Lappeenrannan kaupungin vanhusneuvosto järjesti sähköisen Internet käyttökyselyn lappeenrantalaisille ikääntyneille. Kysely oli kohdistettu 63 -> -vuotiaille. Lappeenrannassa on 17.507 senioria ikäluokissa 63 ->. Tämä on 24 % koko väkilukuun (72.794) suhteutettuna.
Kyselyn tarkoituksena oli selvittää mikä on paikallisten ikääntyneiden käyttöaktiivisuus ja osaamistaso koskien tietotekniikkaa ja sähköisiä, teknisiä laitteita. Kyselyyn pystyi vastamaan netin kautta sekä myös paperilomakkeelle Eksoten Isoavussa, pääkirjastolla sekä kaupungintalon asiakaspalvelukeskus Winkissä.
Kyselyyn vastasi 243 lappeenrantalaista senioria
Vanhusneuvoston teettämään kyselyyn vastasi 243 senioria, joista 40 % oli miehiä ja 60 % naisia. Vastaajista suurin osa eli 77 % sijoittui ikäluokkaan 63-74 –vuotiaat, 22 % vastaajista oli 75-89 –vuotiaita sekä 3 henkilöä 90- ja yli vuotiaita.
Kysymykseen, tarvitsetko apua teknisten sähköisten laitteiden kanssa – 44 % vastasi tarvitsevansa ja 56 % kokee pärjäävänsä ilman apua.
Vastaajille tutuin sähköisistä laitteista oli luonnollisesti matkapuhelin, tietokone oli seuraavaksi käytetyin. Internetyhteys löytyi 91 %:lla vastaajista ja sähköpostia käytti 88 % vastaajista.
Kysyttäessä mitä ikääntyneet tekevät tietokoneella, niin sähköpostin käyttö oli yleisintä. Lähes yhtä yleistä oli tietojen haku netistä sekä pankkiasioiden hoito. Jonkin verran tehtiin myös ostoksia netissä ja varattiin esimerkiksi junalippuja.
Vastaajista 70 % vastasi haluavansa saada tietoa eri palveluista sähköpostilla, Internetin kautta tietoja halusi 57 % ja edelleen paperisena tietoja halusi 42 %.
Internet koettiin hyödylliseksi, mutta pelko on taustalla
- Kyselystä saatiin lukujen perusteella positiivinen tulos ja kuitenkin läpi paistaa yhä kasvava huoli siitä, kuinka monet palvelut ovat siirtyneet verkkoon ja toimivat nykyisin pääasiassa sähköisinä Internetin välityksellä, toteaa Jaakko Tuomi, vanhusneuvoston puheenjohtaja.
Kyselyn lopussa kysyttiin ikääntyneiden mielipidettä siitä, miten he kokevat sen, että palvelut ja uutiset keskittyvät nykyään enenevissä määrin Internettiin. Miten he kokevat tämän nyky-yhteiskunnan kehityksen omalta kohdaltaan?
Vastauksia saatiin paljon ja niistä paistaa läpi ärtymys ja huoli pärjäämisestä yhteiskunnan liian nopeassa kehittymisessä;
”Minulla ei ole varaa hankkia tietokonetta, eikä maksaa nettiliittymää. Näin ollen tunnen jääväni kaikesta syrjään.”
”Ei ehdi mukaan kehitykseen, tarvitaan jatkuvaa koulutusta”
”Toisaalta hyvä asia, mutta siihen liittyy myös riskejä. Nykyinen suuntaus on eriarvoisuuden kasvattaminen, joka sortaa jo osuutensa yhteiskunnan rakentamisessa tehneitä elikkä ikäihmisiä.”
Toisaalta Internet ja sähköinen maailma koettiin myös positiiviseksi;
”Kehityksen on mentävä eteenpäin. Täytyy vain pysyä kaikin voimin menossa mukana.”
”En koe tätä sähköisten palveluiden lisääntymistä kohdallani minkäänlaisena ongelmana”.
”Erittäin hyvä kehitys. Yhteiskunta säästää. Saan kaiken tiedon nopeasti.”
- Voidaan kyllä myöntää, että tämän kyselyn tulos hiukan yllätti. On kuitenkin huomioitava, että ne jotka ovat ”sinut” internetin ja sähköisten laitteiden kanssa pystyivät vastaamaan kyselyyn netissä ja tuolloin luonnollista on positiivinen suhtautuminen. Sähköisiä vastauksia saatiin 205 kappaletta ja paperi vastauksia siis 38 kappaletta, kertoo Pia Haakana, vanhusneuvoston sihteeri ja kaupungin asukasyhteyshenkilö.
Koulutuksen tarve kasvaa suurten ikäluokkien myötä
Kyselyn tulokset vahvistavat nuorempien eläkeläisikäluokkien tietokoneosaamisen yleistymistä. Paperivastausten vähäinen määrä tosin jättää käyttäjien määrästä virheellisen kuvan.
Valtakunnallisesti 75 -vuotta täyttäneille tehdyn kyselyn mukaan noin 25 % enintään olisi ATK-yhteyksien käyttäjiä. - Tämä edellyttää edelleen monikanavaisia yhteydenpito- muotoja mm. julkisten palvelujen tavoittamiseksi. Kaikilla eläkeläisillä ei edelleenkään taloudellisesti ole mahdollisuuksia oman tietokoneen käyttäjiksi, minkä vuoksi tarvitaan sekä välineistöä että opastustukea lähialueilla.
- Vastauksissa taustalla olikin huoli osaamisesta. Koettiin, että on saatava ikääntyneiden tarpeet huomioivaa koulusta ja opastusta, Jaakko Tuomi summaa kyselyä. Kyselyn tulos on vain pintaraapaisu, mutta antaa kuitenkin hyvää suuntaa siitä, mihin kannattaa panostaa koskien ikääntyneiden Internetin ja tietokoneiden käyttöä, koulutukseen ja opastukseen
Nykypäivänä useat eri tahot ovatkin ottaneet tämän huomioon toiminnoissaan. He koulututtavat ja opastavat ikääntyneitä Internetin käytössä. Toimijoita on paljon ja koottu tieto koulutuksen ja opastuksen mahdollisuuksista ei tavoita kunnolla kaikkia ikääntyneitä. Tämän asian suhteen olisi tehtävä jotain, ikääntyneille tulisi tarjota kootusti tietoa koulutuksen ja opastuksen mahdollisuuksista. Tiedottamista ja markkinointia tulisi tehdä enemmän, etenkin paperisena, jotta se tavoittaa koulutuksen ja opastuksen tarvitsevia, vanhusneuvoston puheenjohtaja pohtii kyselyn vaikuttavuutta. Puheenjohtaja kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita.
Lisätietoja:
Jaakko Tuomi, puheenjohtaja, Lappeenrannan vanhusneuvosto, puh. 040 530 1934
Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö, vanhusneuvoston sihteeri, puh. 040 5494 740
Kysely Internetin käytöstä ikääntyneille yhteenvetoraportti ja avoimet vastaukset.pdf
Koko: 0,41 MB Tyyppi: pdfKysely Internetin käytöstä ikääntyneille yhteenvetoraportti ja avoimet vastaukset.pdf
Koko: 0,41 MB Tyyppi: pdfLappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki logistisesti merkittävällä alueella Kaakkois-Suomessa, EU:n ja Venäjän rajalla. Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT), innovatiivinen toimintaympäristö, osaava työvoima ja hyvät verkostot helpottavat kansainvälisen liiketoiminnan aloittamista ja laajentamista noin 73 000 asukkaan kaupungissa. Lappeenrannan saavutettavuus on erinomainen kansainvälisen lentokentän ansiosta. Saimaan rannalla sijaitsevassa kaupungissa arvostetaan ympäristön puhtautta ja asuinalueiden viihtyisyyttä. www.lappeenranta.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1