Parhaat reserviläisampujat kisaavat parhaillaan Rovaniemellä Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteisissä ampumamestaruuskilpailuissa. Toramon radoilla järjestettäviin kisoihin osallistuu noin 140 ampujaa eri puolilta maata niin, että viikonlopun aikana tehdään lähes 400 yksittäistä ampumasuoritusta. Ampujat kilpailevat maakunnallisissa yhteisjoukkueissa, joita on koottu muun muassa reservipiirien karsintakilpailuilla.
Yhtenä kisalajina on puoliautomaattisilla reserviläiskivääreillä ammuttava kenttäammunta, jonka eriä ammutaan kahtena ensimmäisenä kisapäivänä. Suomessa reserviläisten laajasti ampumaharjoitteluun käyttämät reserviläiskiväärit olivat alun perin EU:n asedirektiivissä kieltolistalla mutta EU-parlamentin keväällä hyväksymässä direktiivissä on mukana ns. maanpuolustuspoikkeama. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg muistutti Toramolla, ettei tähän olisi päästy ilman tehokasta, kansallista edunvalvontaa.
- Suomessa reserviläiskivääreihin voidaan edelleen myöntää lupia, koska niiden rooli laajan reservimme ampumaharjoittelussa on niin suuri. Direktiivin sisältämä ns. maanpuolustuspoikkeama on tulosta tehokkaasta, kansallisesti edunvalvonnastamme, jonka alullepanijat olivat Reserviläisliitto ja Suomen Reserviupseeriliitto. Sisä- ja puolustusministeriö tekivät hartiavoimin töitä Brusselissä, jotta puolustusjärjestelmämme tarpeet huomioitaisiin direktiivissä. Tämän edunvalvonnan tavoitteet olivat pitkälti samat, joita liitot päättäjille alun perin esittivät.
Edunvalvontatavoitteen saavuttamista vaikeutti se, että suomalainen, yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin perustuva puolustusjärjestelmä on eurooppalaisittain harvinainen. Tuoreessa puolustusselonteossa Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuudeksi on määritelty 280.000 henkilöä, joista yli 96 prosenttia on reserviläisiä. Tämän joukon ampumataitojen ylläpito on Suomessa pitkälti omaehtoisen ampumaharjoittelun varassa. Monessa EU:n jäsenmaassa taas on pieni ammattiarmeija eikä sen johdosta juuri tarvetta reserviläisten omaehtoiseen ammunnan harjoitteluun.
Yksinomaan Reserviläisliiton puitteissa ammuttiin viime vuonna yli 2,2 miljoonaa laukausta, joka on lähes puolet Puolustusvoimissa ammutusta laukausmäärästä. Monet reserviläiset ylläpitävätkin ampumataitojaan yksinomaan reserviläisjärjestöjen laajan ampumatoiminnan avulla.
- Ammunta on Suomen suurimpien maanpuolustusjärjestöjen Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton laajin, suosituin ja ehkä tärkein toimintamuoto. Liitoissa järjestettiin viime vuonna noin 15.000 erilaista ampumatapahtumaa ja -kilpailua, joissa kirjattiin yli 125.000 osallistumiskertaa. Tämän toiminnan tärkeyttä puolustuksemme kannalta väännettiin rautalangasta monta kertaa EU-päättäjille ja -virkamiehille, taustoitti toiminnanjohtaja Nyberg reserviläisjärjestöjen ampumatoiminnan mittavaa volyymia sekä asedirektiivin puitteissa tehtyä, kansallista edunvalvontaa.
Asedirektiivi edellyttää Suomessa muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön seuraavan puolentoista vuoden kuluessa. Reserviläisjärjestöt ovat esittäneet, että lupia tulisi myöntää pitkälti nykyisin perustein ja lakiin tehdä vain pakolliset muutokset. Toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoi Toramon radoille kerääntyneille kutsuvieraille, että näin näyttää myös käyvän.
- Sisäministeriöstä saatujen tietojen mukaan ministeriö toteuttaa laajan järjestökuulemisen syyskuun lopulla, jonka jälkeen aselain muutosesitystä aletaan kirjoittaa. Eduskuntaan lakiesitys on tulossa näillä näkymin ensi keväänä. Uskon, että meiltä kysytään näkemystä myös ennen lakiesityksen jättämistä eduskunnalle sekä vielä eduskuntakäsittelyn aikana. Olemme hyvillämme siitä, että sisäministeriö on nyt kuunnellut meitä erittäin herkällä korvalla.
Reservin ampumamestaruuskisat alkoivat eilen ja ne päättyvät sunnuntaina iltapäivällä. Lisätietoa kilpailusta löytyy osoitteesta www.reserviampumamestaruuskisat.fi ja Facebookista osoitteessa www.facebook.com/reservinampumamestaruuskisat. Molempia sivustoja päivitetään kisatapahtumien edetessä. Käytössä on hashtag #reservinampumamestaruuskisat.
Lisätietoja:
Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg 0400 640 755 tai [email protected]
Reserviläisliitto
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö on vuonna 1955 perustettu Reserviläisliitto ry, jonka organisaatioon kuuluu 18 maakunnallista piiriä ja yli 341 paikallista jäsenyhdistystä. Henkilöjäseniä liiton paikallisyhdistyksissä on noin 37 000.
Reserviläisliiton tehtävänä on ylläpitää ja kehittää kansalaisten maanpuolustustahtoa sekä reserviläisten ns. kenttäkelpoisuutta. Yleisimpiä toimintamuotoja ovat ammunta, maastotoiminta, liikunta ja urheilu, erilainen koulutus sekä maanpuolustustahdon ylläpitämiseen tähtäävä työ. Myös veteraanityö ja -tuki on laajaa.
Reserviläisliitto on mukana Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminnassa, joka mm. järjestää reserviläisille tarkoitettua sotilaallista koulutusta sekä erilaista onnettomuustilannekoulutusta. Yli 40 prosenttia MPK:n vapaaehtoiskouluttajista on Reserviläisliiton jäseniä. Lisätietoja osoitteesta www.reservilaisliitto.fi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1