Kaupan ala on yksi tyypillisimmistä aloista, joissa on tarvetta keikkatyöntekijöille esimerkiksi kiireapulaisina tai tuuraamaan äkillisissä sairaustapauksissa. Alalla keikkatyön tarjoamiseen on luotu toimiva ratkaisu yhdessä ammattiliiton kanssa. Niin sanottuja nollatyösopimuksia kaupan alan yleissitova työehtosopimus ei mahdollista.
Tilastokeskus julkaisi tänään niin sanotuilla nollasopimuksilla Suomessa työskentelevien määrän. Työntekijöitä, joiden työaika vaihtelee nollan ja esimerkiksi 40 viikkotyötunnin välillä on Tilastokeskuksen mukaan 83 000. Kyselytutkimuksen mukaan eniten nollatuntisopimuksella työskenteleviä oli tukku- ja vähittäiskaupassa.
Kaupan alan yleissitovan työehtosopimuksen mukaan nollatyösopimukset, joissa viikkotyöaikaa ei ole määritelty, eivät ole mahdollisia. Myöskään niin sanotut haarukkasopimukset, joissa työajasta on sovittu viikoittainen vähimmäis- ja enimmäistuntimäärä, eivät ole kaupan alan työehtosopimuksen mukaisia.
Kaupan liitto on tiedottanut ja ohjeistaa jatkuvasti jäsenyrityksiään toimimaan kaupan työehtosopimuksen mukaisesti. Mikäli Kaupan liitto saa tiedon nollasopimusten käytöstä jäsenyrityksessä, liitto ohjeistaa korjaamaan asian.
Työministeri Lauri Ihalainen on tänään esittänyt, että lainsäädäntöön tulisi määritellä vähimmäistyöajan yleiset kriteerit tai että työmarkkinakeskusjärjestöt tekisivät liittotason sopijaosapuolille suosituksia ja sopimuksia asiantilan korjaamiseksi.
Kaupan liitto katsoo, että nollatyösopimusten sääntely ei ole lainsäädäntöasia eikä edes työmarkkinakeskusjärjestöjen asia.
"Jotta alakohtaiset erot ja tarpeet tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduksi, asiasta on tehokkainta sopia alakohtaisesti työnantajaliiton ja ammattiliiton kesken”, Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala sanoo.
Kaupan alalla onkin jo olemassa toimiva malli nollasopimusten tilalle. Kaupan liitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM ovat yhdessä sopineet säännöistä, joita noudatetaan tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden kohdalla. Kaupoissa keikkatyöntekijöitä tarvitaan etenkin alalle tyypillisten vaihtelevien kiirehuippujen ja äkillisten työntekijävajauksien paikkaamiseen.
Kaupan alalla jo vuosia käytössä olleen mallin mukaan työnantaja ja työntekijä solmivat ensin yleisen puitesopimuksen, jossa sovitaan ehdot tulevia yksittäisiä keikkoja varten. Tämän jälkeen jokaisesta yksittäisestä tai pidemmästä työkeikasta sovitaan erikseen.
Puitesopimuksen mukaisesti jokainen keikka on oma määräaikainen työsuhteensa. Tämä tarkoittaa sitä, että määräaikaisuudelle on oltava aina lain mukainen peruste eikä keikkoja voi perusteetta ketjuttaa loputtomasti. Puitesopimuksen mukaisesti työntekijällä on aina myös oikeus kieltäytyä tarjotusta keikasta.
Keikkatyön mahdollisuus on tärkeä säilyttää, sillä sitä tarvitsevat ja haluavat niin työnantajat kuin monet työntekijät, esimerkiksi opiskelijat. Anna Lavikkala esittääkin kaupan mallia yhdeksi ratkaisuksi nollatyösopimusten tilalle, sillä se on todettu käytännössä toimivaksi.
”Ei ole realistista, että laki edellyttää tarjoamaan tiettyä tuntimäärää riippumatta siitä, onko töitä tarjolla vai ei. Jos työnantajalla on tarjolla 10 tuntia, mutta laki edellyttää 18 tunnin alarajaa, käy niin, että työnantaja ei tarjoa työtä työntekijälle tai turvautuu vuokratyöhön. Tämä taas heikentää työllisyyttä edelleen. Jokaisen työtunnin tarjoamista pitäisi kannustaa eikä vaikeuttaa”, Lavikkala painottaa.
Lisätiedot:
Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, anna.lavikkala(at)kauppa.fi, p. (09) 1728 5136, 0400 406 088
Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä, ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1