Tänä syksynä tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Yhdysvaltain länsirannikon amerikansuomalaiset perustivat Kommuuna Kylväjän. Ajatus oli asettua Neuvosto-Venäjälle viljelemään koneellisesti mustanmullan alueen laajoja aroja ja tuottaa ruokaa uudelle työläisvaltiolle.
Amerikansuomalaiset perustivat Kommuuna Kylväjän kaltaisia osuuskuntia ja taloudellisia yhteisöjä 1920- ja 1930-luvulla kymmenittäin. Oli tarkoitus lähteä Yhdysvalloista ja Kanadasta rakentamaan työläisten luvatuksi valtioksi koettua Neuvosto-Venäjää. Piti perustaa maatiloja, työskennellä tehtaissa, tehdä metsätöitä. Varsinkin Neuvosto-Karjalaan perustetut yhteisöt epäonnistuivat, jotkin jopa katastrofaalisella tavalla.
Syksyllä 1922 alkoi uurastus Donin mailla. Alku oli hyvin vaikeaa sekä bandiitteja että hiiriä ja malariaa vastaan taistellessa, mutta lopulta heinäaro oli muuttunut mallitilaksi. Kylväjä oli ylivoimainen verrattuna pakolla muodostettuihin valtiontiloihin. Siksi jopa Stalinin aikana siedettiin kommuunin omapäistä määräysten vastaista toimintaa. Loppu oli kuitenkin vääjäämätön.
Kirjan kirjoittajaa, DI Harri Vanhalaa inspiroi hänen oma, vanhoista valokuvista lähtenyt kiinnostuksensa omaan sukutaustaansa. Kävi ilmi, että Kommuuna Kylväjän ensimmäinen asukas oli hänen isoisänsä Clas Collan, joka lähetettiin Amerikasta Neuvosto-Venäjälle valitsemaan kommuunille sopiva paikka. Myös kirjoittajan isoäiti Laina Paajanen oli Kylväjän asukkaita.
"Tarkoituksena oli pelastaa Kylväjän tarina", kertoo Vanhala. "Kylväjällä asuneille ihmisille kuuluu se kunnia, minkä he ovat ansainneet", hän sanoo. Tieto näistä ihmisistä ei juurikaan kulkenut Suomeen, sillä monet olivat jo juurtuneet Amerikkaan. Niinpä Kylväjä-kommuunista on Suomessa tiedetty paljon vähemmän kuin Karjala-kuumeen aikana perustetuista yhteisöistä.
Kylväjän erikoisuus oli se, että se onnistui saavuttamaan tavoitteensa. Kylväjällä tehty perustyö tuottaa edelleen viljaa kasakoiden aroilla.
"Kommuuna Kylväjä oli hyvin erikoinen suomalaisprojekti, joka päättyi vuokrasopimuksen umpeutumiseen, ei asukkaiden tappamiseen", muistuttaa Vanhala.
Harri Vanhala on kerännyt aiemmin niukasti saatavilla ollutta aineistoa toistakymmentä vuotta. Yhteistyökumppaneina on ollut amerikkalaisia ja venäläisiä tutkijoita. Heidän näkökulmansa suomalaissiirtolaisuuteen on ollut kovin erilainen kuin suomalaisten. Ainutlaatuista aineistoa kirjaan tuotti myös tutkija, tietokirjailija, VTL Teuvo Peltoniemen kanssa tehty aineistonkeruumatka Kylväjälle ja Rostoviin vuonna 2018. He pääsivät mm. haastattelemaan kylän viimeistä suomalaista, Matti Tarhalaa.
Teuvo Peltoniemi on aiemmin tutkinut utopiasiirtolaisuutta. "Vanhalalla on erinomainen kyky arvioida kriittisesti aineistojen luotettavuutta, hankkia ja vertailla tietoja, sekä liittää niitä laajempaan historialliseen taustaan. Nämä taidot ovat tuottaneet mainion tietokirjan, joka on paitsi tutkimus, myös jännittävä, monipolvinen ja hyvin ihmisläheinen tarina. Teos tuo myös oleellista aineistoa Kylväjän suomalaisten sukulaisille ja amerikansuomalaisten historiasta kiinnostuneille" hän toteaa kirjan esipuheessa.
”Kirja tarjoaa ainutlaatuisen kurkistuksen todella kiinnostavaan osaan suomalaista siirtolaisuuden historiaa. Teos ei avaudu ainoastaan suomalaisten utopiasiirtolaisuudesta, suomalaisten kohtaloista Neuvosto-Venäjällä tai amerikansuomalaisista kiinnostuneille, vaan kertoo erittäin kiinnostavan tarinan yhteistyön voimasta, aatteista, vaikeissa olosuhteissa aloittamisesta, vastoinkäymisten voittamisesta, ja siitä, mikä saa ihmisiä liikkeelle tai jäämään. Nämä ovat siirtolaisuuden tarkastelun ydinkysymyksiä myös muissa konteksteissa”, muistuttaa Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Saara Pellander.
Kirjaan liittyy netistä löytyvä tukisivusto, jonka kautta suurin osa tutkimusaineistosta on kaikkien saatavilla. Myös tutkimuksen aikana kertynyt kuva- ja videomateriaali on tukisivustolla nähtävänä.
”Pidän erittäin tärkeänä, että lähteet ovat myös muiden käytettävissä”, korostaa suuren tutkimus- ja tiedon keruutyön tehnyt Vanhala.
Lisätietoja:
Harri Vanhala
sähköposti: [email protected]
p. 0400 773 273
Saara Pellander
sähköposti: [email protected]
p. 040 127 1070
Julkaisu:
Harri Vanhala: Kommuuna Kylväjä
Siirtolaisuusinstituutti, Julkaisuja 41, 2021
Saatavilla julkistustilaisuuden jälkeen
Siirtolaisuusinstituutin verkkokaupasta: https://kauppa.siirtolaisuusinstituutti.fi/
Vapaasti luettavana verkkoversiona: https://www.doria.fi/handle/10024/177410
Turussa vuonna 1974 toimintansa aloittanut Siirtolaisuusinstituutti on ainoa sekä muuttoliikkeiden tutkimiseen että dokumentoimiseen erikoistunut laitos Suomessa. https://siirtolaisuusinstituutti.fi/
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1