Näkemisen ja silmäterveyden toimiala ry:n pilottikokeilu silmäterveyden hoitopoluista on päättynyt. Hankkeessa selvitettiin muun muassa optikon kykyä tunnistaa mahdollisia poikkeamia silmäterveydentilassa. Optikon epäily oli aiheellinen 92-prosenttisesti. Pilottikokeilun rohkaisevat tulokset tukevat pyrkimystä malliin, jossa eri ammattiryhmien osaaminen hyödynnetään nykyistä tehokkaammin.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää toimialalle asiakaslähtöinen, yhteiskunnallisesti tehokas ja taloudellinen toimintamalli ja toteuttaa mahdollisimman laaja kokeilu sen toimivuudesta. Hankkeessa valmisteltiin myös teknologiasuositus silmäterveyden palveluiden digitalisoimiseksi.
Pilottiin osallistui 2116 optikkoliikkeiden asiakasta Suomessa. Osallistujat valikoituivat satunnaisesti n. 20 000 asiakkaan virrasta. Lääkärindiagnooseja tehtiin optikon epäilyn pohjalta 1745.
Optikon epäily oli aiheellinen ja lähettäminen jatkotutkimuksiin silmälääkärin mielestä perusteltua 92 prosentilla diagnosoiduista. Oikeaan tautiryhmään optikon epäily osui yli 88-prosenttisesti. Parhaiten optikko tunnisti kaihin. Silmälääkärin diagnoosin sai 93,6 % niistä, joilla epäiltiin kaihia. Glaukoomaepäilyissä optikon osumatarkkuus oli yli 75 %.
”Esimerkiksi glaukooman aiheuttamien näkövaurioiden eteneminen voidaan usein pysäyttää, jos tauti todetaan varhaisessa vaiheessa”, kertoo Näkemisen ja silmäterveyden toimialan toimitusjohtaja Panu Tast. ”Optikoiden osaaminen ja jo olemassa oleva valtakunnallinen optikkoliikeverkosto silmälääkärivastaanottoineen kannattaa ottaa tehokkaaseen käyttöön. Se mahdollistaa ihmisten auttamisen ajoissa.”
Diagnoosin tekee aina lääkäri, niin myös uudessa ehdotetussa mallissa. Näin potilasturvallisuus säilyy jatkossakin korkealla tasolla. Uudella mallilla silmä- ja muita sairauksia saadaan kuitenkin paremmin ja entistä aiemmin kiinni. NÄE ry:n alustavan arvion mukaan palvelumalli, jossa mm. hyvässä hoitotasapainossa olevien potilaiden seurantaa siirrettäisiin osin optikoille, toisi yhteiskunnalle lähes 50 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Monet silmäterveydenhoidon toimenpiteet ovat edullisempia optikon tekeminä.
”Nyt on oikea hetki siirtyä eteenpäin nykyisestä silmäterveydenhoidon mallista, joka on epäyhtenäinen, kallis ja kansalaisia eriarvoistava”, sanoo Tast. ”Silmäterveys tulee sote-uudistuksessa järjestää suunterveydenhoidon tapaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tarkoituksenmukainen työnjako vaikuttaa merkittävästi palvelumallin toimivuuteen. Nykyisessä mallissa hukataan suuri potentiaali, kun optikoiden kykyä havaita poikkeamia silmäterveydentilassa ei hyödynnetä täysillä.”
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Panu Tast, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 5422 227, [email protected]
Projektijohtaja Ossi Numminen, Näkemisen ja silmäterveyden toimiala NÄE ry, p. 040 0850 777, [email protected]
Tekes-hankkeen koko loppuraportti on tiedotteen liitteenä ja median luettavissa osoitteessa naery.fi. Loppuraportti sisältää myös teknologiasuosituksen.
Seuraa meitä:
naery.fi
Facebook
Twitter
LinkedIn
Näkemisen ja silmäterveyden toimiala (NÄE ry) syntyi keväällä 2016, kun optikkoliikkeet ja yksityiset silmäklinikat sekä niitä palvelevat valmistajat, maahantuojat ja tukkukaupat yhdistivät voimansa. NÄE ry vastaa toimialan elinkeino-, terveys- ja koulutuspoliittisesta edunvalvonnasta, hoitaa alan viestintää sekä tuottaa tutkimustietoa ja koulutusta. Jäsenyritykset muodostavat yli 80 % toimialan liikevaihdosta. Yritysten lisäksi järjestöön kuuluu näkemisen ja silmäterveyden ammattilaisia kouluttavia oppilaitoksia ja heitä edustavia yhdistyksiä. NÄE ry on Kaupan liiton ja Suomen Yrittäjien toimialajärjestö.
© Koodiviidakko Oy - Y-tunnus 1939962-1