Korona on vaikuttanut monella tapaa käsityöalan yrittäjien arkeen viimeisen vuoden aikana. Vaikutukset alalla ovat olleet kahdensuuntaisia; osa yrittäjistä on ajautunut vaikeuksiin ja heidän on mm. messujen ja tapahtumien peruuntumisten myötä ollut vaikea tavoittaa asiakkaita. Osalle yrityksiä korona on luonut tilaisuuden uudistaa ja kehittää toimintaansa.
Taitoliitto teki käsityöalalan yrittäjille kyselyn koronavuoden vaikutuksista. Kyselyyn vastanneista käsityöalan yrittäjistä 62 % ilmoitti liikevaihtonsa laskeneen viimeisen puolen vuoden aikana. Selkeimmin myynti oli laskenut niiden käsityöyrittäjien keskuudessa, joiden liikevaihto koostui pääosin markkinoista ja myyjäisistä. Pääsääntöisesti näiden yritysten liikevaihto on pientä. Pääasiallisesti kivijalkakaupassa toimivista yrittäjistä ilmoitti liikevaihdon laskeneen 59 % vastaajista.
Kyselyn perusteella alan tulevaisuuden odotukset ovat kuitenkin toiveikkaat. Kyselyyn vastanneista käsityöalan yrittäjistä jopa 30 % uskoo toimintansa kasvavan tai laajenevan seuraavan vuoden aikana. Ainoastaan 4 % arvioi toimintansa lakkaavan. Erityisesti tilaustuotteiden valmistuksen osalta tilanne nähtiin myönteisenä ja näiden osalta oli tapahtunut kasvua.
Puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä koki suurimmaksi ongelmaksi sen, etteivät he tavoita asiakkaita enää perinteiseen tapaan messuilla ja tapahtumissa. Osa yrittäjistä arvioi kuluttajien olevan myös aikaisempaa varovaisempia, eivätkä he tee ostopäätöksiä enää entiseen tapaan. Alan myynnissä näkyy selvästi ihmisten kokoontumisrajoitukset ja se, ettei juhlia voida järjestää aikaisempaan tapaan. Käsityötuotteet ovat suosittuja lahjoja ja viemisiä. Lisäksi käsityöalan yrittäjien myynneissä näkyy ulkomaalaisten turistien ja matkailijoiden poissaolo. Osa yrittäjistä mainitsi, että heillä on ollut myös ongelmia raaka-aineiden ja tuotteiden saatavuudessa.
Myönteistä ilmapiiriä käsityöalan yrittäjien keskuudessa on tuottanut uudenlainen yhteisöllisyys ja käsityöläisten yhteen hiileen puhaltaminen mm. virtuaalisten käsityömessujen ja tapahtumien muodossa. Virtuaalisiin tapahtumiin osallistumisen koettiin tukeneen henkistä jaksamista, kannustaneen kehittämään yritystoimintaa ja oppimaan uutta. Verkkokauppa ja uudet tavat toimia digitaalisissa toimintaympäristöissä koettiin yleisesti myönteisinä muutoksina. Alan yrittäjät iloitsivat lisääntyneestä kotimaan matkailusta, mikä osaltaan on korvannut ulkomaalaisten turistien poissaoloa. Yrittäjät olivat huomanneet myös sen, että asiakkaat arvostavat kotimaista käsityötä entistä enemmän.
Vaikka moni käsityöalan yrittäjä kokee olevansa kutsumustyössä, kertoi 31 % kyselyyn vastanneista yrittäjistä olevansa huolissaan omasta jaksamisestaan. Jatkuva epävarmuus tulevasta koettiin kuormittavana ja stressin nähtiin heikentävän luovuutta. Lisäksi erilaiset koronaan liittyvät rajoitukset ja niiden seuraaminen lisäsivät stressiä. Yleinen kokemus yrittäjien keskuudessa oli, että aika ei riitä kaikkeen tarvittavaan kehittämiseen ja uuden opetteluun. Jatkuva uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotto ja omaksuminen koettiin myös uuvuttavana.
Erilaisten koronaan liittyvien rajoitusten myötä moni käsityöalan yrittäjä on joutunut pohtimaan uudelleen myös jakelukanaviaan ja sitä, missä kohdata asiakkaat, kun perinteiset tapahtumat ja messut on peruttu.
Moni yrittäjä arveli, että viimeistään nyt tulisi alan toimijoiden kiireesti digitalisoida palveluitaan ja hioa liiketoiminta-ajatustaan. Näihin toimiin kokivat erityisesti alan pienimmät toimijat tarvitsevansa koulutusta ja ulkopuolista tukea.
Käsityöalalla monen toimijan toimeentulo tulee useasta eri lähteestä. Näin ollen monelle käsityönalan yrittäjälle yrittäjyys on osa-aikaista ja se ohella toimitaan esimerkiksi alan opetustehtävissä. Kyselyyn vastanneet yrittäjät kertoivat, että sivutoimiset yrittäjät ovat jääneensä huomiomatta koronatukien ehtoja laadittaessa, eikä alan toimijoiden tilannetta, jossa tulot muodostuvat useasta lähteestä, olla huomioitu. Muutoinkin nähtiin ongelmia sivutoimisten yrittäjien sosiaaliturvassa. Osa yrittäjistä toivoi, että arvonlisäveroa laskettaisiin nykyisestä 24:stä prosentista, mikä olisi suora tuki yrittäjien ahdinkoon.
------------------------------------------------------------------------------
Keraamikko Heli Valaja on yksi Unionin26 osuuskunnan yrittäjistä, joilla on myymälä Helsingin ydinkeskustassa CraftCornerissa.
– Noin puolet omien tuotteiden myynnistä on pudonnut pois turistien kaikottua Helsingistä ja Suomesta. Helsingin kivijalkakaupassa turistit ovat olleet todella suuri asiakasryhmä, Valaja kertoo.
–Keramiikka on toisaalta säilyttänyt asemaansa vähän paremmin moneen muuhun käsityötuoteryhmään verrattuna, hän jatkaa.
– Eräs asiakas osti tuotteeni sanoen, että haluan tämän muistoksi tästä ajasta. Olisikin hienoa, jos ihmiset muistaisivat lähiyrittäjät, kun miettivät lahjaa tai sisustavat vaikka kotia, Heli Valaja muistuttaa.
Kysely-yhteenveto: Minna Hyytiäinen, Taitoliitto, puh. 040 505 0944
Yrittäjähaastettelu: Johanna Aydemir, Taitoliitto
Kuvissa keraamikko Heli Valaja.
----------------------------------------------------------------------------
Aineisto perustuu Taitoliiton käsityöalan yrittäjille 6.10.–22.11.2020 välillä teettämään kyselyyn.
Taustatietoa Taitoliiton kyselystä
Taitoliiton kyselyyn vastasi 159 käsityöalan yrittäjää.
--------------------
Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat valtakunnallisen Taitojärjestön, joka on Suomen laajin käsityöpalvelujen palveluverkosto. Koko maassa toimivan Taitojärjestön verkostoon kuuluu 16 taitoyhdistystä ja niiden noin sata kiinteää toimipaikkaa. Taitojärjestö on aktiivinen käsityöpalveluiden tuottaja ja kehittäjä, joka edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona.
Taitoliitto ylläpitää CraftCornerin Taito Galleria näyttelytilaa Helsingissä.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1