Tiedotteet

Näytä tiedotekategoriat

Etusivu » Tiedotteet » Ilmailu » Jukka Parkkarin romaanisarja pääesikunnan vastavakoilijoista kasvaa

Arktinen Banaani

Jukka Parkkarin romaanisarja pääesikunnan vastavakoilijoista kasvaa

Tiedote.
Julkaistu: 20.07.2015 klo 08:45
Julkaisija: Arktinen Banaani

Suomen sotilasvastavakoilua kuvaava Jukka Parkkarin romaanisarja on edennyt kuudenteen osaansa ja Tarja Halosen ensimmäiseen presidenttivuoteen 2000. Teoksessa Käskystä, rouva ylipäällikkö vasta virkaansa astunut valtakunnan ensimmäinen naispresidentti saa äärimmäisen huolestuttavia tietoa itärajan taakse varastoitujen ydinkärkien katoamisesta. On mahdollista, että yhtä tai useampia joukkotuhoaseita yritetään salakuljettaa Suomen alueen kautta.
 
Joulukuussa 1991 hajonneen Neuvostoliiton ydinasekirjanpito ei aina ollut ajan tasalla. Vielä vuosituhannen vaihteessa varastojen vartiointi oli ylimalkaista eikä latausten lukumäärästäkään ollut varmaa tietoa. Samoihin aikoihin tsetseenit kävivät terroritekojakaan kaihtamatta ankaraa sissisotaansa Venäjää vastaan. Sosnovyi Borin voimala, edelleenkin viralliselta nimeltään Leningradin ydinvoimalaitos, tuotti huolta paitsi vanhentuneiden Tsernobyl-tyyppisten reaktoriensa, myös heikon turvallisuustilanteensa puolesta. Suomalaiset, jotka avustivat venäläisiä voimalan toimintavarmuuden ylläpidossa, tunsivat ja tuntevat yhä ymmärrettävää huolta vain 150 kilometrin etäisyydellä Helsingistä sijaitsevan laitoksen vaaratekijöistä.
 
Parkkarin uutuusteoksessa puolustusvoimien komentaja Gustav Hägglund joutuu pikaisesti rakentamaan suhteensa presidentti Haloseen, koska heidän ensimmäinen uuteen asetelmaan liittyvä virallinen keskustelunsa ei itärajalla tapahtuneen ampumavälikohtauksen vuoksi voi jäädä muodollisuuksien varaan. Tapaamisen tuloksena Suomen sotilasvastavakoilu eli pääesikunnan tutkintaosasto saa tehtäväkseen tilanteen selvittämisen varautuen samalla myös ydinaseselkkaukseen. Tutkintaosastossa päätetään epätavallisesta menettelystä, Venäjän sotilastiedustelun GRU:n lähettämän emissaarin vastaanottamisesta maahan. Kaiken kukkuraksi huolta aiheuttavat vihjailut Halosen henkilöön kohdistuvasta uhasta.
 
Parkkarin pitkä ja palkittu ura
 
Heinäkuussa 70 vuotta täyttävä Jukka Parkkari on tehnyt Kansan Uutisissa pitkän lehtimiesuran. Hänet tunnetaan laajasta lähihistorian ja sotilaspolitiikan tuntemuksestaan. Parkkari oli perustamassa yli puoluerajojen arvostettua KU-Viikkolehteä, jonka päätoimittajana ym. päällikkötehtävissä hän toimi eläkkeelle jäämiseensä saakka. Useilla kunniamerkeillä, kuten sotilasansiomitalilla ja vapaudenristillä palkitulle Parkkarille myönnettiin vuonna 2010Valtion journalistipalkinto.
 
Edelleen kolumnistina ja arvostelijana toimiva Parkkari on julkaissut tasaiseen tahtiin, parhaimmillaan kahden teoksen vuosivauhtia, henkilökohtaisiin suhteisiinsa ja kokemuksiinsa perustuvia romaaneja sotilastiedustelun maailmasta. Suomen kokoisen maan resurssit vakoilutapausten tutkinnassa eivät voi perustua suureen budjettiin tai henkilöstömäärään. Niinpä Suomen sotilaallisesta vastavakoilusta vastaava pääesikunnan tutkintaosasto käyttää sitäkin enemmän kekseliäisyyttä, turvautuen tarvittaessa vaikka kieroon huumoriin – ja sitä myös Parkkarin kirjoissa riittää, vaikka aiheet sinänsä vakavia ovatkin. 
 
Romaanisarjassa on esitelty tutkintaosaston ja sen kanssa ajoittain yhteistyötä tekevän suojelupoliisin lisäksi monien ulkovaltojen kuten Venäjän, Ruotsin, USA:n, Ison Britannian ja Viron armeijoiden tiedusteluorganisaatioita sikäli kun niillä on intressejä Suomea kohtaan. Tulevissa osissa valotetaan myös Kiinan, Saksan ja Ranskan vakoilutoimintaa.
 
Kirjasarjan viimeksi ilmestyneissä osissa on käsitelty esimerkiksi venäläisten maakauppoja Suomessa. Kysymys ei ole vain periaatteellinen, sillä tontteja on johdonmukaisesti haalittu strategisesti merkittäviltä alueilta. Näistä sekä Boris Jeltsinin valtakauden viime vaiheista kertova, seuraavan presidentin mukaan nimetty Putin, Vladimir Putin sai heti kiinnostuneen vastaanoton. Nyt tonttikauppakeskustelua käydään yhä kiivaammin, venäläisten rikollisorganisaatioiden vaikutusvalta on yhä selvemmin tiedossa ja Putinin toimet jatkuvasti otsikoissa. Niinpä vuonna 2013 ilmestyneessä, vuotta 1998 kuvaavassa kirjassa mikään ei ole vanhentunutta tietoa tai spekulointia.
 
Etelänaapurimme nykyisen armeijan ja sen tiedustelutoiminnan syntyvaiheita tarkasteleva Veljemme Viro käynnistyy vauhdikkaasti venäläiskoneiden jahtaamisesta Suomenlahden yllä. Loppua kohti meno vain kiihtyy Tallinnan vanhankaupungin kapeilla kujilla. Myös amerikkalaisilla on omat syynsä sekaantua asioiden kulkuun. Kaikissa teossarjan osissa toistuu venäläisiä lakkaamatta kiinnostava kysymys: onko Suomi liittymässä Natoon? Mitä salamyhkäisempää kautta vahvistus yleisesti tunnetulle ei-vastaukselle saadaan, sen parempi. Ja onko se vastaus varmasti oikea? Tiedustelun epäluulojen täyttämään maailmaan ovat kautta aikojen kuuluneet myös toinen toistaan hämärämmät yksityishenkilöt, joiden edesottamukset ovat huikeimmillaan aiheuttaneet farssimaisia tilanteita. Tässäkään suhteessa mikään ei ole muuttunut.
 
Toimittajat ja virkamiehet syytettyinä, miten välttää ansat?
 
Suomessa, kuten muissakin Pohjoismaissa, on sotien jälkeisenä aikana paljastunut useita vakoilutapauksia. Meillä muistetaan toimittaja Matts Dumellin ehdoton vankilatuomio vuodelta 1984, samoin ulkoministeriössä toimineen Olli Mattilan vankeustuomio vuodelta 2004. Tapaukset ovat harvoin yksiselitteisiä. Parkkari huomauttaa, ettei agenttitoimintaan ajautumisen syynä läheskään aina ole raha tai aate; ulkovallan tiedustelukoukkuun voi joutua viattomilta vaikuttavien pikku palvelusten tekemisestä, etenkin jos erehtyy vastaanottamaan ”kulukorvauksia” tai muita, päivälliskutsuja tai joululahjapulloja merkittävämpiä palkkioita. Muun muassa näihin kiemuroihin pureutuu sarjan seuraava, syksyllä 2015 ilmestyvä romaani Santahaminan salaisuudet, joka käynnistyy 1980-luvun alusta uuden ilmatorjuntaohjusjärjestelmän esittelytilaisuudesta. Paikalla on arvatenkin myös venäläinen ”toimittaja”.
 
Vanhempaa ikäluokkaa luonnollisesti kiinnostaa kylmän sodan ja uuden Venäjän syntymän aikakausi, mutta myös nuorempi polvi on osoittanut kasvavaa mielenkiintoa näihin asioihin liittyvää asiallista informaatiota kohtaan. Jukka Parkkarin omailmeisissä teoksissa tieto on pakattu luistavaan, hyvin rytmitettyyn ja viihdyttävään kerrontaan. Sarjan jokainen osa on itsenäinen kokonaisuus, mutta henkilökuvien sekä aikaisempiin tapahtumiin viittausten vuoksi on toki antoisinta tutustua kaikkiin saatavilla oleviin osiin.
 

Jukka Parkkari

Käskystä, rouva ylipäällikkö

ISBN 978-952-270-213-5. 356 s.

Arktinen Banaani 2015.

  

Lisätiedot: Arktinen Banaani, Vesa Anttonen, puh. 040 778 3254, vesa.anttonen@sarjakuva.com ja Jukka Parkkari, puh. 050 560 8383, jukka.parkkari@wmail.fi

Arvostelukappaleet: Arktinen Banaani, Kimmo Mustonen, puh. 050 441 6251, kimmo.mustonen@sarjakuva.com

Liitetiedostot

20-vuotisjuhlaansa viettävä Arktinen Banaani tunnetaan erityisesti sarjakuvajulkaisuistaan, joiden vahvinta kotimaista kärkeä edustavat B. Virtanen, Fingerpori ja Kamala luonto. Sarjakuvakirjoja yritys on myynyt yli kaksi miljoonaa kappaletta. Viime vuosina kustannustoiminta on laajentunut myös tieto- ja kaunokirjallisuuteen.

Julkaisijan muita tiedotteita

Hae kategoriasta

Kategorian julkaisijoita

Kategorian uusimmat

ePressin asiakkaita
Trafi Radisson Blu Tellabs