Kaupallisen ilmailun viime vuosi (2018) sujui suomalaisten kannalta turvallisesti, jos sitä arvioidaan kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien lukumäärällä mitattuna. Viime vuonna suomalaisia ei kuollut ilmailuun liittyvissä onnettomuuksia, mutta valitettavasti kaksi ulkomaalaista kuoli Suomessa tapahtuneissa onnettomuuksissa. Ensimmäinen onnettomuus tapahtui ulkomaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa ja toinen ulkomaisessa harrasteilmailussa.
Vakavien vaaratilanteiden määrä kaupallisessa ilmailussa oli viime 12 - määrä jatkoi kasvuaan ja oli huomattavasti kymmenen vuoden keskiarvon yläpuolella. Vakavissa vaaratilanteissa tapahtumatyyppinä oli ilma-alusten välinen läheltä piti -tilanne ilmassa.
Selkeä trendi Suomessa viime vuonna olivat lukuisat dronejen eli miehittämättömien ilma-alusten aiheuttamat vaaratilanteet. Niitä oli vuonna 2018 kuusi kappaletta (2 kpl v. 2017). Kaupalliset drone-toimijat toimivat kuitenkin vastuullisesti ja suurimmat haasteet liittyivät yksityisiin, säännöistä tietämättömiin lennättäjiin.
Ulkomaisessa kaupallisessa ilmakuljetuksessa Suomessa tapahtui yksi kuolemaan johtanut onnettomuus, kun Kittilässä liikesuihkukoneen ovi avautui suurella voimalla osuen koneen kapteenia päähän, joka menehtyi vammoihinsa. Lisäksi vakavia vaaratilanteita tapahtui noin neljä kertaa enemmän vuonna 2018 kuin vuonna 2017.
Yleis- ja harrasteilmailun vuosi sujui edellisvuotta turvallisemmin
Suomalaisessa yleis- ja harrasteilmailussa vuosi 2018 sujui edellisvuotta turvallisemmin. Onnettomuuksia tapahtui seitsemän, mutta niistä selvittiin ilman menehtyneitä. Edellisenä vuonna onnettomuuksissa kuoli yksi henkilö. Onnettomuuksien kokonaismäärä oli hieman kymmenen vuoden keskiarvon alapuolella.
Vuoden aikana tapahtui 18 vakavaa vaaratilannetta. Määrä on samaa luokkaa kuin edellisinä vuosina. Suurimmassa osassa onnettomuuksista syytekijänä vaikuttaisi olleen ilma-aluksen hallinnan menetys lentoonlähdön tai laskun aikana. Yksi ulkomaalainen menehtyi vuoden aikana norjalaisen gyrokopterin onnettomuudessa Kilpisjärvellä.
Muiden ilmailun osa-alueiden turvallisuustilanne 2018
Lennonjohdon aiheuttamien porrastusten alitusten määrä laski edellisvuodesta. Porrastusten alitusten määrä onkin vähentynyt jo useana vuotena peräkkäin. Lennonvarmistuksen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä sen sijaan kasvoi huomattavasti edellisvuoteen nähden. Tammikuussa Helsinki-Vantaalla tapahtunut kiitotiepoikkeama luokiteltiin vakavaksi vaaratilanteeksi, muuten kiitotiepoikkeamat eivät aiheuttaneet merkittäviä vaaratilanteita.
Maa-ajoneuvojen aiheuttamien kiitotiepoikkeamien määrä kasvoi huomattavasti vuosina 2015-2017, mutta viime vuonna määrä kääntyi laskuun.
Avoin raportointi on turvallisuuden peruspilari
Avoin havaituista poikkeamista raportointi ja raporttien oikeudenmukainen käsittely on ilmailussa aina nähty yhtenä tärkeimmistä turvallisuuden peruspilareista. Mitä herkemmin raportteja tehdään, sitä parempi kuva toiminnan kehittämiskohteista muodostuu, ja sitä tehokkaammin pystytään turvallisuutta kehittämään. Suurta raporttimäärää voi pitää yhtenä indikaattorina hyvästä turvallisuuskulttuurista.
Suomessa noudatetaan raporttien käsittelyssä oikeudenmukaisen turvallisuuskulttuurin (Just Culture) periaatteita. Raporttien käsittely on tarkemmin kuvattu Suomen ilmailun turvallisuusohjelman kohdassa 2.5.
Raportointimäärissä saavutettiin viime vuonna jälleen uusi ennätys. Virastoon toimitettiin yli 9000 poikkeamailmoitusta. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna noin 20 prosenttia. Liikennefakta.fi -sivustolle on kerätty tarkemmat tiedot vuoden tiedoista liittyen ilmailun turvallisuuteen. www.liikennefakta.fi
Kansainvälisessä ilmailuturvallisuudessa erittäin hyvä vuosi
EASA:n mukaan vuosi 2017 oli kaupallisen ilmailun turvallisin, mutta vuoden 2018 kansainväliset onnettomuudet osoittavat, että turvallisuutta ei voi ottaa itsestään selvänä.
Lisätietoja:
www.liikennefakta.fi/turvallisuus/ilmailu
ilmailujohtaja Pekka Henttu, p. 029 5346 031, pekka.henttu(at)traficom.fi, Twitterissä @PekkaHenttu
erityisasiantuntija Tapani Maukonen, p. 029 5346 082, tapani.maukonen(at)traficom.fi, Twitterissä @tmaukonen1
johtava asiantuntija Ilkka Kaakinen, p. 029 5346 201, ilkka.kaakinen(at)traficom.fi, Twitterissä @IlkkaKaakinen
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on liikenteen ja viestinnän vastuullinen ja uudistuva asiantuntija. Traficom muodostui Trafin ja Viestintäviraston sekä Liikenneviraston tiettyjen toimintojen yhdistyttyä 1.1.2019. www.traficom.fi, @TraficomFinland
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1