Sirkka Könönen valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilitaiteen linjalta vuonna 1979, jonka jälkeen neulemaailma vei hänet mennessään. Uskomattoman värimuistinsa avulla Könönen väritti neuleissaan suomalaisesta luonnosta esille pieniä yksityiskohtia meidän kaikkien nähtäville. Värien ja kuvioiden sommittelu sekä aikaansa nähden uskaliaat väriyhdistelmät erottivat Könösen tuotannon muista valmistajista. Neuleet paitsi jatkoivat suomalaista neuleperinnettä, myös uudistivat sitä kuviointinsa ja värityksensä puolesta. Taiteellisen silmää ohjasi myös Könösen laaja käytännön osaaminen. Hän hallitsi neuleen suunnitteluprosessin kokonaisuudessaan luonnoksista lopputuotteeseen, valmiiseen neuleeseen ja sen huoltoon saakka. Tämän laadukkuuden vuoksi Könösen neuleet markkinoivat osin itse itseään – myös kansainvälisesti.
CraftCorner, Taito Galleria 26.2.–8.4.2021
Eteläesplanadi 4, Helsinki
Avoinna ti–pe 10–18, la 10–17
Luontoaiheisia neuleita ja kuvioita kansansaduista
Monelle tutut värikylläiset villaneuleet ja -asusteet ovat näyttelyssä esillä sulassa sovussa Könösen suunnittelemien mattojen ja ryijyjen kanssa. Kestävä kehitys ja ympäristötietoisuus olivat osa Könösen elämänkatsomusta jo kauan ennen kuin ne nousivat kunnolla suuren yleisön tietouteen. Hänen toimintaansa ja tuotantoa ohjasi voimakkaasti ajatus vastuusta luonnosta ja ympäristöstä. Tämä sama viesti näkyy myös hänen suunnittelemissaan neuleissa ja muissa tekstiileissä, joissa luonnosta ja kansansaduista saadut kuviomaailmat ihastuttavat. Könönen arvosti muun muassa suomalaisen lampaan villaa, josta kudottu paita siirtyy perhekalleutena seuraavalle sukupolvelle kuin ennen vanhaan ryijyt, täkänät tai kansallispuvut.
Näyttelyn rennompaa ja irrottelevampaa otetta esittelee Roosa ruusu -kakku, joka edustaa pientä kuluttamisen kritiikkiä sokeroidussa muodossa. Könösen elämätapaan liittyivät oleellisesti ekologisuus, kirpputorien kiertäminen ja aarteiden löytäminen roskiksista. Vuodesta 2000 lähtien Könönen irrotteli neuleiden ohella vapaamman taiteen parissa sommittelemalla erilaisista kierrätysmateriaaleista kakkuja, joiden kautta hän otti kantaa paitsi kuluttamiseen myös naisten kauneusihanteisiin.
Sirkka Könönen vastaanotti Vuoden taideteollisuuspalkinnon vuonna 1992 ja 1993 Vuoden tekstiilitaiteilijan arvonimen. Perusteluissa todettiin, että Sirkka Könösen taidokkaat, rehevät, kansanomaiset neuleet ovat olleet esikuvana ja alullepanevana voimana uudessa neulesuunnittelussamme. Sirkka Könösen neuleissa väreilee arvoituksellinen suomalaismaisema ja luonto, sen kasvit ja eläimet omaperäisinä, mehevinä ja moninaisina kuvioina sekä maalauksellisina ja loistavina väriyhdistelminä.
Näyttelyn esineet ovat Suomen käsityön museon kokoelmista, jonne Könösen tuotantoa on kertynyt vuosien mittaan runsaasti.
Sirkka Könösen neulemaailma työllisti ympäri Suomea
Sirkka Könösen neuleet olivat laadukas monitahoinen suomalaisuuden ja suomalaisen luonnon vientituote ja neuleita vietiinkin Lapin laskettelukeskuksien ja etelän jälleenmyyjiltä ympäri maailmaa. Neuleita esiteltiin vuosikymmenien aikana näyttelyissä muun muassa Pohjoismaissa, Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Japanista muodostui Könöselle yksi rakkaimmista neuleiden näyttely- ja vientimaista. Hänen villapaitojaan on annettu lahjaksi monille valtiovieraille ja julkisuuden henkilöille. Muun muassa Iso-Britannian prinssi Charles sai lämpöisen kettupaidan ja oheisviestissä pyynnön lopettaa raaka ketunmetsästys, mikä osaltaan kertoi Könösen kantaaottavuudesta.
Villa arvokkaana materiaalina vaati arvoisensa tekijät. Ensimmäiset neuleensa Könönen valmisti itse, mutta tämän jälkeen hän siirsi tuotantoa vähitellen luomalleen kotineulojien ja -kutojien verkostolle. Neulojat saivat Könöseltä yksityiskohtaiset kuvio- ja väritysmallit. Könösen kotikäsityöntekijöiden verkosto muodostui vähitellen, kun sana neulojien tarpeesta lähti kantamaan ystävien, tuttavien ja opiskelijatoverien kautta. Vuosina 1992 ja 1993 saadut palkinnot saivat aikaan tilausten tulvan, jolloin kotityöntekijöitä rekrytoitiin myös lehti-ilmoitusten avulla. Mallin kotikutojien toimintaan hän mahdollisesti sai Pirkanmaan kotityön toiminnasta, jonka kanssa Könönen teki laajasti yhteistyötä. Heidän langanvalmistajiensa kanssa Sirkka loi oman värimaailmansa, jolla neuleiden maailma saatiin kukoistukseen.
Sirkka Könönen piti yhteyttä kotikutojiin tiuhaan. Paketeissa lähetettiin mallineuleita ja lankoja ja Könöselle palautuivat valmiit neuleet. Kotikutojien verkosto kattoi lähes koko Suomen ja neuleet reissasivat Helsinkiä kohti muun muassa Rovaniemeltä, Pohjanmaalta, Tampereelta, Kainuusta ja Etelä-Karjalasta. Työnjako kotikutojien ja -neulojien kanssa oli toimiva, sillä näin Könöselle jäi aikaa neuleiden suunnittelutyöhön. Könösen vastuulla oli kaikki muut työtehtävät neulontaa lukuun ottamatta.
Könönen arvosti omia kotityöntekijöitään, sillä hän tiesi suunnittelemiensa neulemallien olevan haastavia tehdä; olivathan ne kuin päälle puettavaa taidetta. Luottamuksesta työntekijöihin kertoo ote seuraavasta ohjeesta, jonka Sirkka lähetti kaikille käsinkutojilleen: "Tee paidastasi kaunis, joustava, mehevä, mukava luontevalla käsialalla kudottu tasalaatuinen ’teos’ ".
Näyttelyn on tuottanut Suomen käsityön museo.
Lisätietoja:
Mikko Oikari, intendentti, Suomen käsityön museo, p. 050 553 3880, mikko.oikari [at] jyvaskyla.fi
Seija Hahl, amanuenssi, Suomen käsityön museo, p. 050 311 8886, seija.hahl [at] jyvaskyla.fi
Tiedotuskuvia museon verkkosivulla:
https://jyvaskylanmuseot.kuvat.fi/kuvat/Suomen+k%C3%A4sity%C3%B6n+museo/Kierton%C3%A4yttely/Maailman+v%C3%A4ritt%C3%A4j%C3%A4+-+tekstiilitaiteilija+Sirkka+K%C3%B6n%C3%B6nen/vateksti:
Kasvisto, käsin neulottu villapaita. Malli kuuluu ensimmäisiin Sirkka Könösen suunnittelemiin kasviaiheisiin neulepaitoihin, ja sen ensimmäinen versio on Könösen mukaan suunniteltu 1980-1985. Mallista on useita eri värivariaatioita. Kuva Suomen käsityön museo. Kuvausaika 1990-luku. Kuvaaja Tarja Trygg.
------------------------------------