Vaikeat ajat jatkuvat edelleen kaupassa, mutta pientä valoakin on jo näkyvissä. Kaupan liiton ennusteen mukaan odotettu talouskasvun hidas elpyminen piristää myös kauppaa. Veropolitiikalla voidaan kuitenkin vielä pilata heiveröinen kasvu.
Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan myynnin määrän, eli hintavaihteluista puhdistetun liikevaihdon, pienenevän tänä vuonna edelleen mutta kääntyvän ensi vuonna hitaaseen puolen prosentin kasvuun.
Talouskasvua avittaa etenkin alhainen öljyn hinta, joka piristää maailman taloutta ja Suomen vientimarkkinoita. Myös alhainen inflaatio tukee tänä vuonna kotitalouksien ostovoimaa, mutta työttömyyden vuoksi kotitalouksien kulutus pysyy heikkona.
”Kun työllisyys hitaasti kasvaa ensi vuonna, myös kotitalouksien kulutukselle on kasvuedellytyksiä. Tänä vuonna jo pelkästään epävarmuus omasta työllisyydestä ajaa kuitenkin säästämään ja vähentämään kuluttamista”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana kurjenoja sanoo.
Vähittäiskauppa on viime vuodet ollut luisussa, eikä 2000-luvun alun kasvuvauhtiin lähivuosina palata. Vielä 2000-luvun alussa vähittäiskaupan keskimääräinen kasvu oli noin neljä prosenttia. Jos ennusteet toteutuvat, vuosien 2009–2016 keskimääräinen kasvu jää nollaan.
”Vaikka ennustammekin ensi vuonna vähittäiskaupalle pienoista kasvua, menneiden vuosien kasvuvauhtiin ei päästä pitkiin aikoihin. Hitaan talouskasvun ympäristössä vähittäiskauppakaan ei voi investoida ja työllistää entiseen tahtiin”, Kurjenoja muistuttaa.
Tukkukaupassa kasvuun yllettäneen jo tänä vuonna. Myynnin volyymin odotetaan kasvavan tänä vuonna puolitoista prosenttia. Ensi vuodeksi Kaupan liitto ennustaa kahden prosentin kasvua. Tukkukaupan kasvua vetää ennen kaikkea piristyvä vienti ja pk-teollisuus.
Autokaupassa taas myynnin volyymin ennustetaan kasvavan tänä vuonna puolitoista ja ensi vuonna kaksi prosenttia.
Kaupan työllisyys vähentynyt
Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä, mutta viime vuosina alan työllisyys on vähentynyt selvästi. Pelkästään viime vuonna alalta poistui 8 000 palkansaajaa.
”Kaupan rakenteellinen murros jatkuu lähivuosina niin vähittäiskaupan kuin tukkukaupankin puolella. Kaupan yrityksissä toimintojen järjestäminen ja tehostaminen jatkuvat muun muassa digitalisaation avulla. Myös kansainvälistä kilpailukykyä parannetaan”, Kurjenoja sanoo.
Varsinkin tukkukaupassa työpaikkojen siirtyminen ulkomaille on selvä uhka, kun yritysten on kilpailtava globaalisti. Esimerkiksi suomalaista pk-teollisuutta voidaan palvella yhtä hyvin Suomesta kuin vaikkapa Puolasta. Poliittisten päättäjien tulisikin linjata, tarvitaanko suomalaista kauppaa, ja mikä olisi toiminta- ja työllistämisedellytyksiltään kilpailukykyinen ympäristö.
Työn verokiilaa on kevennettävä aidosti
Yksityinen sektori tehostaa koko ajan toimintojaan ja käy läpi rakenteellisia uudistuksia. Samaa on vaadittava julkiselta sektorilta. Verotusta keventämällä ja julkisia menoja leikkaamalla resursseja siirtyy markkinaehtoiselle yksityiselle sektorille.
”Jos julkisen sektorin todellisesta sopeuttamisesta ei nyt tehdä päätöksiä, se tarkoittaa edelleen kiristyvää verotusta. Tämä syö orastavaa kasvua ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Sopeuttamispäätöksiä on mahdotonta lykätä”, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala vaatii.
Talouspolitiikassa ei saa unohtaa palvelujen merkitystä talouskasvulle ja työllisyydelle. Poliitikkojen ei pitäisi ajaa joidenkin toimialojen asiaa muiden kustannuksella, sillä se ei edistä monipuolisen ja laajan elinkeinoelämän kehittymistä. Esimerkiksi Ruotsiin verrattuna Suomi kärsii liian yksipuolisesta elinkeinoelämän rakenteesta.
Työn verokiilaa olisi kevennettävä välittömästi, mikä auttaisi koko yksityistä sektoria. On kuitenkin hyvä muistaa, että kulutusverotus on osa työn verokiilaa ja vaikuttaa suoraan kotitalouksien todelliseen ostovoimaan.
”Työn suoraa verotusta pitää keventää. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa kulutusverojen ja muiden välillisten verojen nostamista”, Pekkala korostaa.
Työmarkkinoiden on myös kyettävä vastaamaan talouden muutokseen. Nyt on jopa käyty keskustelua siitä, millä ehdoilla seuraava keskitetty työmarkkinaratkaisu voitaisiin tehdä, vaikka nykyistäkään ei ole vielä saatu sovituksi loppuun saakka.
”Kauppa ei voi hyväksyä sellaista keskitettyä tai liittokohtaista ratkaisua, jossa asetetaan lisärajoitteita osa-aikatyölle. Kauppa ja palvelut tarvitsevat myös osa-aikaista henkilöstöä, ja sen käytön rajoittaminen heikentäisi merkittävästi työllisyyttä ja yritysten kannattavuutta. Siihen Suomella ei ole varaa”, Pekkala sanoo.
Liite:
Tiivistelmä kaupan näkymistä vuosille 2015–2016
Lisätiedot:
Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja, (09) 1728 5134, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi
Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala, (09) 1728 5111, 0400 419 560, juhani.pekkala(at)kauppa.fi
Lue kaupan viesteistä seuraavalle hallituskaudelle osoitteesta http://kauppa.fi/elinvoimaiset_kotimarkkinat/
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1