Suomalaiskuluttajat luottavat kivijalkamyymälöihin niin ostopaikkana kuin ostosta edeltävän tiedon hankkimiskanavana. Etenkin myyjien asiantuntemusta arvostetaan – vaikka hinta usein ratkaiseekin. Verkon merkitystä tiedon haussa ei kuitenkaan voi vähätellä.
Perinteisten kivijalkamyymälöiden merkitys suomalaisten arjessa on edelleen vahva. Kuluttajien ostopolkua elintarvikkeiden, miesten vaatteiden, kosmetiikan ja urheiluvälineiden ostoissa selvittäneen Kaupan liiton tutkimuksen* mukaan fyysinen myymälä niin ostopaikkana kuin ostosta edeltävän tiedon hankkimiskanavana on suomalaisille kuluttajille tärkeä.
Verkosta taas tietoa haetaan etenkin, kun ostos on jo tehty. Esimerkiksi puolet miesten vaatteita tai elintarvikkeita hankkineista hakee usein jälkikäteen verkosta erilaista tietoa ostoksiinsa liittyen, kuten reseptejä, käyttövinkkejä tai pesuohjeita. Urheiluvälineiden ostajille verkko on tiedon haun kanavana käytetyin sekä ennen että jälkeen ostoksen. He käyttävät verkkoa myös ostospaikkana muita ostajia useammin.
Myös älypuhelinten rooli kasvaa. Älypuhelinta tiedonhankintaan käyttävät ahkerasti etenkin urheiluvälineitä ostavat. Heistä reilusti yli puolet käyttää mobiililaitetta jossakin vaiheessa ostamista.
”Tulevaisuudessa mobiilin käyttö ostamisessa kasvaa nykyisestä. Nyt sillä tehdään lähinnä hinta- ja sijaintihakuja ja lunastetaan alennuskoodeja, mutta lähivuosina esimerkiksi mobiilimaksaminen lisää sen käyttöä”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja näkee.
Tällä hetkellä vasta muutama prosentti kuluttajista käyttää mobiililaitteita maksamiseen. Eniten – runsas viisi prosenttia – mobiililaitteita maksamiseen käyttävät kuluttajat, jotka ostavat miesten vaatteita.
Heräteostokset ovat vain harvoin onnistuneita
Tutkimuksessa selvitettiin myös, millainen on onnistunut ostoprosessi. Varsinkin erikoiskaupan yrityksille on tärkeää saada tutkittua tietoa kuluttajien ostopolusta.
”Suomalainen erikoiskauppa ei aina pysty kilpailemaan esimerkiksi hinnalla ulkomaisen verkkokaupan kanssa. Sen kilpailuvaltteina ovat asiakaspalvelu ja fyysiset myymälät”, Kurjenoja toteaa.
Vastauksista käy ilmi, että onnistuneet ostokset ovat usein suunnitelmallisia. Esimerkiksi onnistuneissa viikonloppu- ja juhlaruokaostoksissa tiedetään jo etukäteen tarkasti, mitä ostetaan. Niistä on selvitetty varsinkin hinta ja erilaiset ominaisuudet sekä allergeenit. Kun muissa tuoteryhmissä ostopaikan valintaan vaikuttaa eniten hinta, viikonloppuruokien kohdalla hintaa tärkeämpiä ovat kaupan sijainti ja valikoimat.
Myös kosmetiikkaostokset koettiin onnistuneiksi silloin, kun niitä oli suunniteltu etukäteen. Vain 16 prosenttia onnistuneista kosmetiikkaostoksista on heräteostoksia.
Miesten vaateostoksissa puolestaan luotetaan eniten myyjien ammattitaitoon. Ostospaikka valitaan sekä hinnan että aikaisemman hyvän kokemuksen perusteella. Vaikka onnistuneet vaateostoksetkin ovat useimmiten suunniteltuja, peräti 28 prosenttia onnistumisen kokemuksista tulee heräteostoista. Se on selvästi muita tuotteita useammin.
”Onnistuneet miesten vaateostokset tehdään usein erikoiskaupoissa, ja ilmeisesti hyvä asiakaspalvelu niissä johtaa myös onnistuneisiin heräteostoksiin”, Kurjenoja arvelee.
Eniten eri asioita ennen kosmetiikkaostosta selvittelivät alle 40-vuotiaat miehet. Urheiluvälineissä taas tarkimmin etukäteisselvitystä tekivät yli 40-vuotiaat miehet. Yli 40-vuotiaat naiset puolestaan hankkivat eniten tietoa etukäteen ostoksiaan varten ruoasta ja miesten vaatteista.
Huonot tuotteet harmittavat elintarvikeostoksissa, huono palvelu miesten vaatteissa ja urheiluvälineissä
Ostokset epäonnistuvat, kun tuotteen laatu pettää, tietoa ei löydy tai palvelu ei pelaa. Elintarvikeostoissa kuluttajia harmittaa eniten vanhat tai jopa pilaantuneilta vaikuttavat tuotteet. Myös suppeat valikoimat tai tuotteiden loppuminen ärsyttävät. Miesten vaate- ja urheiluvälineostoksissa valitetaan usein asiakaspalvelusta. Esimerkiksi oikean koon tai käyttötarkoituksen selvittäminen ei aina myyjän avulla onnistu tai myyjää ei edes ole. Tällöin sattuu virheostoksia.
Kosmetiikan ostajat taas kokevat vaikeaksi saada kunnollista tietoa esimerkiksi eläinkokeista, ainesosista, allergeeneista tai väreistä. Tuoteselosteet, värioppaat tai myyjien tietämys ei selvästikään aina riitä.
”Syynä epäonnistuneeseen ostokokemukseen on usein sekavat hintamerkinnät tai hintaepäselvyydet kassalla. Tämä on hyvä tiedostaa kaupoissa, koska hinta on tärkein kaupan valintakriteeri ja sitä selvitetään kaikkein useimmin etukäteen”, Kurjenoja muistuttaa.
*Selvitys on osa tutkimusyhteistyötä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun professorin Hannu Saarijärven kanssa.
TNS Gallupin toteuttaman kuluttajakyselyyn vastasi 1 817 iältään 15–79-vuotiasta mannersuomalaista.
Lisätiedot:
Jaana Kurjenoja, pääekonomisti, Kaupan liitto, p. 040 820 5378, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1