Valtaosa verkkokaupoista ostavista suomalaisista haluaisi ostaa kotimaisista kaupoista, mutta usein ostopaikaksi valikoituu kuitenkin ulkomainen verkkokauppa. Joissakin tuoteryhmissä kotimainen kauppa ei pysty vastaamaan hintakilpailuun. Silti kaikista kulutetuista euroista yli puolet jää kotimaahan. Jotta paljon työllistävä suomalainen kauppa pystyy pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa, ei kaupan toimintaedellytyksiä voida enää entisestään heikentää.
Suomalaisten verkkokauppaeuroista reilusti yli puolet jää Suomeen. Kaupan liiton arvion mukaan kuluttajien verkkokaupoista ostamiin vähittäiskaupan tuotteisiin kulutetuista euroista ainakin kaksi miljardia kuluu suomalaisiin verkkokauppoihin.
Ulkomaisiin verkkokauppoihin virtaa 1,2–1,6 miljardia euroa eli jopa 44 prosenttia kaikista vähittäiskaupan verkko-ostoksista. Kaikkiaan suomalaiset ostivat viime vuonna vähittäiskaupan tuotteita verkosta yhteensä 3,6 miljardilla eurolla.
Kaupan liiton teettämästä kuluttajakyselystä käy ilmi, että periaatteessa suomalaiskuluttajat haluaisivat ostaa suomalaisista kaupoista mutta todellisuudessa toimivat usein toisin. Hinta on ylivoimainen valintakriteeri: lähes 80 prosenttia verkkokauppojen asiakkaista valitsee ostopaikkansa hinnan mukaan. Valikoimat taas ovat yli 60 prosentille tärkeä kriteeri ja toimituskustannukset lähes puolelle. Kaupan kotimaisuus on todellinen valintakriteeri lopulta vain 13 prosentille asiakkaista.
”Suomalainen kuluttaja pystyy asioimaan missä maailmankolkassa tahansa, ja pitkälti hintojen ohjaamana hän sen myös tekee. Se on kuluttajan oikeus. Vahvuuksistaan huolimatta suomalaisella kaupalla ei aina ole tasavertaisia mahdollisuuksia kilpailla ulkomaisen kanssa. Suomalainen kauppa kilpailee kotimaisella kustannustasolla ulkomaista hintatasoa vastaan”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala toteaa.
Muotia ja kauneutta ulkomailta, elektroniikkaa ja sisustusta Suomesta
Tutkimuksesta käy ilmi, että muotiin ja kauneuteen käytetyt eurot virtaavat suurimmaksi osaksi ulkomaille. Hinta ohjaakin keskimääräistä enemmän juuri muotia ja kosmetiikkaa mutta myös harrastusvälineitä verkosta ostavia kuluttajia. Heidän ostopäätöksiinsä vaikuttavat vahvasti myös toimituskustannukset.
Eniten hinta ohjaa kuitenkin elektroniikan ostajia. Tästä huolimatta valtaosa elektroniikkaan käytetyistä euroista jää kotimaahan. Tutkimuksen mukaan kotimainen vuosiostos on myös selvästi ulkomaista suurempi. Suosituimmista elektroniikan verkkokaupoista monilla on omia kivijalkamyymälöitä Suomessa.
”Kivijalkakauppa tukee selvästi elektroniikan myyntiä. Nouto myymälästä laskee toimituskustannuksia ja kokonaishintaa sekä nopeuttaa toimitusaikaa”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja summaa.
Toimitusaika onkin selvästi tärkeämpi ostospaikan valintakriteeri elektroniikan ostajille kuin muille.
Suomalaiset ostavat kotimaisista verkkokaupoista ulkomaisia enemmän myös kodin käyttötavaroita sekä sisustus- ja puutarhatuotteita. Tuotteiden verkkomyyntiä tukee, jos kaupoilla on myös kivijalkamyymälöitä.
Sisustustuotteiden verkkokaupassa valikoima on tärkeä valintakriteeri. Monissa suomalaisten suosimissa sisustustuotteita myyvissä verkkokaupoissa onkin valikoimissaan yrityksen omia tai yleensä suomalaisia tuotebrändejä.
”Vahvat, suomalaiset kulutustavarabrändit auttavat suomalaisten kauppojen kilpailua. Toisaalta suomalaiskaupat pystyisivät viemään niitä myös ulkomaille. Valitettavasti Suomessa ei juuri tuoteta kulutustavaroita”, Kurjenoja harmittelee.
Kauppa on kansainvälisessä kilpailussa
Verkkokauppa on muuttanut suomalaisen kaupan toimintaympäristön aiempaa kansainvälisemmäksi. Kuluneella hallituskaudella tehdyt kiristävät veroratkaisut ovat kuitenkin heikentäneet edelleen suomalaisen kaupan kilpailumahdollisuuksia.
Välillinen verotus nostaa kaupan ja palvelujen kustannuksia ja kulutusverotuksen kiristykset leikkaavat ostovoimaa. Juhani Pekkala pelkää, että seuraava hallitus jatkaa kaupan ja palvelujen toimintaympäristön nakertamista.
”Seuraavan hallituksen on ymmärrettävä, että kaupan ja palvelujen toimintaedellytysten heikentäminen näkyy myös työllisyydessä ja investoinneissa. Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä ja yksi suurimmista investoijista, ja alan menestys tuottaa hyvinvointia koko Suomeen”, Pekkala muistuttaa.
Suomalaisten verkkokauppaostosten jakautumista ulkomaisten ja kotimaisten kauppojen välillä selvittäneen tutkimuksen toteutti TNS Gallup. Se haastatteli tammi-helmikuun vaihteessa 3 619 vähintään 15-vuotiasta suomalaista. Verkkokaupan kotimaa on määritelty yrityksen tai konsernin pääkonttorin sijaintipaikan mukaan.
Lisätiedot:
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 1728 5134, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala, (09) 1728 5111, 0400 419 560, juhani.pekkala(at)kauppa.fi
Liite: Tiivistelmä tutkimuksesta
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1