Kuntoutuspsykoterapiaan osallistuvien määrä jatkoi kasvua vuonna 2022, mutta sen kustannukset laskivat hieman edellisestä vuodesta. Kuntoutuspsykoterapian kustannukset olivat korkeimmat Helsingissä sekä suurten kaupunkien hyvinvointialueilla.
Kuntoutuspsykoterapian saajia oli Suomessa vuonna 2022 yhteensä 62 505. Määrä on liki viisinkertaistunut vuodesta 2011, jolloin saajia oli 12 609. Samalla ovat nousseet kuntoutuspsykoterapiakustannukset. Kehitykseen on vaikuttanut vuoden 2011 lakimuutos.
– Aiemmin kuntoutuspsykoterapia oli harkinnanvaraista, jolloin kustannuksille tuli vuosittain raja vastaan. Tämä rajoitti sitä, kuinka moni henkilö sai kuntoutuspsykoterapiaan tukea Kelasta. Kyseessä oli iso muutos, joka näkyy tilastossa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Mielenterveyden häiriöt ovat tulleet enemmän esiin. Ne ovat olleet kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy jo vuosia, arvioi Kelan erikoistutkija Sari Miettinen.
Kustannukset ovat seuranneet saajamäärän kehitystä, mutta vuonna 2022 kuntoutuspsykoterapian kustannukset laskivat ensimmäistä kertaa reiluun kymmeneen vuoteen, 106,6 miljoonasta 103,2 miljoonaan euroon.
– Kustannusten taustalla on monia asioita. Esimerkiksi käyntien tiheys vaihtelee eri terapiamuodoissa ja asiakkaan tarpeen mukaan. Varmaa tietoa siitä, miksi kustannukset ovat lähteneet nyt laskuun samaan aikaan, kun kuntoutuspsykoterapian saajien määrä yhä kasvoi, ei vielä ole, Miettinen sanoo.
Kuntoutuspsykoterapian kustannukset ovat korkeimmat suurten kaupunkien hyvinvointialueilla. Tätä saattaa Miettisen mukaan selittää osittain paitsi asukkaiden, myös psykoterapeuttien korkeampi määrä sekä saatavilla olevat terveydenhuollon resurssit.
Kuntoutuspsykoterapiaan ohjautuminen voi olla sujuvampaa niillä alueilla, joilla terapiaa ennen vaadittava kolmen kuukauden hoitojakso toteutuu oikeaan aikaan ja asiakas saa tarvitsemansa lääkärinlausunnon ilman viiveitä.
Helsingin kaupungin sekä Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueiden yhteenlaskettu osuus on noin puolet kuntoutuspsykoterapian valtakunnallisista kustannuksista.
– Toisaalta joillakin hyvinvointialueilla perusterveydenhuolto saattaa itse tarjota sellaisia mielenterveyspalveluita, jotka vähentävät tarvetta ohjata asiakkaita kuntoutuspsykoterapiaan. Kustannusten alhaisempi taso ei siis suoraan kerro siitä, että jollakin alueella apua ja tukea ei olisi saatavilla, Miettinen sanoo.
Suurimmassa osassa Suomea vaativa lääkinnällinen kuntoutus oli suurin kuntoutuskustannusten erä vuonna 2022, mutta saajamäärän perusteella kuntoutuspsykoterapia on edelleen kuntoutusmuodoista yleisin.
Kelasto: Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset
Sari Miettinen, erikoistutkija, Kela, puh. 050 463 7821
**
Kelan viestinnän puhelinpalvelu medialle puh. 020 634 7745, arkisin klo 9–16
[email protected]
Mediainfo on viikoittain ilmestyvä uutiskirje medialle.
Tilaa mediainfo osoitteessa www.kela.fi/uutiskirjeet
Viestinnän yhteystiedot verkossa
https://www.kela.fi/yhteystiedot-viestinta
Seuraa Kelaa Twitterissä
@KelaFpa
**
FPA:s kommunikationsgrupp betjänar medierna på numret 020 634 7745 vardagar kl. 9–16
[email protected]
Mediainfo är FPA:s nyhetsbrev (på finska) riktat till medierna. Beställ nyhetsbrevet som utkommer en gång i veckan: www.kela.fi/uutiskirje
Kommunikationsenhetens kontaktuppgifter
www.fpa.fi/kommunikation
Följ oss på Twitter
@KelaFpa
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1