Hollolassa keskusteltiin kuntakeskuksen eläväisyydestä ja kuihtumisesta

Eläväisyys ja kuihtuminen – sanapari, joka nostettiin esille monessakin yhteydessä, kun Hollolan kunnankirjastolla keskusteltiin torstai-iltana Salpakankaan tulevaisuudesta. Lahden historiallisen museon Muistamo-projektin ja Hollolan kunnan yhteistyössä järjestämässä keskusteluillassa pohdittiin tapoja kuntakeskuksen kehittämiseen. Miten varmistetaan se, että kuntakeskus säilyy elävänä, eikä kuihdu olemattomiin?

Muistamo-projektin kautta on tänä keväänä järjestetty kolme keskusteluiltaa Hollolassa, joissa kaikissa on käsitelty Salpakankaalla sijaitsevan kuntakeskuksen eri vaiheita. Ensimmäisessä keskusteluillassa muisteltiin kunnanviraston sijoittumista keskuksen ytimeksi ja Mäntyharjun ensimmäiseksi rakennukseksi. Toisessa keskusteluillassa puhuttiin jo hiukan uudemmista asioista keskittymällä Prisman tuloon ja Salpakankaallakin osansa ottaneeseen kioskikulttuuriin. Kolmas ja toistaiseksi viimeinen keskusteluilta järjestettiin Salpakankaan tulevaisuudesta ja keskustelun alla olivat tulevaisuuden kuntakeskuksen rakentamiseen liittyvät asiat.

Striimeinä ja livenä seurattavat tapahtumat ovat keränneet jo yli kuusisataa kiinnostunutta aiheen äärelle.

”Odotamme, että tavoitettuja tulisi olemaan noin seitsemän-kahdeksansataa kuun loppuun mennessä. Kiinnostuksen määrä on yllättänyt meidät. Toki olemme todella iloisia, että olemme voineet vastata kysyntään alun striimausongelmista huolimatta”, projektitutkija Nea Uusisalo kertoo tyytyväisenä.

Keskusteluiltojen sarjassa on kuultu monia mielenkiintoisia keskusteluita. Kolmen keskusteluillan sarja on maalannut kuvaa ainutlaatuisesta kirkonkylän ulkopuolelle keskelle metsää rakentuneesta kuntakeskuksesta, jonka tehtävä oli kunnanvirastoineen osoittaa, että Hollolalla oli kykyä ja tahtoa kehittää alueitaan itse. Nykyinen kuntakeskus on kompaktille alueelle rakentunut monien palvelujen paikka, jossa Lahden läheisyys on jatkuvasti kysymysmerkkinä pöydällä. Miten Hollola pystyy palvelemaan kaikkia ikäluokkia siten, että juurtuminen kuntaan ja eläminen kunnassa on mahdollista? Onko Lahden läheisyys hyvä vai huono asia?

”Salpakangas ei missään tapauksessa halua olla lähiö – se on käynyt selväksi tässä kevään aikana”, naurahtaa museoamanuenssi Sini Ojala. Hollolalaisuus on keskusteluiltojen perusteella sekä vahva identiteetti että tulevaisuudessa vahvistusta kaipaava asia.

Kunnan luottamushenkilöistä paikalla 5.5.2022 keskustelemassa oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Teemu Kinnari. Kunnan viranhaltijoista paikalla olivat puolestaan kehitys- ja kaavoituspäällikkö Ilkka Korhonen, vapaa-aikapäällikkö Lassi Puodinketo sekä elinkeinopäällikkö Sari-Anna Vilander. Keskustelun ydintä olivat kaksi toisiinsa kietoutunutta asiaa, edellä mainittu eläväisyys ja kuihtuminen sekä toisena asiana hollolalainen identiteetti, jota erityisesti Vilander peräänkuuluttaa. Keskustelukentän kuumaa perunaakin sohaistaan varovasti moneen kertaan: Kinnari näkee keskustakorttelin kehittämisessä valtavasti potentiaalia ja Puodinketo näkee kunnanviraston seisomisen tyhjillään keskellä kuntakeskusta varoittavana esimerkkinä. Korhonen puolestaan pohtii tilannetta jo tarkemminkin: Onko tarpeen peruskorjata vai rakentaa uutta?

Kaikki striimit löytyvät toukokuun loppuun saakka Hollolan kirjaston YouTube kanavalta (Hollolan kunnankirjasto) ja linkit niihin löytyvät Historiallisen museon verkosivuilta.

Linkki viimeiseen striimiin on tässä:
https://www.youtube.com/watch?v=G0wgqibkk9Y&t=2100s

***

Lisätietoja:

www.lahdenhistoriallinen.fi/muistamo/

Museoamanuenssi Sini Ojala

[email protected]

044 018 7026

Projektitutkija Nea Uusisalo

[email protected]

044 4826584

Kuva: Tiina Rekola / Lahden museot

Kuva: Reetta Nousiainen / Lahden museot

Arkistokuvat: Hollolan kunnan kuvakokoelma