Politiikka on keskustelun kautta käytyä kamppailua vallasta. Ajoittain se on myös väkivaltaa. Ratkaisevaa ei ole niinkään asioiden todellinen tila vaan ne tavat, joilla asioista keskustellaan, joilla niistä ajatellaan ja joiden pohjalta toimitaan. Suomessa törmäsivät sisällissodan alla vuonna 1917 eri suunnista lainatut ideologiset puhetavat.
Suomen työväenliikkeen keskuuteen kulkeutui Venäjän vallankumouksen radikaaleimpia puhetapoja erityisesti bolševikkivallankumouksen (7.11.1917) jälkeen. Puhe viimeisestä taistosta ja väistämättömästä luokka- ja sisällissodasta törmäsi Ruotsista ja Saksasta periytyneeseen oikeistolaiseen pikkutarkkaan lakien noudattamiseen, jossa ei kompromisseja tunnettu.
Poliittinen debatti kaksinapaistui, väkivallalla uhkaamisesta tuli arkipäivää, parlamentaarisen demokratian oikeutus mureni. Ajauduttiin sisällissotaan, jossa molemmat osapuolet katsoivat taistelevansa kansanvallan puolesta, mutta tarkoittivat kansanvallalla eri asioita.
Sodan jälkeen niskan päälle pääsi preussilainen kuningasmielisyys, joka halveksi niin bolševismia kuin läntistä demokratiaakin. Samaan aikaan sosiaalidemokratian valtavirta määrittyi uudelleen: se oli nyt valmis tekemään parlamentaarista yhteistyötä porvarillisten demokraattien kanssa.
Britannian ja Yhdysvaltain taholta tullut paine sai lopulta myös oikeiston taipumaan presidenttivaltaiseen tasavaltaan perustuslaillisena kompromissina. Suomesta onnistuttiin vähitellen rakentamaan toimiva, keskusteluun ja keskinäiseen luottamukseen nojaava parlamentaarinen demokratia.
Jyväskylän yliopiston vertailevan Euroopan historian professori Pasi Ihalainen tarkastelee Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamassa kirjassaan The Springs of Democracy: National and Transnational Debates on Constitutional Reform in the British, German, Swedish and Finnish Parliaments, 1917–1919 [Demokratian keväät: Kansalliset ja ylirajaiset keskustelut valtiomuotouudistuksista Britannian, Saksan, Ruotsin ja Suomen parlamenteissa, 1917–1919] Suomen itsenäistymisvaihetta vertailevista ja kansalliset rajat ylittävän vuorovaikutuksen näkökulmista.
Ihalaisen analyysi vallankumouksesta, demokratiasta ja parlamentarismista käydyistä kielellisistä kiistoista haastaa niin valkoisen Suomen, kaunokirjallisen kuin sosiologisenkin tulkinnan sisällissotaan johtaneesta kehityksestä.
Vertaileva teos osoittaa myös brittiläisen reformikeskustelun itseriittoisuuden, saksalaisen demokratiaymmärryksen erityisyyden sekä sen, miten riippuvaista ruotsalaisen ja suomalaisen demokratian synty oli Venäjästä, Saksasta ja Britanniasta – ja ylirajaisesta vuorovaikutuksesta ylipäätään.
Teos on tilattavissa osoitteesta https://skskirjat.pikakirjakauppa.fi/tuote/ihalainen_pasi/the_springs_of_democracy_national_and/9789522229182 ja on myöhemmin vapaasti luettavissa myös e-kirjana osoitteessa http://dx.doi.org/10.21435/sfh.24.
Lisätietoja: Pasi Ihalainen, [email protected], 0400 247 457
Pasi Ihalainen. Kuva: Petteri Kivimäki.
Koko: 0,42 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1417x1003Pasi Ihalainen. Kuva: Petteri Kivimäki.
Koko: 0,42 MB Tyyppi: jpg Resoluutio: 1417x1003Jyväskylän yliopisto – tulevaisuuden palveluksessa vuodesta 1863.
Kauniilla puistokampuksellamme sykkii monitieteinen tiedeyliopisto – ihmisläheinen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomispäivänpolttaviin kysymyksiin.
Suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa juuri täältä, vuonna 1863. Siitä lähtien voimanlähteenämme on ollut moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Oppiminen ja opetus, liikunta, luonnontieteet, kielet, kulttuurintutkimus ja informaatioteknologia ovat painoalamme, joissa ajattelemme isosti ja kokeilemme rohkeasti.
Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1