee myös arvokas luontokohde, Rampakan purolaakso.
Alueella hulevesiä on hallittu laajan hulevesiviemäriverkoston avulla, joka johtaa vedet Loutinojaan. Koska viemäriverkoston kapasiteetti ei riitä suurelle vesimäärälle, liian nopeasti virtaava vesi synnyttää rankkasateiden jälkeen tulvia. Suuri virtaama myös syövyttää uomaa kuljettaen kiintoainetta ja ravinteita sekä toisinaan myös haitallisia aineita, kuten metalleja, Tuusulanjärveen.
Hankkeessa on haluttu edistää luonnonmukaista hulevesien hallintaa paikallisesti Järvenpäässä sekä parantaa kaupunkipuron luontoarvoja. Hulevesien hallintaa täytyy muuttaa luonnonmukaisemmaksi hidastamalla virtaamaa ja palauttamalla vesi näkyväksi osaksi kaupunkiympäristöä. Loutinoja-hankkeessa rakennettiin Wärtsilän hulevesille kosteikko, jossa vesi viipyy ja sen sitomia haitta-aineita poistuu ennen vesien virtaamista Loutinojaan.
Olet tervetullut kuulemaan ja keskustelemaan toimintamallista ja Loutinoja-hankkeen muista tuloksista Teams-webinaariin torstaina 29.10. klo 9–11.45. Seminaari koostuu hankkeen toimijoiden lyhyistä puheenvuoroista sekä toimintamallin esittelystä. Yleisö voi osallistua tilaisuuteen chatin kautta. Mukaan mahtuu 200 ensimmäistä.
Seminaarilinkki: https://www.bitly.com/loutinoja
Tietoja Loutinoja-hankkeesta: https://www.jarvenpaa.fi/loutinoja
Lisätietoja:
Miia Haikonen, projektipäällikkö, Järvenpään kaupunki, puh. 040 315 3161, [email protected]
Heli Vahtera, limnologi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, puh. 050 327 0202, [email protected]
Jaana Hietala, ympäristösuunnittelija, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus (SYKE), puh. 040 314 4703, [email protected]
Järvenpää on viisas ja väkevästi inhimillinen kaupunki, joka luo syvää yhteyttä vastaamalla kokijansa tarpeisiin ja tunteisiin. Järvenpääläisiä on 44 000. Kaupunki on luonnonläheinen elinkeinoelämän, kulttuurin ja yrittämisen keskus Keski-Uudellamaalla.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1