Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Kauppa » Venäläinen hyppää digiloikkaa! – Venäläisten siirtyminen verkkokauppaan haastaa suomalaiset palvelut

Kaupan liitto

Venäläinen hyppää digiloikkaa! – Venäläisten siirtyminen verkkokauppaan haastaa suomalaiset palvelut

Tiedote.
Julkaistu: 06.10.2015 klo 10:30
Julkaisija: Kaupan liitto

Venäläisten kulutus Suomessa voi tänä vuonna jopa puolittua viime vuodesta. Etenkin hyvätuloiset venäläiskuluttajat ovat vähentyneet. Samaan aikaan venäläinen on hypännyt verkkoon ja tekee nyt siellä ostoksia. Syitä palata Suomeen talouskriisin jälkeen ei välttämättä ole. Näkymiä synkentää se, että kuluttajapalveluja ei Suomessa nähdä vieläkään vientituotteina.

Kaupan liiton tuoreen selvityksen* mukaan venäläismatkailijoiden kulutus Suomessa hiipuu. Tammi-elokuussa tehtyjen rajahaastatteluiden mukaan venäläisten palveluihin Suomessa käyttämä rahamäärä romahti kolmasosalla viime vuodesta 35 euroon matkailijaa kohti. Palveluista säästyneitä rahoja ei kuitenkaan ole käytetty kauppaostoksiin, sillä ostosten keskiarvo kutistui lähes neljänneksen, 122 euroon. Venäläisten kokonaiskulutus Suomessa voi tänä vuonna jopa puolittua viime vuoden 925 miljoonasta eurosta, jos matkailijahävikki jatkuu alkuvuoden vauhdilla.

Monipuoliset palvelut eivät ole koskaan olleet venäläisille houkutin matkailla Suomessa. Nyt palvelujen käyttö on entisestään vähentynyt ja yksipuolistunut, mikä näkyy esimerkiksi majoittumisessa. Leirintäalueet ja tuttavien luona kyläily ovat kasvattaneet suhteellisesti suosiotaan, kun taas hotellimajoitus ja mökkivuokraus eivät houkuttele entiseen tapaan. Varakkaimmat matkailijat kuluttavat eniten palveluja, mutta varakkaiden lukumäärä ja osuus matkailijoista ovat pudonneet.

”Juuri nyt venäläismatkailijoiden kato johtuu talouskriisistä ja ruplan kurssista, mutta kriisien jälkeen entiseen ei välttämättä ole paluuta”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja epäilee.

Digikaistaa pitkin Suomen ohi

Viime vuonna Suomessa matkailevista venäläisistä 39 prosenttia oli joskus ostanut palveluita tai tavaroita verkossa. Tänä vuonna osuus on kasvanut jo 66 prosenttiin.

”Venäjää pidetään kansainvälisesti yhtenä mielenkiintoisimmista verkkokauppamarkkinoista, ja esimerkiksi useat kansainväliset muotibrändit suunnittelevat avaavansa tai ovat jo lokalisoineet verkkokauppansa sinne”, Kurjenoja kertoo.

Digivenäläisiä houkuttelee Suomeen ostoksille eniten tuotteiden laatu, mutta ei läheskään yhtä paljoa kuin muita. Vaikka verkko-ostoksia tekevät venäläiset ovat muita parempituloisia, he arvostavat huomattavasti muita enemmän Suomen ostostensa hintoja.

”Jos kansainvälinen verkkokauppa tarjoaa venäläiselle kuluttajalle laatua, valikoimaa ja kilpailukykyisiä hintoja, miksi tulla Suomeen – varsinkin, kun monipuolista palvelutarjontaa löytyy lomailijoille ympäri maailmaa?” Kurjenoja kysyy.

Tästä voi seurata, että venäläisten Suomen matkailu palaa alkujuurilleen: rajan yli haetaan ruokaa ja käyttötarvikkeita itselle tai edelleen myytäväksi, mutta keskiluokkainen, hyvätuloinen venäläinen ei Suomeen suuntaa.

Kuluttajapalvelut nähtävä myös vientituotteena

Synkkä tulevaisuudennäkymä venäläismatkailusta on vain yksi ilmentymä suuremmasta kokonaisuudesta ja talouden rakenteellisista ongelmista.

”Suomi on huippuverotuksen maa, koska julkinen sektori on niin suuri ja kallis. Verot nostavat kustannuksia ja heikentävät ostovoimaa. Tätä kompensoidaan palkankorotuksilla. Palveluiden kustannukset nousevat ja kilpailukyky rapautuu”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala kommentoi.

Pekkalan mukaan pelkkä tulevien vuosien palkkamaltti ei ratkaise Suomen talouden ongelmia, ellei talouden ja työmarkkinoiden rakenteita samalla uudisteta. Se on kuitenkin pitkä tie eikä virkistä kotimarkkinoita tai kuluttajapalveluja vientituotteeksi hetkessä. Esimerkiksi suomalainen erikoiskauppa tarvitsisi nopeasti monenlaista tukea kilpaillakseen Venäjän verkkokauppamarkkinoilla ulkomaisten brändien kanssa.

”Houkuttelevien palveluiden luominen on yritysten vastuulla, mutta tarjoaako julkinen valta edes kannustimia siihen? Yksi hallituksen kärkihankkeista pitäisikin olla Kuluttajapalveluista vientituote varsinkin, kun liian yksipuolinen viennin rakenne on meille iso ongelma”, Pekkala toteaa.

*Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy haastatteli tammi-elokuun aikana yhteensä 6 725:ttä Suomesta lähtevää, vähintään 15-vuotiasta venäläistä.

Lisätiedot:

Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 1728 5134, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala, (09) 1728 5111, 0400 419 560, juhani.pekkala(at)kauppa.fi

Liitetiedostot

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs