Rauman Vanhan Raatihuoneen pihassa suoritettiin syksyllä 2023 yli kaksi kuukautta kestäneet arkeologiset tutkimukset osana restaurointi- ja uudisrakennushanketta. Työt päättyivät marraskuussa. Tutkimusten tuloksia esitellään kaikille avoimessa ja maksuttomassa tilaisuudessa Kulttuuritalo Posellissa torstaina 4.4. klo 17.30. Tuloksista on kertomassa Muuritutkimus Oy:n arkeologi, kaivausjohtaja Maija Helamaa.
Kaivauksissa tutkittiin Raatihuoneen tontin historiaa keskiajalta aina 1900-luvulle saakka. Eriaikaisia esinelöytöjä kerättiin runsaasti talteen.
– Kaivaukset suorittanut Muuritutkimus Oy on arkeologisiin tilaustutkimuksiin ja historiallisen ajan arkeologiaan erikoistunut yritys, jonka toiminta keskittyy Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Raumalaiset ovat voineet tavata Muuritutkimuksen kaivaustiimin eri puolilla kaupunkia vuodesta 2008 lähtien, museointendentti Hanna-Leena Salminen kertoo.
Vanhan Raatihuoneen restaurointihanke on käynnistynyt, ja rakennus on sulkeutunut yleisöltä. Raatihuoneen on tarkoitus avautua yleisölle vuonna 2026, jolloin rakennus täyttää 250 vuotta.
Restauroinnin yhteydessä rakennukseen valmistuu museon perusnäyttelyn lisäksi maailmanperinnön opastuskeskus, matkailuneuvonta sekä museokauppa. Myös tilojen esteettömyyteen kiinnitetään huomiota.
Raatihuoneen takapihalle rakennetaan uudisrakennus, johon sijoittuvat henkilökunnan sosiaali- ja taukotila, työtila, varastotila sekä esteetön yleisö-WC.
Lisätietoja antavat
Hanna-Leena Salminen, museointendentti, puh. 044 334 3525
Risto Kupari, museo- ja kulttuurijohtaja, puh. 044 793 3520
Tarinallistetut liikuntaharjoitukset jatkuvat Hiihtomuseossa toukokuulle 2024 asti. Harjoitukset syntyivät Muistot liikkeeksi senioriyleisötyössä -hankkeessa, joka käynnistyi syksyllä 2023 ikärikkaille suunnatuilla muistelutapahtumilla.
Neljä liikunnan alan ammattilaista suunnitteli vuodenvaihteessa muistojen pohjalta liikuntaharjoituksia. Ohjaajista tanssitaiteilija Leena Keizer on kulttuurin moniammattilainen, Leena Vilponen on ohjannut kiinalaista taijiliikuntaa yli 30 vuotta, Tarja Kindstedt on muistikuntoutuksen asiantuntija ja Wellamo-opiston suunnittelijaopettaja Päivi Vihma on liikunnan opettaja ja muusikko.
Tähän mennessä harjoituksiin on osallistunut lähes 150 ikäihmistä. Kolmen eri teeman, Salpausselän kisojen, lumileikkien ja hiihtoretkien, pohjalta suunniteltujen liikuntaharjoitusten osallistujat ovat olleet yksimielisiä liikunnan mielialaa parantavasta vaikutuksesta. Valtaosa palautetta jättäneistä on pitänyt sisältöjä mielenkiintoisina.
– Erittäin mukavalla tavalla yhdistetty monta elementtiä, kuvailee Laulaen Salppurin kisoihin -harjoitukseen osallistunut eläkeläinen.
– Elämykselliset harjoitukset antavat ihan uudenlaista näkökulmaa tuttuihin aiheisiin, kuten Salpausselän kisoihin, kertoo Liikkeellä muistia aktivoimaan -harjoitusta kokeillut lahtelainen ikärikas.
Tulevien harjoitusten aikataulut ja ilmoittautumisohjeet löytyvät Hiihtomuseon verkkosivuilta. Kevään harjoituksiin osallistuminen on maksutonta kaikille yli 65-vuotiaille. Liikuntaosuudet on suunniteltu niin, että ne soveltuvat eritaustaisille liikkujille. Harjoituksia elävöittävät museon kokoelmien arkistokuvat.
Muistot liikkeeksi -hankkeen tavoitteena on kehittää Hiihtomuseon senioriyleisötyöhön uusia toimintamalleja, jotka lisäävät ikäihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Ajatuksena on liikkumisen ja kulttuuriperinnön yhdistäminen, sekä sosiaalisen ja osallistavan toiminnan mahdollistaminen.
Lisätietoja
Projektitutkija Mira Arkko
044 483 1799
mira.arkko@lahti.fi
Tutkija Ulla Viljanen
044 483 1578
ulla.viljanen@lahti.fi
Projektipäällikkö Suvi Kuisma
050 398 5521
suvi.kuisma@lahti.fi
Tekstiilikäsityöt ovat suosiossa ja niitä tekevät nyt monet. Kiinnostuksen kohteena eivät ole ainoastaan villapaidat islantilaisilla kaarrokkeilla tai kalevalaisilla kuvioilla, vaan myös sukkia neulotaan melkein kilpaa, isoäidin neliöitä virkataan vaatteiksikin, ryijyjä solmitaan kotien koristeeksi, pirtanauhojen ja tykkimyssypitsien saloja opetellaan innokkaasti. Perinteet ovat heränneet eloon.
Teija Alangon kirjassa Nokkosvillaa ja värttinänkehriä punotaan auki tekstiilikäsityön perinteitä, avataan kierteet alkujuurille asti. Tutkimusmatka lähtee liikkeelle materiaaleista ja ihmisen esihistorian käänteentekevistä oivalluksista. Tekstiilit ovat olleet työkalujen rinnalla olemassaolomme suuria innovaatioita.
Lanka on tekstiilihistorian avain. Lanka on yksinkertainen, arkinen mutta melkein maaginen elementti, josta voi tehdä lähes mitä vaan. Kun ihminen on muinoin keksinyt valmistaa lankaa, millainen mahdollisuuksien maailma siitä onkaan auennut! Tämän tutkimusmatkan punainen lanka on siis lanka. Ja tehän ehkä tiedätte, millaista on, kun lankahulluus herää…
"Kirja on omakohtainen matka menneisyyden menetelmiin, yritykseni oppia paremmin ymmärtämään historiaa myös käsin tekemisen kautta.
Kirjasta löytyy niin Naantalin nunnia kuin Rauman pitsiäkin, länsisuomalaisia muinaispukuja ja tamperelaisia tehdaskortteleita. Tutkimusmatkalla kuljetaan Hämeenlinnasta Hailuotoon ja Jyväskylästä Kansjerfin tilalle”, Teija Alanko kertoo.
”Käsityö on aineetonta kulttuuriperintöä ja tekstiilikäsityöt yksi sen näkyvimpiä ilmentymiä. Tekemisen taito on arvokasta pitää elossa, mutta tuottaa myös käsin kosketeltavia käyttöesineitä. Vaatteiden ja asusteiden valmistus omin käsin on yhtä tarpeellista ja palkitsevaa tänä päivänä kuin tuhat vuotta sitten.”
Teija Alanko on tietokirjailija, kasviarkeologi ja biologi sekä neuloja ja neulesuunnittelija. Hän on kirjoittanut teokset Malva ja mulperi - Poimintoja entisajan puutarhoista, Torniossa pionit vielä kukkivat sekä Daalia ja pelakuu - Suomalaisen puutarhan kasvutarina.
Teija Alanko: Nokkosvillaa ja värttinänkehriä – Tarina tekstiilikäsityön historiasta
199 s., Vastapaino 2023
Kirjailijan yhteystiedot:
Teija Alanko: teija.alanko@tekstineuloja.fi
Arvostelukappaleet:
Vastapaino: mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906
Työtehoseura ry on satavuotisen historiansa aikana vaikuttanut metsätyön muutosten käännekohdissa. Metsätyö on vuosikymmenissä muuttunut erikoisosaajien ammatiksi, jossa käsin tekeminen on vaihtunut huipputeknologiaan ja hevostyö harvestereihin.
Aimo harppaukset metsätyön työtehoon ovat tuoneet työvälineet, teknologia ja osaaminen. Kun Työtehoseuran metsäosasto vakiinnutti toimintansa vuonna 1942, Suomi kärsi sodanaikaisesta armottomasta työvoimapulasta.
- Metsäosasto ratkaisi elämän ja kuoleman kysymyksiä, sekä ihmisten arjen että kansakunnan kannalta. Parhaat metsätyömiehet olivat Vienan ja Aunuksen korvessa tai pakersivat korsuja Kannaksella. Ukkojen, poikasten ja akkojen piti savotoida tehokkaammin kuin ennen. Metsäteollisuus oli, jos mahdollista, vielä tärkeämpää kuin rauhanaikana. Suomi maksoi viljantuontinsa ja aseostoksensa Suur-Saksalle paljolti puutavaralla, taustoittaa ajankuvaa historioitsija Teemu Keskisarja.
Ensiaskel sodanjälkeiseen parempaan tuottavuuteen olivat kunnon työkalut. Savottoihin levisivät hakkuu- ja halkaisukirveet sekä petkeleet ja kaato- ja halkaisukiilat, joita Työtehoseura kehitti mm. Billnäs Oy:n kanssa.
Moottorisahasta tuottavuusloikka
Työtehoseuran metsäosasto kurssitti niin aputyönjohtajia kuin tavallisia työmiehiä. ”Mottimestarit” kiersivät tukkikämpillä opettamassa sahojen ja kirveiden kunnostusta. Aiheeksi vaihtui 1950-luvulla moottorisaha.
- Uusi teknologia vei työpaikan kymmeniltätuhansilta metsäläisiltä. Mutta jäljelle jääneet olivat tehokkaampia ja myös tienasivat paremmin. Ilman moottorisahan tuottavuusloikkaa ei voi kuvitella hyvinvointivaltiota. Moottorisaha oli ostajalleen, siis yksittäiselle metsurillekin, kelpo investointi, jatkaa Keskisarja.
Ennen kuin 1950-luvulla traktorit vähitellen möyrivät metsiin, jylläsi metsämaastossa ehta hevosvoima. Umpihangen aukaisu oli raskasta ja peräkkäisillä tukinajureilla oli kullakin oma jalasleveytensä. Yksi vaikuttavimmista oivalluksista oli hevosreen jalasten standardointi.
- Vanha kansa oli viisasta – muttei erehtymätöntä. ”Kukin taaplaa tyylillään” -ajattelussa reet ja jalakset olivat erilaisia kullakin ajokalupajalla ja maasepällä. Leveyden standardisointi oli todella hyvä idea. Vaikutusta sopii kokeilla tänään vaikkapa siten, että yhdellä hiihtäjällä on allaan latu ja toisella sohjoista ja sattumanvaraista uraa, vertaa Keskisarja.
Hatunnosto metsäalan ammattilaisille Maailman metsäpäivänä
Työtehoseuran henkeen on aina kuulunut reagoida nopeasti yhteiskunnan muutoksiin. Oli kyseessä sodanjälkeinen metsätyö, Lähi-idästä lähtenyt öljykriisi 1970-luvulla tai nykyhetken suunta kestävästä metsänkäytöstä, on Työtehoseura vastannut tarpeisiin tutkimuksella, koulutuksella ja kehittämisellä. Siinä missä ennen kurssitettiin miehiä savottakämpillä, koulutetaan nykyisin metsäkoneenkuljettajia ja metsäalan esihenkilöitä sekä johtajia vaativiin tehtäviinsä.
Työpaikkana metsä on monelle mitä mieluisin. Työtehoseuran 100-vuotisjuhlavuotena ja Maailman metsäpäivänä 21.3., nostamme hattua menneen ajan metsureille ja tämän päivän ammattilaisille.
Työtehoseura 100 vuotta https://www.tts.fi/tts/tyotehoseura100/
Lisätietoja:
Juha Ojala, Toimitusjohtaja, 050 5673 908 juha.ojala@tts.fi
Työtehoseura ry, valtakunnallinen koulutus- ja tutkimusorganisaatio, täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Jo sadan vuoden ajan olemme tutkineet ja kehittäneet suomalaista työelämää ja kouluttaneet satoja tuhansia teknisten alojen ammattilaisia.
Kuvat: (cc) Työtehoseuran arkisto
Kirveenvarsi: Entisajan opastuksena oli, että ”Jokainen tekomies valmistaa itse kirvesvartensa, jolloin hän saa siitä sopivan pitkän, muodoiltaan ja mitoiltaan sopivan ja käteen käyvän.”
Moottorisaha: Moottorisahan yleistyminen 1950-luvulta alkaen toi tuottavuusloikan metsätyöhön.
Metsätyö: Hevosreen jalasten standardointi kevensi kuorman kulkua metsäteillä.
Metsäkoneenkuljettajat: Metsä on monelle mieluisa työympäristö. Metsäkoneenkuljettajan ammatti vaatii erikoisosaamista.
Suoma evangelalaš-luteralaš girkus lea jođus guokte jagi guhkkosaš fidnu, man guhkes áigegaskka mihttomearrin lea burgit vejolaš gealdagiid sápmelaččaid ja girku gaskkas.
Sämmiliih kirhoost – Säʹmmla ceerkvest – Sápmelaččat girkus -fidnu lea sápmelaččaid ja girku gaskasaš duohtavuođa- ja soabadanproseassa oassi ja dan lea organiseren Suoma evangelalaš-luteralaš girku bismmáidčoahkkin.
Seammá áigge fidnuin doaibmi stáhta ja sápmelaččaid gaskasaš duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna lea lágidan oktasaš čoahkkimiid čakčat 2023 ja álgojagi 2024. Dát ovttasbargu lea dehálaš oassi viidásut viggamušas čielggadit sápmelaččaide ja girkui laktáseaddji historjjálaš dáhpáhusaid sihke daid váikkuhusaid otná beaivái.
Sápmelaččat girkus -fidnu gaskaraporta lea geargan ja dat gieđahallui bismmáidčoahkkimis maŋŋebárgga 12.3.2024.
“Jagi 2023 álggahuvvon bargu lea ovdánan plána mielde ja ožžon viidát doarjaga sihke sápmelaččaid ruovttuguovllus ja gávpotbirrasiin. Fidnu čavddis ovttasbargu bismágottiiguin, searvegottiiguin ja iešguđetge organisašuvnnaiguin lea leamaš mearkkašahtti rollas dan lihkostuvvamis”, muitala gaskaraportta dahkan prošeaktakoordináhtor Mari Valjakka.
Okta fidnu dehálamos osiin lea buvttadit girjjálaš duoji, antologiija, man doaimmahusgoddi álggahii barggus čakčat 2023. Antologiija čohkke oktii iešguđetlágan teavsttaid, nu mo artihkkaliid, divttaid, noveallaid ja esseaid. Ovttastahtti dahkkin lea sápmelaččaid, vuoiŋŋalašvuođa ja girku tematihkka.
Antologiija viggá fállat dorvvolat saji gieđahallat sápmelaččaid ja girku gaskasaš gaskavuođa sihke lasihit áddejumi sápmelašvuođa birra nu báikkálaččat searvegottiin go viidásappotge olles girkus. Antologiija ruhtada Girkoráđđehus.
Siellodikšuma geahččanguovllu ja pástorálálaš barganvuogi bokte Sápmelaččat girkus -fidnu veahkeha gieđahallat nođiid, maid sápmelaččat guddet sohkabuolvvaid badjel nu álbmogin go oktagassan.
“Fidnu mihttomearrin lea čielggadit dárkilappot, mii sápmelaččaid ja girku gaskasaš gaskavuođain sihke makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dáid dáhpáhusain lea leamaš ja ain lea sápmelaččaide. Antologiija lea okta vuohki dahkat dán dieđu oinnolažžan”, Mari Valjakka muitala.
Vaikko Sápmelaččat girkus -fidnu lea ožžon girkus oinnolašvuođa ja positiivvalaš fuomášumi sierra sektorain, Mari Valjakka mielde bargu lea easkka álggus.
“Bargu lea ain olu bargan láhkái, vai ságastallan fidnu temáid birra čiŋošii olles girku dásis. Boahtteáiggis lea dehálaš hámuhit joatkkalávkkiid, mat oidnošedje konkrehtalaččat sihke olles girku ja guvllolaš searvegottiid dásis”, Valjakka lohká.
Liŋkkat:
Sápmelaččat girkus –fidnoplána (suomagillii)
Gaskaraporta (suomagillii)
Lassedieđut:
prošeaktakoordináhtor Mari Valjakka, Bismmáidčoahkkima kansliija mari.valjakka@evl.fi 040 183 3460
bismmáidčoahkkima váldočálli Kari Kopperi, Bismmáidčoahkkima kansliija kari.kopperi@evl.fi 050 594 1317
Hegemonian käsitettä käytellään tätä nykyä lukuisilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Käsitteen juuret juontuvat kuitenkin jo antiikin Kreikkaan. Sotapäällikköyden merkityksestä sana muuttui vähitellen tarkoittamaan etusijaa, joka perustuu voimankäytön lisäksi myös, kukaties ennen kaikkea, suostumukseen.
Hegemonia tarjoaa pikakurssin nimikäsitteensä historiasta ja vaiheista aina muinaisesta Kreikasta nykypäivään saakka. Samalla hegemoniaa vertaillaan muihin politiikan filosofian keskeisiin käsitteisiin kuten demokratiaan, diktatuuriin ja imperiumiin ja Cospito muistuttaakin, että hegemonian käsite on monisyinen eikä sen analyysissa tule sortua yksinkertaistaviin selityksiin.
Giuseppe Cospito (s. 1966) toimii filosofian apulaisprofessorina Pavian yliopistossa Italiassa. Hänen erikoisalaansa on italialainen politiikan filosofia 1500-luvulta 1900-luvulle, erityisesti Machiavelli, Vico ja Gramsci.
Arvostelukappaleet yhteyspäällikkö Jukka Kangasniemi (jukka.m.kangasniemi@gmail.com)
Kirja kustantajan sivuilla: https://netn.fi/fi/kirjat/hegemonia
Giuseppe Cospito
Hegemonia
(Egemonia, 2021)
Suom. Tapani Kilpeläinen
216 sivua
ISBN: 978-952-7478-13-4
Sähkökirjan ISBN: 978-952-7478-14-1
Hinta 29€
Sähkökirjan hinta 18,95€
Kisapäivä käynnistyy klo 10.30 VIP-kisalla, jossa tunnetut henkilöt maakunnasta ja kauempaakin kokeilevat taitojaan. VIP-kisassa mukana mm. Parikkalan kunnanjohtaja Mervi Pääkkö, kansanedustaja Suna Kymäläinen, Imatran kaupungin palvelujohtaja Arja Kujala ja näyttelijä Eija Vilpas.
Varsinainen kisa käynnnistyy klo 11.00. Piirakkamestaruudesta kisataan useissa eri sarjoissa, tytöille ja pojille on ikäsarjat, naisille ja miehille omat sarjat. Kisat ovat kaikille avoimet, rohkeasti mukaan.
Yleisö on tervetullutta seuraamaan kisoja. Kahvio avoinna.
Piirakkakisan sarjat:
Puhetta Piirakasta Puumala 21.3. klo 13-16. Paikka: Okkolan lomamökit, Ylössaarentie 15, 52200 Puumala. Osallistumme Paula Okkolan Emännän Karjalanpiirakkapajaan. Seminaariosuudessa mietimme mm., millaisia uusia tuotteita perinneleivonnaisten ympärille voisi syntyä. Tervetuloa!
Puhetta piirakasta Taipalasaari 22.3.2024, klo 13-16.30. Paikka: Taipalsaaren Wanha Kunnantupa, Kirkonrantatie 3, 54920 Taipalsaari. Seminaarissa esitellään Karjalan alueen runsasta piirakkaperinnettä aina sultsinasta sulhaspiirakkaan ja lepuskasta lanttusupikkaaseen. Pohditaan, millainen perinneherkku saa EU:n nimisuojan ja mitä on karjalainen perinnevege? Seminaarin päättävässä paneelikeskustelussa pohditaan piirakan syvintä olemusta ja ruokaperinteen merkitystä tämän päivän ihmiselle.
Seminaarit ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Vapaa pääsy.
Piirakkamestaruuskisojen ja Puhetta piirakasta -seminaarin yhteistyökumppaneina ovat muun muassa Saimaa European Region of Gastronomy Management 2023–2025 -hanke ja Karjalan Liiton Etelä-Karjalan piiri.
Lappeenrannassa maaliskuussa järjestettävät Puhetta piirakasta -seminaari ja piirakkamestaruuskisa ovat osa Saimaan gastronomian juhlavuoden Taste Saimaa- tapahtumia. Karjalanliito on mukana Taste Saimaa Partneri -verkostossa, jossa on mukana erilaisia kulttuuri-, ruoka- ja matkailutoimijoita.
Saimaan alueelle on myönnetty kansainvälinen European Region of Gastronomy -status vuodelle 2024. European Region of Gastronomy on kansainvälisesti arvostettu tunnustus, jota on myönnetty 2016 lähtien vuosittain yhdelle tai useammalle eurooppalaiselle alueelle. https://www.tastesaimaa.fi
Lisätietoja Piirakkamestaruuskisoista ja Perinnepiirakat tutuksi -seminaarista:
Karjalan Liiton perinnetoimikunnan puheenjohtaja Kirsi Limatius, kirsi.limatius@olen.to, p. +358 40 549 4837.
Karjalan Liiton kulttuurituottaja Mervi Piipponen, mervi.piipponen@karjalanliitto.fi, p. 040 583 9295.
European Region of Gastronomy Saimaa Management Project 2023-2025 hankejohtaja Sari Kaasinen, sari.kaasinen@esavo.fi, p. 040 636 1469.
Johan Otto Söderhjelm var under flera årtionden tongivande inom finsk politik och industri. Makten, marknaden och presidenterna är en resumé över 1900-talets stormiga politiska år där vikten av diplomati får en framträdande roll.
I Makten, marknaden och presidenterna ger Esko Vuorisjärvi nya perspektiv på Finlands turbulenta 1900-tal genom att granska Söderhjelms insatser, som till stor del fallit i glömska.
Juristen J.O. Söderhjelm (1898–1985) var Svenska folkpartiets riksdagsman i 17 år, sexfaldig justitieminister och samtidigt en ledargestalt inom nickel- och skogsindustrin. Söderhjelms kvicktänkta och pedantiska personlighet gjorde honom både omtyckt och ifrågasatt. Han gjorde sig känd som en vass förhandlare som tog uppdrag för både regeringen och industrin i Moskva, Berlin, London och Stockholm under såväl krig som fred. Särskilt betydelsefulla var förhandlingarna om nickelfyndigheterna i Petsamo som pågick under mellankrigsperioden 1940–1941.
Söderhjelm hörde till flera presidenters inre krets, vilket fick stor betydelse för hans karriär. Förhandlingarna om vänskaps-, samarbets- och biståndspakten mellan Finland och Sovjetunionen 1948 skapade ett evigt band – och samtidigt en spänning – mellan Söderhjelm och den blivande presidenten Urho Kekkonen.
Söderhjelm arbetade också aktivt för det svenska språkets ställning i Finland och talade konsekvent för att föra Finland mot väst i politiska och ekonomiska samarbeten. Inom Svenska folkpartiet sällade sig Söderhjelm, en tidigt övertygad nordist, till det liberala lägret. Ett nyskrivet kapitel av Victor Wilson beskriver Söderhjelms tre decennier långa gärning inom Svenska litteratursällskapet i Finland.
Boken är en förkortad översättning av J.O. Söderhjelmin värikäs elämä. Presidenttien salaperäinen luottomies (Edita 2019).
Recensionsexemplar och intervjuförfrågningar: Hanna Riska, försäljningsansvarig, hanna.riska@sls.fi eller +358 40 558 2096.
Esko Vuorisjärvi
Makten, marknaden och presidenterna
En biografi om J.O. Söderhjelm
ISBN 978-951-583-603-8, 320 s., inbunden, illustrerad, cirkapris 28 euro
Omslag: Anders Carpelan
Översättning: Tobias Pettersson
Utges i Sverige i samarbete med Appell Förlag
Pressbilder
1. Bokomslag: Anders Carpelan
2. Esko Vuorisjärvi. Foto: Katariina Salmi/SLS
3. J.O. Söderhjelm. Foto: Hugo Sundström/Svenska centralarkivet
4. J.O. Söderhjelm i oktober 1957. Hufvudstadsbladet/Journalistiska bildarkivet JOKA/Museiverket
5. Ministrarna Urho Kekkonen och J.O. Söderhjelm vid förhandlingsbordet strax före vinterkrigets utbrott 1939. Museiverket, Historiska bildsamlingarna, CC BY 4.0
Päheet museot – museoviikko Päijät-Hämeessä on maakunnan museoiden yhteinen tapahtumaviikko, joka järjestetään tulevana kesänä jo neljännen kerran kesä-heinäkuun vaihteessa 29.6.-7.7.2024. Tapahtumaviikon teemana on eläimet.
-Monessa paikallismuseossa eläimet ovat helposti lähestyttävä teema, sillä monet kokoelmien esineistä liittyvät tavalla tai toisella eläimiin. Eläinaiheisilla tapahtumilla halutaan houkutella erityisesti lapsiperheitä tutustumaan lähialueen paikallismuseoihin. Odotamme innolla, minkälaista ohjelmaa museot kehittävät teeman ympärille, kertovat Lahden museoiden vastuumuseotutkijat Marja Lähteenmäki ja Elisa Lindell.
Päheet museot –viikon tavoitteena on nostaa esille maakunnan monipuolinen museotarjonta erityisesti kestävän matkailun näkökulmasta. Yhteisen teemaviikon avulla halutaan aktivoida oman maakunnan asukkaat, kesäasukkaat ja lähialueiden kotimaanmatkailijat tutustumaan oman paikkakuntansa tai lähialueensa museokohteisiin. Läheltä voi löytyä todellinen museohelmi!
Päijät-Hämeen alueen museot voivat nyt ilmoittaa tapahtumansa mukaan viikon ohjelmaan. Lomake museoiden tapahtuma- ja avoinnaolotietojen ilmoittamista varten on avattu Lahden museoiden sivuille ja löytyy osoitteesta: Ilmoita museosi mukaan - Lahden museot Lomakkeella voi ilmoittaa tiedot museon tapahtumista, avoimista ovista ja aukioloajoista Päheet museot -viikolla. Tarkemmat tiedot osallistumisesta löytyvät ilmoittautumissivulta.
Museoviikon ohjelma täydentyy kevään kuluessa Lahden museoiden verkkosivulle. Koko ohjelma julkistetaan touko-kesäkuun vaihteessa. Tietoa Päheet museot -viikon tapahtumista saa seuraamalla Lahden museoiden verkkosivua Päheet museot - museoviikko Päijät-Hämeessä - Lahden museot ja sosiaalisen median kanavia sekä viikkoon osallistuvien museoiden omia sosiaalisen median kanavia. Museoviikon toteutusta koordinoi Lahden museot Päijät-Hämeen alueellisena vastuumuseona yhdessä Päijät-Hämeen museoiden työryhmän kanssa.
Lisätietoa:
Marja Lähteenmäki
Vastuumuseotutkija
Alueellinen museotyö
Lahden museot, Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo
p. 044 482 6922
marja.lahteenmaki@lahti.fi
Elisa Lindell
Vastuumuseotutkija
Alueellinen taidemuseotyö ja julkinen taide
Lahden museot, Päijät-Hämeen alueellinen vastuumuseo
p. 044 482 6371
elisa.lindell@lahti.fi
Tuusulan kulttuuripalvelut tuottavat tuusulalaisten lasten iloksi erilaisia leirejä kesäkuun kahdelle ensimmäiselle viikolle. Leirit tarjoilevat kiinnostavia näkökulmia kulttuurin, taiteen ja historian sisältöihin. Leireillä pääsee tekemään itse ja ne ovat mainio mahdollisuus kokeilla uutta harrastusta. Kaikki leirit järjestetään arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 10–15.
Tulevan kesän tuusulalaisilla lapsilla on mahdollisuus kokea monenlaista tekemistä leireillä. Kesäkuun ensimmäistä viikkoa (3.–7.6.) pääsee viettämään kuvataiteiden parissa, kun Tuusulan kuvataidekoulun järjestämät kesäkurssit pyörivät Hyrylässä lukio ja kulttuuritalo Moniolla sekä Kellokoskella. Toisella viikolla (10.–14.6.) Tuusulan museon Muinaistutkijat-leiri vie leiriläiset seikkailuihin Klaavolan talolla Hyrylässä, kun taas Teatteri-leiristä päästään nauttimaan Jokelassa.
Leireille ilmoittautuminen on avoinna nyt. Katso alta tarkemmat tiedot leireistä ja ilmoittautumisesta.
Kuvataidekoulun kesäkursseilla työskennellään sisällä ja ulkona tutustuen kattavasti kuvataiteen erilaisiin tekniikoihin ja materiaaleihin. Kursseilla mm. piirretään ja maalataan, tehdään pientä grafiikkaa sekä rakentelutöitä. Kurssipäivien aikana voidaan myös tehdä retkiä kuvataidekoulun lähiympäristöihin. Kuvataiteen kesäkurssit sopivat kaikille kuvataiteista kiinnostuneille. Osallistuminen ei edellytä aiempia opintoja kuvataidekoulussa. Kesäkursseja ohjaavat Tuusulan kuvataidekoulun taideopettajat.
Moniolla kesäkurssihintaan sisältyy lounas. Kellokosken kurssilaiset ottavat eväät mukaan.
Ilmoittautuminen: tuusula.fi/sivu.tmpl?sivu_id=8240
Kesäkuvis 7-13-vuotiaat
Ma–pe 3.–7.6. klo 10–15
Hinta: 83 €
Kesäkuvis 7-13-vuotiaat
Ma–pe 3. –7.6. klo 10–15
Hinta: 83 €
Kesäkuvis 7-13-vuotiaat
Ma–pe 3. –7.6. klo 10–15
Hinta: 68 €
Muinaistutkijat-leiri: hissaa, arkeologiaa ja hauskanpitoa!
Ma–pe 10. –14.6. klo 10–15
7-12 vuotiaat
Hinta: 70 €
Muinaistutkijat-leirillä osallistuja pääsee tutustumaan perinnetaitoihin ja leikkimään porukassa. Historiasta opitaan hauskalla ja rennolla tavalla. Leiri ei ole koulua, vaan mukavaa yhdessäoloa, lomailua ja rentoutumista kivan tekemisen parissa. Pelataan yhdessä historia-aiheisia lautapelejä, etsitään arkeologisia kohteita ja löytöjä lähiympäristöstä, taiteillaan, askarrellaan sekä rakennellaan majoja. Klaavolan talo ja pihapiiri virittävät miettimään menneen ajan elämää. Pihatuvassa on leiriläisten oma kerhohuone, jossa rauhoitutaan vauhdikkaan toiminnan lomassa ja vietetään aikaa sateen sattuessa. Leirin ohjaa Tuusulan museon museolehtori Susanna Hemmilä-Peltonen ja arkeologisena asiantuntijana vierailee Harri Nyman.
Ilmoittautuminen: shop.tuusula.fi/tuote/muinaistutkijat-leiri-7-12-vuotiaille-10-14-6/
Teatteri-leiri
Ma–pe 10. –14.6. klo 10–15
7-12 vuotiaat
Hinta: 70 €
Leikkiteatteri-toiminta on lapsilähtöistä, lasten omaa kulttuuria, ideoida ja ajatuksia kunnioittavaa, lasten kanssa yhdessä tehtävää toimintaa. Leikkiteatteri-metodin toimintaperiaate on teatteri-ilmaisun ja käden taitojen yhdistäminen tavoitteellisessa prosessissa. Leireillä tehdään teatteri-ilmaisun ja kädentaitojen lisäksi myös mm. liikeilmaisua ja sanataidetta. Leirin ohjaa Leikkiteatteri ry:n teatteri-ilmaisun ohjaajat Vilma Salmi ja Mikko Semi.
Ilmoittautuminen: shop.tuusula.fi/tuote/teatteri-leiri-7-12-vuotiaille/
Lisätietoja:
www.tuusula.fi/taideleirit
kulttuurituottaja Aurora Salomaa
aurora.salomaa@tuusula.fi, p. 040 314 3435
Arvokkaiden niteiden metsästystä, kirjojen kierrätystä ja unettomia öitä uusien teosten vuoksi. Heli Rantalan, Jukka Sarjalan, Janne Tunturin, Ulla Ijäksen ja Heidi Hakkaraisen teos Kirjojen kaipuu: Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa sukeltaa aikaan ja maailmaan, jossa kirjat olivat vielä melko harvassa ja niiden hankkiminen vaati usein vaivannäköä ja verkostoja. Kirja-alan ja kirjamarkkinoiden laajentuminen Suomessa avautuu kirjanpainajien, lukijoiden, keräilijöiden ja kirjakauppiaiden arkielämän kautta.
Lukemisen tulevaisuudesta kannetaan nykyisin paljon huolta, vaikka monet painotuotteet ovat helpommin saatavilla kuin koskaan aiemmin. 1800-luvun alun Suomessa tilanne oli toinen: valtaosalla väestöstä oli korkeintaan virsikirja tai katekismus piirongin laatikossa ja kirjastolaitos oli vasta lapsenkengissä. Kirjojen ympärille alkoi kuitenkin jo muodostua verkostoja, ja pientä mutta innokasta lukijoiden joukkoa kirjat liikuttivat, valvottivat ja toivat yhteen.
”Suutarin pojasta saattoi kehkeytyä bibliofiili ja kirjanpainaja-tanssimestari perustaa oman kirjapainon, josta tuli varhaisen suomenkielisen kirjallisuuden levittäjä. Aikana, jolloin Suomessa ei vielä ollut omia kansalliskirjailijoita tai laajaa kotimaista kirjatuotantoa, eurooppalainen kirjallinen maailma avautui niille, jotka kykenivät lukemaan eri kielillä, tilaamaan kirjoja ulkomailta ja joiden oli mahdollista uppoutua vaikkapa romaanin pariin tuntikausiksi”, Kirjojen kaipuu -teoksen kirjoittajat kertovat.
Uutuuskirja esittelee kirjallista elämää Suomen suuriruhtinaskunnassa ja kertoo aikakauden ihmisten suhteesta kirjoihin. Samalla se avaa Suomen alueen varhaisen kirjapainotoiminnan sekä Turun akatemian ja Porvoon kymnaasin kirjastojen merkitystä. Ne olivat tuon ajan Suomen laajimpia oppineille yhteisöille avoimia kirjakokoelmia. Kirjakulttuurin ensimmäisiin keskuksiin lukeutui Turun ja Porvoon lisäksi Viipuri.
Lukuharrastus vaati vaivannäköä ja yritteliäisyyttä: piti osata kieliä ja onnistua saamaan kirjoja käsiinsä, koska vähälukuiset kirjakauppiaat saattoivat avata ovensa vain tunniksi. Arvokkaat niteet kävivät myös ostajien kukkarolle. Painotuotteita ja niiden saatavuutta koskevaa tietoa hankittiin monesti kirjanystävien keskinäisten suhteiden avulla, koska kirjakaupat ja kirjastot olivat harvassa ja kirja-alaan liittyvä julkinen tiedonvälitys rajoittui sanomalehdissä silloin tällöin julkaistuihin ilmoituksiin.
”Niteitä tilattiin ja lähetettiin vaikkapa Leipzigista ja Tukholmasta Suomeen, ja omistajat myivät tarpeettomiksi käyneitä kirjojaan eteenpäin huutokaupoissa tai lähipiirissä. Romaanit kulkivat kädestä käteen. Opiskelijat hankkivat professorien kuolinpesistä akateemisia teoksia, jotka sitten siirtyivät heidän tovereilleen”, tekijät kuvaavat.
Kirjojen kaipuu -teoksessa tutustutaan erilaisiin kirjojen käyttäjiin professoreista ylioppilaisiin, papinrouvasta tyttökoulun kasvattiin ja viipurilaiseen kauppiaaseen. Varhaisiin kirjaihmisiin lukeutuivat myös mademoiselle Baptiste, joka vaati lehti-ilmoituksella takaisin häneltä lainattuja kirjoja, sekä maaniset mittasuhteet kirjanhimossaan saavuttanut turkulainen ylioppilas Anders Johan Sjögren, joka vietti asunnossaan unettomia öitä pohtimalla, mitä niteitä hän kykenisi hankkimaan rahavaroillaan tai velaksi.
”Mistä sitten kumpusi joidenkin aikakauden oppineiden ja innokkaasti lukeneiden ihmisten lähes loppumattomalta vaikuttava halu omistaa kirjoja? Kysymykseen on tuskin yhtä kattavaa vastausta. Lienee selvää, että pelkkä tiedonhalu tai oman oppineisuuden kartuttaminen eivät ole riittäviä selitystekijöitä. Tässä kirjassa esiin tuotu lukuhalu on tuskin sekään tyhjentävä vastaus. Ilmeistä on, että tarpeet ja vaikuttimet vaihtelivat. Joku halusi kasvattaa arvokkuuttaan kirjojen omistamisella, toinen ihaili niteiden ulkonäköä, kolmas ajatteli kirjojen sisältöä ja niiden avaamia uusia maailmoja, neljäs seurasi aikansa puheenaiheita ja hankki niiden mukaista kirjallisuutta.”
Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen sivuilla.
Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.
Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
Kirjoittajat
Heli Rantala, FT, on tutkija ja kulttuurihistorian dosentti Turun yliopistossa. Hänen tutkimusalaansa on erityisesti 1800-luvun aate- ja kulttuurihistoria Suomessa ja Pohjois-Euroopassa.
Yhteydenotot: heli.rantala@utu.fi | p. 044 567 6094
Jukka Sarjala, FT, on kulttuurihistorioitsija ja Turun yliopiston dosentti. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat käsitelleet varhaisromantiikan ja 1800-luvun alkupuolen historiaa.
Yhteydenotot: juksar@utu.fi | p. 040 706 7304
Janne Tunturi, FT, on Euroopan ja maailman historian yliopistonlehtori Turun yliopistossa. Hän on tutkinut kirja- ja aatehistorian raja-alueita modernin ajan Euroopassa.
Yhteydenotot: janne.tunturi@utu.fi | p. 050 328 9855
Ulla Ijäs, FT, on Suomen historian dosentti Turun yliopistossa. Hänen tutkimusteemansa keskittyvät 1700- ja 1800-luvun materiaaliseen kulttuuriin erityisesti Vanhan Suomen alueella.
Yhteydenotot: ullija@utu.fi | p. 050 307 6121
Heidi Hakkarainen, FT, on kulttuurihistorian tutkija Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet 1800-luvun historiaan ja kirjalliseen kulttuuriin.
Yhteydenotot: heidi.hakkarainen@utu.fi | p. 050-3623911
Heli Rantala, Jukka Sarjala, Janne Tunturi, Ulla Ijäs & Heidi Hakkarainen
Kirjojen kaipuu. Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa
ISBN 9789523452633
Gaudeamus 2024
Hotelli- ja ravintolamuseon tuottama Palveluksessanne! -näyttely johdattelee suomalaiseen hotelli- ja ravintolahistoriaan, aina ensimmäisistä hienostohotelleista nykypäivän ketjukahviloihin.
Miten ravintolat luovivat kieltolain aikana? Ketkä olivat sota-aikana hotellien asiakkaita? Entä millaiset juuret on suomalaisten suosikilla, buffetpöydällä? Näyttelyssä pystyt tutustumaan suomalaiseen ruoka- ja juomakulttuuriin ja sen kehitykseen, tekemään matkan majoittumisen ja matkailun historiaan, tutustumaan työntekijöiden arkeen, asettumaan asiakkaan rooliin ja viihtymään musiikin, laulun ja tanssin parissa.
Näyttelyssä esitellään hotelli- ja ravintola-alan ammattilaisia, majoituspaikkoja sekä ravintoloiden ruoka- ja juomakulttuuria eri aikoina. Ravintoloihin on myös kuulunut musiikki sekä elävän orkesterin soittamana että levyltä soitettuna. Hotelli- ja ravintolamuseon näyttelysisältöjen lisäksi esillä on Etelä-Karjalan museon omia kokoelmia: esineistöä, kuvia ja arkistomateriaalia lappeenrantalaisista, imatralaisista ja viipurilaisista ravintoloista, kylpylöistä ja hotelleista. Näyttelyn aihe sopii hyvin Saimaan alueen European Region of Gastronomy -teemavuoteen 2024 ja täydentää kevään ajan museon perusnäyttelyn ruokakulttuuriosiota.
Ravintola-alan ammatit opittiin perinteisesti työtä tekemällä. Alan ammatillinen koulutus alkoi Suomessa 1930-luvulla. Suomen ensimmäiset hotellit perustettiin 1800-luvun alkupuolella. Hotellihistorian varhaisina vuosikymmeninä matkailu oli yläluokkaista huvia. Vähitellen hotellielämä on tullut tutuksi suurimmalle osalle suomalaisia. Ravintolan keittiö on kokenut suuren muutoksen 1900-luvun puolivälistä tähän päivään. Enää keittiössä ei kynitä kanoja tai perata kaloja, eikä kaikkea tehdä alusta alkaen itse.
Myös ravintoloiden musiikki on muuttunut konserteista paritansseiksi ja diskojytäksi peilipallojen alla. Salonkiorkestereiden soittama musiikki on vaihtunut ensin levyltä ja sittemmin tietokoneelta soitettavaan musiikkiin. Jopa asiakkaat itse ovat päässeet karaoken myötä osaksi ravintoloiden musiikkikulttuurin muutosta.
Näyttelyn avajaisiltapäivässä perjantaina 8.3.2024 klo 14 – 17 on tavattavissa Lappeenrannan kaupungin hyvinvointi- ja sivistyspalveluiden henkilökuntaa, jotka työskentelevät kaupunkilaisten palveluksessa. Avajaisasiakkaat voivat kysellä heiltä kaupungin kulttuuri- ja hyvinvointipalveluista. Tarkempi ohjelma löytyy Lappeenrannan museoiden verkkosivuilta: www.lappeenranta.fi/fi/kulttuuri-ja-liikunta/lappeenrannan-museot/tapahtumat-museoissa
Tervetuloa viihtymään, olemme palveluksessanne!
PALVELUKSESSANNE!
9.3. – 2.6.2024, Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15, Linnoitus, Lappeenranta
Lisätietoja
Satu Ståhlberg, intendentti, näyttelyt ja yleisötyö, Lappeenrannan museot
puh. 040 579 5744, satu.stahlberg@lappeenranta.fi
Kuvien tiedot:
Hotelli Polar, Ounasvaara 1970-luku. Runsaat noutopöydät tulivat uudestaan muotiin 1970-luvulla hotelleissa. Voileipäpöydän perinne jatkuu ravintoloiden brunssipöydissä, runsaissa hotelliaamiaisissa ja ruotsinlaivojen buffeteissa. Kuva Hotelli- ja ravintolamuseo.
Kahvila Pagod, Helsinki 1930. Eric Sundström. 1800-luvulla naiset hyväksyttiin tarjoilijoiksi vain kesäravintoloihin ja kahviloihin. 1930-luvulla ravintola-ala oli Suomessa jo varsin naisvaltainen. Kuva Hotelli- ja ravintolamuseo.
Ravintola Elite, Helsinki 1935. Ovenvartijat olivat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta miehiä. Miehet työskentelivät paremmin palkatuissa tehtävissä kuin naiset: hovimestareina, keittiömestareina, tarjoilijoina, ovimiehinä. Kuva Hotelli- ja ravintolamuseo.
Ravintola Zillertal Vanha Robert Iso Roobertinkatu 28 Helsinki. Zillertalin keittiömestari Hilja Ahonen kantaa ruokatarjotinta. 1960-luku, kuvaaja tuntematon. Kuva Hotelli- ja ravintolamuseo.
Eri puolilla Suomea on museoita, jotka tuovat esille karjalaisuutta omien kokoelmiensa tai teemojensa kautta. Esimerkiksi antrealaisten evakkohistoriaa esitellään Riihimäen kaupungin museon näyttelyn yhteydessä ja Pukstaavi-museon näyttelyissä Sastamalassa on aika ajoin esillä Vpl. Pyhäjärven aineistoja. Myös monet Karjalan Liiton jäsenseurat ja säätiöt ylläpitävät omaa museota tai kokoelmaa esimerkiksi kunnan tai kaupungin museon yhteydessä.
Karjalan Liitto on yhdessä jäsenseurojensa ja säätiöidensä kanssa edistänyt kahden vuoden ajan Karjalainen kulttuuriperintö verkkoon -hanketta, jonka ajatuksena on tuoda merkittäviä karjalaisia aineistoja verkon kautta kaikkien kiinnostuneiden ulottuville.
Karjalainen kulttuuriperintö verkkoon -hankkeen aineistoja hyödynnetään teemavuoden aikana muun muassa Evakossa tulleet esineet -virtuaalinäyttelyssä, jonka aineisto täydentyy vuoden mittaan. Linkki Evakkoesineet-näyttelyyn: https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-toiminta/vuoden-teemat/evakkoesineet.html
Karjalaiset museot ja kokoelmat -teema tuo esiin eri puolilla Suomea karjalaisissa piireissä ja seuroissa tehtävän tärkeän työn, joka edistää karjalaisen perinteen tallentamista, siirtämistä seuraaville sukupolville ja uudistamista. Karjalan Liitto pyrkii toiminnallaan syventämään historiatietoisuutta Karjalasta ja Suomen historian vaiheista.
Tutustu karjalaisiin museoihin ja kokoelmiin
Karjalan Liiton verkkosivuilta löytyy vinkkejä eri puolella Suomea sijaiseviin karjalaisiin museoihin ja niissä olevaan esineistöön: www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-toiminta/tutustu-karjala-museoihin.html
Alla kaksi esimerkkiä karjalaisista museoista löytyvien esineiden tarinoista.
Eväskopan tarina
Kurkijoki-museossa on yhteensä 1117 karjalaista esinettä. Yksi koskettavimmista on pajusta punottu eväskoppa. Eväskopan lahjoittaja kertoo asuneensa Mikrilässä Rauhalan talossa. Hänen isänsä oli ratamestari. Koppa oli jonkun sotilaan puhdetyönä tekemä. Marjatta oli 15-vuotias, kun syksyllä 1944 hän lähti evakkoon. Mukanaan hänellä oli eväät tässä eväskopassa, joka on lahjoitettu Kurkijoki-museoon.
Avaimet Viipurin koteihin
Kangasalan Äijälän karjalaisen museon esineistöön kuuluu muun muassa viipurilaisten asuntojen avaimia. Asukkaat luovuttivat avaimet talvisodan alkaessa ja tarkoituksena oli, että jokainen saa jälkikäteen 75 kilon tavarakuorman evakuointipaikkakunnalle. Asuntoja ei kuitenkaan ehditty koskaan tyhjentää ja avaimet kulkeutuivat monien vaiheiden kautta Äijälän museon näyttelyyn. Näyttelyssä on luettelo avaintein omistajista. Sieltä voi etsiä omien Viipurissa asuneiden sukulaistensa avaimia.
Roll- up näyttely: Lapin yliopisto (Pääaula), Rovaniemi (12.-25.3.2024)
Tutkijaseminaari: Pohjoiset muuttoliikkeet. Lapin yliopisto, Rovaniemi Artic Centre “Thule” kokoushuone, 2 kerros (Pohjoisranta 4, 96200 Rovaniemi) (12.3.2024)
Siirtolaisuusinstituutin 50-vuotisjuhlavuoden tapahtumasarja ”Tutkijaseminaari liikkeellä” rantautuu Rovaniemelle 12.3.2024. Aiheena ovat pohjoiset muuttoliikkeet.
”Tutkijaseminaari liikkeellä” tapahtumasarja kiertää yhteensä kahdeksan yliopistokaupunkia ympäri Suomea. Seminaarien aiheet vaihtelevat kaupungeittain. Tutkijaseminaarien yhteydessä kaupungeissa kiertää roll up -näyttely, joka pohjautuu toimittaja Nadja Mikkosen Tervetuloa, tervemenoa – podcast sarjaan. Näyttely järjestetään Lapin yliopiston pääaulassa 12.-25.3.2024.
Näyttely kattaa erilaisia tarinoita muuttoliikkeistä Suomessa, Suomesta ja Suomeen ja tuo yhteen sekä historiallisia että nykyhetkisiä ilmiöitä. Mikkonen kuvailee, miten muuttaminen paikasta toiseen mielletään vahvasti jonkinlaiseksi poikkeukseksi normista, ja aiheiden ympärille liitetään vahvasti vain käsitteet pakolaisuudesta ja turvapaikanhausta. Muuttoliikkeet kuitenkin käsittelevät paljon muutakin ja koskettavat meitä suomalaisia lähempää kuin uskommekaan. Me suomalaiset olemme muuttajakansaa, katsoitpa sitä mistä ilmansuunnasta tahansa.
Näyttelyn tarinat yhdistävät historiaa nykypäivään. Näyttelyssä aiheina ovat esimerkiksi: Miten muuttoliike vaikuttaa suomen kieleen meillä ja muualla? Suomalaisten siirtolaisten utopiat osana kolonialismin historiaa sekä Virolaiset ja tataarit - näkymättömät vähemmistöt? Näyttely koostuu yhteensä yhdeksästä roll-upista.
Juhlavuoden kunniaksi Siirtolaisuusinstituutti on myös julkaissut juhlapainoskirjan Tervetuloa tervemenoa, Suomi Muuttoliikkeessä, joka pohjautuu myös podcast-sarjaan. Kirjan vastuututkijoina ovat toimineet Samira Saramo ja Saara Pellander. Roll-up näyttelyn ja kirjan kuvitus koostuu mm. Siirtolaisuusinsituutin arkiston vanhoista kuvista ja Nora Sayyadin valokuvista.
Näyttelyyn ja tutkijaseminaariin on vapaa pääsy.
Tutkijaseminaariin voi osallistua myös etänä. Ilmoittautuminen päättyy 11.3.2024.
Lämpimästi tervetuloa!
Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) Mikael Agricola -palkinnon ja J. A. Hollon palkinnon ehdokkaat on julkistettu keskiviikkona 6.3.2024. Kyseessä ovat Suomen merkittävimmät käännöspalkinnot. Yhtenä ehdokkaana Hollo-palkinnon saajaksi on Tatu Henttonen suomennoksestaan Peter Burken teoksesta Tiedon sosiaalihistoria Gutenbergistä Diderot’hon.
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Suomen arvostelijain liitto ry ja Suomen tietokirjailijat ry myöntävät J. A. Hollon palkinnon tunnustuksena edellisenä vuonna julkaistun vaativan tietokirjan korkeatasoisesta suomennoksesta tai pitkään jatkuneesta ansiokkaasta tietokirjallisuuden suomentamistyöstä.
Ehdokkaina J. A. Hollon palkinnon saajaksi ovat:
Varsinaiset palkinnot jaetaan perjantaina 5.4.2024. Kummankin palkinnon arvo on 10 000 euroa, ja ne rahoitetaan Kopioston keräämistä tekijänoikeuskorvauksista.
Peter Burke: Tiedon sosiaalihistoria Gutenbergistä Diderot'hon
319 s., Vastapaino 2023
Arvostelukappaleet:
Vastapaino: mikko.jamsen@vastapaino.fi, 050 406 3906
Geologit Jussi S. Heinonen ja Elina Lehtonen ottavat Suomen muinaiset tulivuoret -teoksessaan lukijan mukaan ennennäkemättömälle matkalle Suomen kansallispuistoihin, kallioille ja metsiin. Luonnossa liikkuessaan he etsivät todisteita muinaisista tulivuorista, merialtaista, vuoristoista, ilmastoista ja elämästä eri puolilla Suomea miljoonia ja jopa miljardeja vuosia sitten.
”Matala meri, kukoistavia levämattoja ja ajoittaisia tulivuorenpurkauksia. Sellainen oli Länsi-Lapin maisema reilut kaksi miljardia vuotta sitten”, Jussi S. Heinonen ja Elina Lehtonen kertovat Suomen muinaiset tulivuoret -uutuuskirjassaan. Kainuun metsistä löytyy todisteita laavavirroista, jotka olivat niin kuumia, että ne hohtivat valkoisina ja virtasivat kuin kosket. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten nopeasti etenevät tulivuorenpurkaukset sylkivät timantteja nykyisen Pohjois-Savon alueella. Puhutaanko nyt todella Suomesta?
Laavavirrat ovat aikaa sitten ehtyneet, ja rantakalliot sekä tuttujen metsien jyrkänteet seisovat hiljaisina. Silti kotoisesta kallioperästämme ovat yhä luettavissa maapallon historian monet käänteet. Jos osaa katsoa, voi nähdä merkkejä tapahtumista jopa miljardien vuosien takaa varhaisilta mantereilta.
Suomen muinaiset tulivuoret -teoksessa Heinonen ja Lehtonen vievät hämmästyttävälle retkelle eri puolille maata ihmettelemään tulivuorenpurkauksia, jääkausia ja muita geologisia tapahtumia sekä kiviaineksessa nykyään piileskelevää elämää. Matkalla tutuksi tulevat muun muassa Kolin seudun valkeat kvartsihiekat, mikrobiyhdyskuntien tornitalot Länsi-Lapissa, Etelä-Suomen tulivuorikaarten jäljet ja valtava tulivuori Kaakkois-Suomessa. Tulivuorista peräisin olevia kerrostumia voi säilyä miljardejakin vuosia, jos ne ehtivät hautautua ja työntyä kuoren syvyyksiin suojaan rapautumiselta ja eroosiolta.
”Eräässä kalliossa näkyy ohuita ja jatkuvia raitoja. Nämä ovat juuri niitä pystyyn kääntyneiden kerrosten poikkileikkauksia. Osa sedimenttikerroksista koostuu vulkaanisesta aineksesta, jota on kerrostunut meren pohjaan. Tällaista hyvin hienojakoista purkausainesta kutsutaan myös tulivuoren tuhkaksi. Kerroksissa voi olla tuhkaa lukuisista eri tulivuorista”, kuvailevat kirjoittajat havaintoaan Tampereen seudulta.
Kirja antaa luonnossa liikkumiseen aivan uudenlaista lumoa, sillä sen avulla voi oppia havainnoimaan muinaisten tulivuoriemme kallioihin jättämiä jälkiä ja ymmärtämään moninaisten geologisten muodostumien syntyä.
”Dinosaurukset olivat kukoistuksensa aikana valloittaneet kaikki mantereet. Tuolloin liitukauden lopulla niitä tallusteli hyvin todennäköisesti myös Suomen maankamaralla, vaikka niiden fossiilien säilymiselle ei ollutkaan täällä otollisia olosuhteita. Monilla dinosauruksilla oli hyvä näköaisti. Voi kuvitella, että taivaalla näkyvä valopallo sai ne valpastumaan. Valoilmiötä seurasi valtava törmäys, jonka jälkeisessä tulimyrskyssä, kivisateessa ja satoja metrejä sekunnissa puhaltaneessa tuulessa monet dinosaurukset ja muut eläimet kuolivat äkillisesti. Samalla syntyivät Lappajärven törmäyskraatteri, siihen kuuluva Lakeaharju ja Suomen kallioperän mahdollisesti nuorimmat kivisulat.”
Lisätietoa kirjasta ja sisällys Gaudeamuksen verkkosivuilla.
Kansikuva tiedotteen liitteenä ja Gaudeamuksen uutishuoneessa.
Arvostelukappaleet
lasse.leminen@gaudeamus.fi
p. 050 466 4910
Arvostelukappale on saatavilla myös pdf-muodossa.
Kirjoittajat
Jussi S. Heinonen, FT, on tutkimusjohtaja Åbo Akademissa ja petrologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimuksensa ovat keskittyneet epätavallisen laajoihin laavapurkauksiin ja muihin magmaattisiin ilmiöihin.
Yhteydenotot: jussi@tulivuoret.net
Elina Lehtonen, FT, on tutkija ja projektisuunnittelija Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut esimerkiksi Suomen kallioperän kehitystä ja geologian termistöä.
Yhteydenotot: elina@tulivuoret.net
Jussi S. Heinonen & Elina Lehtonen
Suomen muinaiset tulivuoret. Kallioidemme salaisuuksia
ISBN 9789523452527
Gaudeamus 2024
Tulevana viikonloppuna järjestettävä Raksa-messutapahtuma juhlii tänä vuonna 40-vuotista taivaltaan. Rakentamisen ja remontoinnin erikoistapahtumaa on järjestetty Lahdessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1984 lähtien. Kuluva vuosi on myös lahtelaisen messutoiminnan juhlavuosi. Ensimmäiset messut alueellamme toteutettiin 90 vuotta sitten vuonna 1934. Raksa 2024 järjestetään Lahden Messukeskuksessa
8.-10. maaliskuuta.
Raksa tarjoaa jälleen perinteisesti tuotteita ja palveluita niin omakoti-, rivi- ja kerrostaloasukkaille kuin uudisrakentajille ja mökin kunnostajillekin. Tämän vuoden Raksan erikoisteemana on kodin pienet ja suuret muutokset, jonka tiimoilta messuhalleista löytyy runsaasti ilmaisia neuvontapisteitä. Osaavista sisustussuunnittelijoista koostuvan Sissarit ry:n osastolla opastetaan sisustuspulmissa ja tarjotaan keväisiä vinkkejä kodin sisustukseen. Lahden Rakentajien Yhdistyksen ammattilaiset auttavat Rakennusklinikalla rakentamiseen sekä remontointiin liittyvissä ongelmissa. Tarjolla on esimerkiksi kaavoituksen, talonrakennuksen, rakennesuunnittelun, arkkitehtisuunnittelun, geotekniikan ja kuntoarvioiden asiantuntija-apua. Ilmaista neuvontaa löytyy Raksasta myös asumisterveyteen, LVI-asioihin, kodin lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvien haasteiden ratkomiseen.
Raksan ohjelmalavalla kuullaan muun muassa TV:stä tutun sisustussuunnittelija Seija Strandin vinkkejä kodin muutoksiin, asiaa esteettömästä suunnittelusta ja luonnonmukaisten materiaalien hyvinvointia edistävistä vaikutuksista sekä tietoa uuden rakentamislain muutoksista. RAKSA-seminaari kokoaa jälleen taloyhtiöiden vastuuhenkilöt ja kiinteistöalan ammattilaiset yhteen ensimmäisen messupäivän aamuna perjantaina 8.3.
Messutoimintaa Lahdessa jo 90 vuotta
Raksa-messujen syntymäpäivien ohella messualalla vietetään toistakin paikallista juhlavuotta. Lahdella on pitkät perinteet messukaupunkina. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta ensimmäisistä yleismessuista, jotka pidettiin vuonna 1934 Lahden Lyseolla. Ensimmäisillä messuilla oli 42 näytteilleasettajan joukossa useita tahoja, jotka toimivat alueella vielä tänäkin päivänä. Mukana olivat muun muassa Lahden Puutarhaseura, Osakeyhtiö Mallasjuoma (nyk. Hartwall), Oululainen Kotileipomo (nyk. Fazer) sekä Etelä-Suomen Sanomain Kirjapaino Oy (nyk. Hämeen Media).
Tänä päivänä messutoiminta on Lahden seudulle tärkeä elinvoimatekijä, jonka aluetaloudelliset vaikutukset ovat merkittävät.
Raksa-messut Lahden Messukeskuksessa 8.-10. maaliskuuta 2024.
Avoinna pe ja la klo 10-17, su klo 10-16.
Tapahtumaan on ilmainen bussikuljetus Lahden Matkakeskukselta keskustan kautta messuille.
Lisätiedot: www.raksamessut.fi
KOKO Lahti Oy/Lahden Messut
Projektipäällikkö Anne Koskinen, p. 040 5810 722
anne.koskinen@kokolahti.fi
Liput:
Aikuiset 15 €
Eläkeläiset, opiskelijat ja työttömät 12 €
Alle 16-vuotiaat veloituksetta aikuisen seurassa veloituksetta.
ESS Kestotilaajan etukortilla sunnuntaina 10.3. kaksi messulippua yhden hinnalla.
Alan opiskelijaryhmät opettajineen messuille veloituksetta perjantaina 8.3.
Ryhmien ennakkoilmoittautuminen: leena.suvanto@kokolahti.fi
Nummelan lomakoti, entinen siirtola, on toiminut vähävaraisten lapsiperheiden ja erityisesti yksinhuoltajaperheiden apuna jo 110 vuotta. Kiireisen arjen ja lomasesongin aikana järjestetyt leirit tarjoavat lapsille mieluisan loman ja vanhemmille kotona hengähdyshetken.
110 vuotta täyttävää lomakotia juhlistetaan Helsingin osastossa 8. maaliskuuta kello 18. Muisteluiden ohessa puhujavieraina ovat Suomen supernanny Pia Penttala ja opettaja Tuomas Kannisto.
Jo sata vuotta sitten yksinhuoltajaäidit lähtivät töihin aikaisin ja palasivat kotiin myöhään. Kouluaikojen ulkopuolella kesäsiirtoloilla oli merkittävä tehtävä lasten loma-aikojen hoitoloina. Silloin vähävaraisten perheiden lapset siirtyivät kesäsiirtolaan kuukaudeksi tai jopa koko kesäksi. Tuberkuloosiaikoina lapsia majoitettiin siirtolassa ympäri vuoden.
Nykyään leirit Nummelan lomakodissa ovat viiden päivän mittaisia. Kesällä 2024 lomakodissa järjestetään kuusi leiriä, joista jokaiseen mahtuu 50 lasta, yhteensä 300 leiriläistä. Edelleen sama ajatus toimii: vähävarainen yksinhuoltaja tai kuormittuneet vanhemmat saavat helpotusta arkeen ja lapsi ohjatun virikkeellisen loman.
Leirit ovat edullisia, ja perhe voi hakea tukea leirimaksuun oman alueen sosiaalitoimistosta. Erityistapauksissa pyritään löytämään rahoitus leirimaksun kattamiseksi.
Lastensiirtolan alkuaikoina tavoitteena oli tarjota kaupunkilaislapsille mahdollisuus viettää aikaa luonnon keskellä, kaukana kaupungin liasta ja köyhyydestä. Lomakoti on ollut paikka, jossa lapsia on kunnioitettu ja lapsuutta arvostettu tärkeänä ajanjaksona elämässä.
Leirien henkilökunnan kivijalkana toimi alussa joukko Pelastusarmeijan slummisisaria. Heidän rinnalleen palkattiin nuoria lastenhoitajaharjoittelijoita. Nykyisin leiriohjaajiksi hakee kasvatusalan opiskelijoita ja muita alasta kiinnostuneita nuoria.
Lahjoitukset ja vapaaehtoistyö ovat tukeneet Lomakodin toimintaa jo 110 vuotta. Suuri kiitos siitä kuuluu kaikille vapaaehtoisille ja lahjoittajille.
Nummelan lomakodin 110 vuotta juhlistetaan perjantaina 8. maaliskuuta 2024 klo 18–20 Pelastusarmeijan Helsingin osastossa Kalliossa (Castréninkatu 26, 00530 Helsinki). Juhlan avaa Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion johtaja, everstiluutnantti Saga Lippo. Puhujavieraina ovat Suomen supernanny, psyko- ja perheterapeutti Pia Penttala ja opettaja Tuomas Kannisto. Kannisto esittää juhlassa ihmisoikeuksien julistuksesta tekemänsä voitokkaan räpin. Juhlassa tavataan myös lomakodilla kesiään viettäneitä ja lomakodin ystäviä.
Jotta leirit olisivat lapsille mahdollisia myös jatkossa, syntymäpäivälahjoituksen 110-vuotiaalle lasten lomakodille voi tehdä osoitteessa lahjoita.pelastusarmeija.fi/lomakoti, MobilePaylla numeroon 89201 tai tilisiirtona FI0520581800012275 / viite 4307.
Hyvät hetket kantavat – Lasten lomakoti 110 vuotta!
Lasten lomakoti, Hiidenrannantie 22, 03100 Nummela
Lisätietoja:
Sari Vanha-Perttula
Lomakotitoiminnan asiantuntija
puh. 050 345 9105
sari.vanha-perttula@pelastusarmeija.fi
Taru Tulonen
Nummelan lomakodin johtaja
Puh. 050 340 6186
nummela.lomakoti@pelastusarmeija.fi
Karjalan Liitto ry
TIEDOTE
Julkaisuvapaa
Karjalan Liiton Hengelliset päivät ja talvisodan päättymisen muistotilaisuus Turussa 16.–17.3.2024
Karjalan Liiton hengellisiä päiviä on vietetty vuodesta 1959 saakka, joten ensimmäisistä päivistä on kulunut tänä vuonna 65 vuotta. Nykyisin samassa yhteydessä vietetään talvisodan päättymisen muistotilaisuutta. Kuluvan vuoden Hengellisiä päiviä vietetään Turussa 16.–17.3.2024 vakiintuneeseen tapaan yhteistyössä luterilaisen ja ortodoksisen seurakunnan kanssa sekä alueen karjalaiseen järjestötoimintaan nojautuen.
Ohjelma
Lauantai 16.3.
Klo 14.00 alkaen piirakkakahvit ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa, Yliopistonkatu 19 B, Turku
Klo 14.30 Miniseminaari ”Hengellinen perintöni”, jatkuu samassa paikassa.
Tilaisuuden juontaa Mika Akkanen Varsinais-Suomen piiristä.
Aloitussanat, piispa emeritus Seppo Häkkinen.
Kulttuuriperinnön käsitteestä, dosentti, FT Maija Mäki.
Kurkijoki-museon esittely
Musiikkia, Karjalan Käköset
Hengellisyys ja esineet, FM, historioitsija, Karjalan Liiton hengellisen toimikunnan jäsen Teresa Töntsi
Yleisökeskustelu ja juontajan yhteenveto
Tilaisuuden päättäminen, Karjalan Liiton 1. varapuheenjohtaja Pekka Määttänen
Klo 17.00 Vigilia, Pyhän Aleksandran kirkko, Turun ortodoksinen seurakunta
Klo 18.00 Urkumessu, Turun tuomiokirkko
Klo 19.00 Iltatee ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa, Yliopistonkatu 19 B, Turku
Klo 19.30 Tää on miule tärkee!
Tilaisuuden juontaja rovasti Auvo Naukkarinen Karjalan Liiton hengellisestä toimikunnasta
Puheenvuoroja aiheesta hengellinen perintö ja esine
Karjalaisia, ukrainalaisia, turkulaisia… ihmisiä, esineitä & merkityksiä
Tilaisuuden lopuksi kanttori Riikka Patrikainen esittää kaksi kappaletta ”Vaeltajan lauluja” -kokoelmasta.
”Vaeltajan lauluja kuvastaa ortodoksisen kristikansan tunnelmia sen vaeltaessa vuosikausia kodittomana viimeisten kohtalonvuosien jälkeen. Todellisuudessa kaikki kristityt ovat elämäntiellään vaeltajia, joiden matkan päämääränä on Jumalan valtakunta.”
Sunnuntai 17.3.
Klo 10.00 messu, Turun tuomiokirkko, piispa emeritus Seppo Häkkinen saarnaa
Klo 10.00 liturgia, Pyhän Aleksandran kirkko, Turun ortodoksinen seurakunta
Klo 11.30 alkaen kirkkokahvit Turun tuomiokirkkoseurakunnan juhlasalissa, Eerikinkatu 3, II krs, Turku
Klo 13 Talvisodan päättymisen muistotilaisuus, jatkuu samassa paikassa
Avaussanat ja seppelpartioiden lähettäminen
Piispa emeritus Seppo Häkkinen
Ekumeeninen rukouspalvelus rauhan puolesta
Kappalainen, rovasti Mika Mäntyranta ja kirkkoherra Ioannis Lampropoulos
Puolustusvoimien tervehdys ja juhlapuhe
Everstiluutnantti Petteri Iitti, Lounais-Suomen aluetoimiston päällikkö
Musiikkia, Turun Karjala-kuoro
Turun kaupungin tervehdys
Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskola
Karjalan Liiton puheenvuoro
Puheenjohtaja Martti Talja
Musiikkia, Turun Karjala-kuoro
Päätössanat ja loppusiunaus
Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen
Karjalaisten laulu
Tilaisuudet järjestävät Karjalan Liitto ja sen hengellinen toimikunta, Karjalan Liiton Varsinais-Suomen piiri ja paikalliset karjalaisyhteisöt sekä Turun tuomiokirkkoseurakunta ja Turun ortodoksinen seurakunta.
Tervetuloa Turkuun maaliskuussa!
Kuva: Turun kaupunki
Helsingin keskustan katukuvaan jo vuodesta 1936 kuulunut BioRex Lasipalatsi on toiminut pitkään tilausteatterina festivaaleille ja kutsuvierasensi-illoille sekä muille tapahtumille. Nämä tapahtumat jatkuvat jälleen maaliskuusta lähtien, kun BioRex Lasipalatsi avaa ovensa kunnostustöiden jälkeen. Myös säännöllinen elokuvateatteritoiminta alkaa maaliskuussa, ja yleisö pääsee nauttimaan kotimaisista ja kansainvälisistä laatuelokuvista ikonisessa elokuvasalissa.
Nyt valmistuneessa remontissa on uusittu salin esitystekniikkaa sekä parannettu akustiikkaa ja äänentoistoa. Istuinmukavuutta on lisätty väljentämällä penkkirivejä. Elokuvasalin harvinaisuus, aitiot, ovat myös käytössä. Kaikki muutokset on tehty yhteistyössä Helsingin Kaupunginmuseon kanssa.
”Tehdyillä parannuksilla olemme varmistaneet BioRex Lasipalatsin elokuvasalin toimivuuden nykypäivässä. Salin historia, henki ja perinteet säilyvät pitkälle tulevaisuuteen. Haluamme tällä kulttuuriteolla varmistaa, että Helsingin keskustan maamerkkeihin kuuluva elokuvateatteri ja sen klassisen kauniit puitteet ovat entistäkin aktiivisemmassa ja elävässä käytössä", sanoo Lasipalatsikortteli Oy:n toimitusjohtaja Henrik Johansson.
Näyttävät aulatilat, monien mahdollisuuksien kattoterassi sekä tunnelmallinen, Helsingin toiseksi suurin elokuvasali (415 istuinpaikkaa) tekevät BioRex Lasipalatsista luontevan ympäristön elokuvien kutsuvierasnäytöksille. Punainen matto levitetään Mannerheimintielle vastaanottamaan elokuvamaailman tähtiä ja tekijöitä ainutkertaisiin juhlatilaisuuksiin.
"BioRex Lasipalatsi on historiallisesti ollut keskeisessä roolissa elokuva-alan juhlallisuuksissa. Haluamme näin olevan myös tulevaisuudessa ja palauttaa punaisen maton tunnelman Mannerheimintielle", sanoo BioRex Cinemasin toimitusjohtaja Aku Jaakkola.
"Säännöllinen elokuvateatteritoiminta tuo tämän ainutlaatuisen elokuvateatterin jälleen myös kaupunkilaisten arkeen, kun kotimaiset ja ulkomaiset laatuelokuvat pääsevät sen valkokankaalle, alkuun viikonloppupainoitteisesti. Avaamme elokuvateatterin maaliskuussa Oscar-elokuvien juhlanäytöksillä. Haluamme tarjota kaikille mahdollisuuden päästä gaalaelokuvien maailmaan ja avajaisten kunniaksi liput ovat tuona viikonloppuna erikoishintaisia", Jaakkola summaa.
BioRex Lasipalatsi toimii sekä elokuvatarjonnan että tapahtumien kannalta saumattomasti osana Lasipalatsikorttelia, johon kuuluvat Lasipalatsin ja Lasipalatsinaukion lisäksi marraskuussa avautunut Kulttuurikasarmi. Elokuvateatteritoimintaa pyörittää Lasipalatsissa ja Kulttuurikasarmissa BioRex Cinemas.
Avajaiset maaliskuussa: Oscar-elokuvanäytöksiä ja -tapahtumia
BioRex Lasipalatsi juhlii avajaisia maaliskuussa kuuden eniten Oscar-ehdokkuuksia saaneen elokuvan siivittämänä. Avajaisten kunniaksi elokuvaliput gaalaelokuviin ovat erikoishintaan 6 euroa per näytös.
Perjantaina 8.3. esitetään Yorgos Lanthimoksen elokuva POOR THINGS (11 Oscar-ehdokkuutta), jonka pääosassa nähdään Emma Stone. Poor Things -näytöksen alustaa näyttelijä ja näyttelijäntaiteen professori Elina Knihtilä.
Lauantaina 9.3. vuorossa on Alexander Paynen THE HOLDOVERS (5 Oscar-ehdokkuutta), jota tähdittää Paul Giamatti. Lauantain paneelikeskustelussa elokuva-alan ammattilaiset pohtivat elokuvapalkintojen merkitystä.
Illan elokuva-avauksena on Jonathan Glazerin ZONE OF INTEREST (5 Oscar-ehdokkuutta) ja päivän päättää Greta Gerwigin ohjaama ja Margot Robbien tähdittämä kassamagneetti BARBIE (8 Oscar-ehdokkuutta). Barbie-elokuvan alustaa näyttelijä Minna Haapkylä.
Sunnuntaina 10.3. vuoron saa Martin Scorsesen KILLERS OF THE FLOWER MOON (10 Oscar-ehdokkuutta). Leonardo di Caprion ja Robert De Niron tähdittämän elokuvan alustaa näyttelijä Hannu-Pekka Björkman. Elokuvan jälkeen on vuorossa elokuva-alan ammattilaisten paneelikeskustelu Oscar-ehdokkuuksista.
Sunnuntain elokuvatarjonnan päättää Christopher Nolanin OPPENHEIMER (13 Oscar-ehdokkuutta), jossa loistavat muun muassa Cillian Murphy, Emily Blunt ja Robert Downey Jr. Elokuvan alustaa Episodi-lehden päätoimittaja Jouni Vikman.
BioRex Lasipalatsin Oscar-gaalaelokuvien lipunmyynti on alkanut. Avajaisviikonloppuna elokuvanäytösten liput myydään erikoishintaan 6 euroa. Ohjelmisto, lisätiedot ja varaukset: biorex.fi
Ohjelmamuutokset mahdollisia.
Lisätiedot:
Aku Jaakkola, BioRex Cinemas, puh. 050 338 7765
Henrik Johansson, Rex Events/Konstsamfundet, puh. 050 574 7454
Pressmeddelande 29.2 2024
Legendariska BioRex Glaspalatset öppnar sina dörrar för biopubliken i mars, med en rad jubileumsföreställningar med Oscargala-tema.
Under vintern har Glaspalatsets ägare, Konstsamfundet, och Kulturkasernen Ab låtit renoverat biografen och förbättrat salens teknik, och nu är den unika och stämningsfull salongen klar att ta emot publiken.
Foto: Amos Rex / Tuomas Uusheimo
Glaspalatsets Bio Rex invigdes år 1936, och är sedan dess en viktig del av gatubilden i Helsingfors. Under de senaste åren har salongen främst använts för beställningsföreställningar i samband med filmfestivaler och speciella VIP-premiärer, och som evenemangs- och festlokal. När biografen öppnar sina dörrar i mars fortsätter den här verksamheten, men samtidigt återgår Bio Rex också till att vara en biograf med regelbundna filmföreställningar. Publiken kommer att bjudas på en bred repertoar av både inhemsk och utländsk kvalitetsfilm.
Under renoveringen har salens ljud- och bildteknik, samt akustiken, förbättrats. Avståndet mellan stolsraderna har också förlängts, vilket gör filmupplevelsen bekvämare för publiken. BioRex unika loger är i bruk också i fortsättningen. Alla förändringsarbeten har gjorts i samarbete med Helsingfors Stadsmuseum.
"Med de här förändringarna har Bio Rex blivit en modern biografsalong. Alla skeden av arbetet har gjorts med respekt för salens historia, stämning och traditioner. Det här är en kulturgärning som vi har gjort för att den här klassiska biosalongen under kommande år ska kunna användas ännu aktivare än hittills", säger Henrik Johansson, vd för Glaspalatskvarteret Ab, som är ett dotterbolag
till Konstsamfundet.
De imponerande foajéerna, den stora takterrassen och den stämningsfulla biosalongen gör BioRex Glaspalatset till en idealisk plats för festliga filmpremiärer.
"BioRex Glaspalatset har historiskt sett haft en viktig roll under filmbranschens festligheter. Vi vill att samma sak skall gälla i fortsättningen. Den röda mattans glamourkänsla ska återkomma till biografen", säger BioRex Cinemas verkställande direktör Aku Jaakkola.
"BioRex Glaspalatset återtar sin plats i stadsbornas vardag när de inhemska och utländska kvalitetsfilmerna igen regelbundet visas på den vita duken i salongen. Filmföreställningarna visas till en början i första hand under veckosluten. Vi inleder med en rad jubileumsföreställningar med Oscars-tema. Vi vill erbjuda alla en möjlighet att ta del av galafilmernas värld. Öppningen till ära säljs biobiljetterna till specialpris under det första veckoslutet", säger Jaakkola.
Både vad gäller filmföreställningarna och de övriga evenemangen utgör BioRex Glaspalatset en integrerad del av Glaspalatskvarteret. Utöver Glaspalatset och Glaspalatstorget ingår också Kulturkasernen, som öppnades för publiken i november, till helheten. Både i Glaspalatset och i Kulturkasernen sköts biografverksamheten av BioRex Cinemas.
Öppning i mars: Oscars-filmer och -evenemang
Bio Rex Glaspalatset firar sin öppning i mars med att visa de filmer som har har fått det största antalet Oscarsnomineringar. Under öppningsveckoslutet säljs biobiljetterna till specialpriset 6 euro per föreställning.
Fredagen den 8.3 visas Yorgos Lanthimos film POOR THINGS (11 Oscarsnomineringar), med Emma Stone i huvudrollen. Poor Things -visningen inleds av skådespelaren och professorn i skådespelarkonst Elina Knihtilä.
Lördagen den 9.3 visas Alexander Paynes THE HOLDOVERS (5 Oscarsnomineringar) med Paul Giamatti i huvudrollen. I samband med föreställningen arrangeras en paneldiskussion där representanter för filmbranschen diskuterar vilken betydelse priserna har.
Lördagkvällens filmer är Jonathan Glazers ZONE OF INTEREST (5 Oscarsnomineringar) och Greta Gerwigs BARBIE (8 Oscarnomineringar), med Margot Robbie i huvudrollen. Barbie-visningen inleds av skådespelaren Minna Haapkylä.
Söndagen den 10.3 är det dags för Martin Scorseses KILLERS OF THE FLOWER MOON (10 Oscarsnomineringar). Filmens huvudroller innehas av Leonardo di Caprio och Robert de Niro, och skådespelaren Hannu-Pekka Björkman introducerar filmen. Efter filmen arrangeras en paneldiskussion om Oscarsnomineringarna.
Söndagens filmkväll avslutas med Christopher Nolans OPPENHEIMER (13 Oscarsnomineringar), där bland andra Cillian Murphy, Emily Blunt och Robert Downey Jr gör strålande insatser.
Biljettförsäljningen till Bio Rex Glaspalatsets Oscarsgala-föreställningar har börjat. Under öppningsveckoslutet säljs biljetterna till föreställningarna till specialpriset 6 euro per föreställning.
Tilläggsinformation:
Aku Jaakkola, BioRex Cinemas, tel. 050 338 7765
Henrik Johansson, Rex Events/Konstsamfundet, tel. 050 574 7454