Keskiaika kiinnostaa yhä laajempaa yleisöä – eikä vähiten Game of Thronesin ja J.R.R. Tolkienin vuoksi. Populaarikulttuurissa pidempään jatkunut keskiaikabuumi on lisännyt myös aiheen asiantuntijoiden kysyntää, joten keskiajan tutkijoille on jatkuvaa tilausta.
Populaarikulttuurin kommentointi ei kuitenkaan ole keskiajantutkimuksen tärkeintä satoa. Tutkimuksella on annettavaa myös esimerkiksi kriisien ja yhteiskunnan muutoksen tutkimukselle. Keskiaika (n. 600–1500) tarjoaa mahdollisuuden pitkän aikavälin tarkastelulle: sen aikana Euroopan poliittinen kartta muotoutui useaan otteeseen uudelleen, uskonnot taistelivat keskenään ja mediavallankumoukset – kuten kirjamuodon, kirjoitustyylin ja painotaidon kehittyminen – seurasivat toisiaan.
Suomalainen keskiajantutkimus on kansainvälisesti hyvin arvostettua. Myös Jyväskylän yliopistossa keskiajantutkimus on vireää ja tuloksekasta. Viime vuosina tutkimusrahoitusta on tullut usean projektin verran, esimerkkeinä vaikkapa Jari Kaukuan islamilaista filosofiaa tutkiva ERC-projekti, Outi Merisalon keskiajan ja uuden ajan alun kirjastoja sekä Lauri Ockenströmin magian ja astrologian kuvastoja tarkastelevat projektit.
Yksi tunnetuimpia keskiajan kriisejä lienee 1300-luvulla levinnyt rutto. Outi Merisalo ja Susanna Niiranen ovat tahoillaan tutkineet keskiaikaisia lääketieteellisiä käsikirjoituksia ja niissä kuvattuja sairauksia, parannuskeinoja sekä lääketieteellisen tiedon leviämistä. Toisin kuin nykyisin luullaan, sairauksien syntyä yritettiin ymmärtää muutenkin kuin hengellisenä ilmiönä, eikä ihmisiä jätetty kärsimään, vaan heitä yritettiin auttaa niillä keinoilla, joita käytettävissä oli.
Yhdessä vihreälle oksalle
Useissa eri yksiköissä työskentelevät Jyväskylän yliopiston keskiajan tutkijat halusivat tiivistää keskinäistä yhteistyötään. Tuloksena syntyi monitieteinen tutkimusryhmä Ramus virens – JYU Medieval Studies, joka kokoaa tutkijoita yhteen kieli- ja viestintätieteiden, yhteiskuntatieteiden ja filosofian, historian ja etnologian sekä musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksilta. Ryhmän jäsenten tutkimus kattaa latinan- ja arabiankieliset traditiot sekä kansankieliset kulttuurit.
Ryhmän nimi Ramus virens viittaa keskiaikaiseen hymniin Ramus virens olivarum, joka tarkoittaa oliivipuun viheriöivää oksaa.
– Jyväskylässä oksa voi olla vaikka jokin kampuksen ikivihreiden kuusen oksista, pohjoismaisten kielten professori Harry Lönnroth veistelee.
Lönnrothin mukaan Suomessa keskiajantutkimus on hyvässä asemassa, koska suurin osa Suomea käsittelevästä lähdeaineistosta on digitaalisesti saatavilla.
– Suomi on tässä suhteessa digitaalisten ihmistieteiden edelläkävijä, Diplomatarium Fennicumin eli Suomen keskiaikaisten asiakirjojen tietokannan toimituskuntaan kuuluva Lönnroth kertoo.
Toisaalta keskiajan tutkimus on jo lähtökohtaisesti kansainvälistä ja kaikilla tutkimusprojekteilla on luonteva kansainvälinen ulottuvuus niin aiheiden, tutkimuksen tekopaikkojen kuin tekijöiden ja tutkimuskumppaneidenkin osalta.
Ryhmän ensimmäinen suuri, yhteinen voimainponnistus on keväällä 2019 Jyväskylässä järjestettävä Dies Mediaevales -konferenssi. Konferenssi on laajin Suomessa järjestettävä keskiaikaa käsittelevä tieteellinen tapahtuma, joka houkuttelee osallistujia myös maan rajojen ulkopuolelta.
Tutkijaryhmän laaja-alaiseen toimintaan sisältyy konferenssien lisäksi erilaisia seminaareja ja työpajoja. Näiden ohella ryhmä koordinoi ja tarjoaa kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkintoihin soveltuvaa opetusta ja ohjausta eri aloilla. Ryhmän jäsenet osallistuvat myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen omien alojensa asiantuntijoina.
– Kuivahtanut oksa emme aio olla, Ramus virensin jäsenet vakuuttavat.
Ramus virensin löydät myös somesta:
@Ramus_virens
https://www.facebook.com/groups/137031156943373/?ref=br_rs
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Susanna Niiranen
[email protected]
040 809 4012
https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/kivi/tutkimus/hankkeet/ramus-virens
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1