Venäläismatkailijoiden Suomen vierailut ovat yhä useammin päivän kestäviä ruoan ja taloustavaroiden hakumatkoja. Myös yöpymiset ovat vähentyneet selvästi viime vuodesta. Jotta Suomi kiinnostaa matkailijoita nyt ja tulevaisuudessa, on suomalaisten palvelualojen kilpailukyvystä pidettävä huolta.
Venäläismatkailijoita käy Suomessa aiempaa vähemmän, he viettävät täällä lyhyemmän aikaa ja käyttävät nyt aiempaa vähemmän rahaa. Tämä käy ilmi Kaupan liiton tuoreesta selvityksestä*.
Venäläismatkailijoille tämän vuoden alkupuoliskolla tehtyjen rajahaastattelujen** mukaan valtaosa (72 %) venäläisten matkoista on päivämatkoja. Päivämatkat eivät kuitenkaan ole pelkkiä ostosmatkoja, vaan niillä on myös korvattu pidempiä lomamatkoja.
Suomessa usein, vähintään kerran kuussa, matkaavien venäläisten osuus on kasvanut viime vuodesta lähes 5 prosenttiyksikköä. Useamman yön Suomessa viettäneiden osuus taas on pienentynyt.
Myös Tilastokeskuksen ja Rajavartiolaitoksen tiedot tukevat tulosta. Esimerkiksi venäläisten maksulliset yöpymiset ovat vähentyneet tämän vuoden alkupuoliskolla 11 prosenttia viime vuodesta.
Jo viime vuonna enemmistö Suomeen tulleista venäläismatkailijoista oli aiempaa pienituloisempaa ja he myös kuluttivat vähemmän rahaa. Sama kehitys on jatkunut tänä vuonna. Tammi-elokuun rajahaastatteluiden mukaan venäläinen matkustaja kuluttaa tänä vuonna Suomessa 236 euroa, joista 162 euroa kuluu tuoteostoksiin. Vielä viime vuonna venäläisiltä heltisi tuoteostoksiin noin 40 euroa enemmän.
Venäläismatkailijoiden ostokset painottuvat nyt aikaisempaa enemmän elintarvikkeisiin, kodin käyttötavaroihin, makeisiin ja lasten vaatteisiin.
Matkailijaprofiilin muutos, yöpymisten väheneminen ja vierailijoiden määrän pieneneminen heijastuvat myös tax-free-ostoksiin. Matkailijoiden ostoksista arvonlisäveron palauttavan Global Blue Finlandin tilastojen mukaan tammi-syyskuussa venäläisten tax-free-ostosten arvo putosi 30 prosenttia viime vuodesta.
Tammikuu on kuitenkin edelleen venäläisten merkittävin ostosmatkailuajankohta.
”Vaikka myös tammikuussa tax-free-ostoksia tehtiin aikaisempaa vähemmän, tammikuun merkitys ostoskuukautena on viime aikoina korostunut. Monella paikkakunnalla on aikaisempaa tärkeämpää saada kerättyä venäläisten kutistuvat eurot loppiaisena kotiin”, muistuttaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.
Kun tax-free-ostot ovat pienentyneet, yksittäisen invoice-oston arvo on jopa kasvanut. Tämä ei ole yllätys, sillä aiempaa useampi kauppa on ottanut käyttöön invoice-leimaukset, joissa arvonlisäveron palautuksen saa takaisin seuraavalla Suomen-matkalla.
Myös venäläinen kuluttaja digitalisoituu
Venäläisten ostosmatkailun vähenemiseen löytyy luonnollinen syy Venäjän taloudellisen tilanteen heikentymisestä ja heikosta ruplasta. Suomessa ei kuitenkaan tule tuudittautua siihen, että tilanne palaa entiselleen talouden kohennuttua.
”Venäläisen kuluttajan ostovoima voi vielä pitkään kehittyä alavireisesti, mutta tämän jälkeenkään kaikki ei välttämättä palaudu ennalleen. Suomessa vierailevien matkustajaprofiili voi tulevaisuudessakin painottua pienituloisiin hamstrausmatkailijoihin, ja paljon kuluttavat suuntaavat muualle”, Kurjenoja varoittaa.
Jo 40 prosenttia Suomessa vierailevista venäläisistä on tehnyt digitaalisesti ostoksia. Verkko-ostoksia ovat muita useammin tehneet 25–34-vuotiaat sekä Moskovasta saapuvat, eli juuri ne, jotka käyttävät Suomessa palveluita muita monipuolisemmin ja hamstraavat ruokaa ja taloustavaroita harvemmin.
”Digitaalinen kauppa ja monikanavaisuus kehittyvät myös Venäjällä. Monikanavainen kuluttaja ohittaa helposti Suomen, elleivät fyysiset ja digitaaliset palvelumme ole riittävän houkuttelevia”, Kurjenoja näkee.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala muistuttaa, että Suomen palvelusektorin kilpailukyvystä on pidettävä huolta erityisesti nyt, kun kilpailu venäläisistä kiristyy ja venäläisten mahdollisuudet matkustaa vähenevät.
”Suomella ei ole varaa jättää hyödyntämättä venäläismatkailijoiden tuomaa potentiaalia. Hallituksen tulisikin tehdä voitavansa, jotta venäläiset tulevat tänne myös jatkossa ostosmatkoille. Palvelualojen verotaakkaa on kevennettävä. Yrityksiä ei saa myöskään rasittaa uudella sääntelyllä tai jäykistämällä työmarkkinoita”, Pekkala sanoo.
* Selvitys perustuu Global Blue Finlandin tax-free-tilastoihin, Rajavartiolaitoksen ja Tilastokeskuksen matkailutilastoihin sekä TAK Oy:n toteuttamiin rajahaastatteluihin.
**Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy haastatteli tammi-elokuun aikana raja-asemilla 7 130 vähintään 15-vuotiasta venäläismatkailijaa.
Lisätiedot:
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 1728 5134, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala, (09) 1728 5111, 0400 419 560, juhani.pekkala(at)kauppa.fi
Miksi kaupan kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen on tärkeää? Lue lisää: http://kauppa.fi/elinvoimaiset_kotimarkkinat/verkko/
Venäläiset kuluttajat Suomessa 2014_tiivistelmä tuloksista.pdf
Koko: 0,18 MB Tyyppi: pdfVenäläiset kuluttajat Suomessa 2014_tiivistelmä tuloksista.pdf
Koko: 0,18 MB Tyyppi: pdfKaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1