Vuoden 2012 rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset lähtevät lausunnoille

Vuoden 2012 alussa suunnitellaan otettavaksi käyttöön uudisrakentamisessa kokonaisenergiatarkastelu. Uusien rakentamismääräysten avulla uudisrakennusten energiatehokkuuteen tavoitellaan 20 prosentin parannusta, mikä on merkittävä askel ilmastonmuutosta hillitsevään rakentamiseen Suomessa. Uudet määräysehdotukset lähtevätlausuntokierrokselle 28. syyskuuta ja tavoitteena on antaa uudet määräykset vuodenvaihteen tienoilla. Uudet määräykset tulisivat voimaan vuoden 2012 alusta.

Vuoden 2012 alussa suunnitellaan otettavaksi käyttöön uudisrakentamisessa kokonaisenergiatarkastelu. Uusien rakentamismääräysten avulla uudisrakennusten energiatehokkuuteen tavoitellaan 20 prosentin parannusta, mikä on merkittävä askel ilmastonmuutosta hillitsevään rakentamiseen Suomessa. Uudet määräysehdotukset lähtevätlausuntokierrokselle 28. syyskuuta ja tavoitteena on antaa uudet määräykset vuodenvaihteen tienoilla. Uudet määräykset tulisivat voimaan vuoden 2012 alusta.

”Uudistus vie rakennusten energiatehokkuussuunnittelun uudelle tasolle, kannustaa koko rakennusalaa kehittymään ja luo edellytykset rakentamisen laadun parantamiselle. Koskaan aikaisemmin energiatehokkuutta ei ole Suomessa parannettu näin aktiivisesti ja systemaattisesti. Edellinen 30 prosentin tiukennus vaatimuksiin tehtiin vuoden 2010 alusta ja vuoden 2012 alusta on tarkoitus jatkaa tiukennuksia sekä toteuttaa laajempi järjestelmän muutos. Myös teollisuudella on ollut aikaa valmistautua tulevaan”, asuntoministeri Jan Vapaavuori toteaa.

Käyttöönotettava kokonaisenergiatarkastelu lisää merkittävästi suunnittelun vapautta ja varmistaa kaikkien energiatehokkuusratkaisujen tasa-arvoisen kilpailun. Energiamuotojen kertoimet ohjaavat rakentajia käyttämään ympäristöystävällisiä energiamuotoja. Uusiutuvien energialähteiden käyttöön kannustetaan: niiden osuuden pitää vastata vähintään 25 prosenttia rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon lämmityksen energian nettotarpeesta.

”Kokonaisenergiatarkastelu antaa mahdollisuuden hallita hyvällä suunnittelulla rakentamisen kustannuksia. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennuskustannusten samanaikainen alentaminen on nyt täysin mahdollista. Päälle tulevat vielä säästöt energiankulutuksesta”, Vapaavuori jatkaa.

Energiatehokkuuden parantamisen on pelätty lisäävän home- ja kosteusongelmia. ”Energiatehokas rakentaminen edellyttää huolellisempaa suunnittelua ja toteutusta, mikä tarkoittaa parempaa rakentamisen laatua. Lisäksi Suomessa on edistykselliset rakentamismääräykset rakennusten sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta, eikä sitä oppia olla purkamassa. Oikein suunniteltu, rakennettu ja ylläpidetty energiatehokas rakennus nimenomaan ehkäisee kosteus- ja homeongelmia”, Vapaavuori alleviivaa.

”Suomi etenee johdonmukaisesti ja rivakasti eteenpäin, eikä energiatehokkuuden systemaattinen parantaminen näy pelkästään 2012 uudistuksessa. Jatkossakin on odotettavissa tiukkenevaa lainsäädäntöä, sillä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ohjaamana kaikkialla EU:ssa siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen vuosina 2019–2021”, Vapaavuori kertoo.

”Energiatehokkuus ei etene kokemusten mukaan riittävän nopeasti, ellei sitä tehdä normivetoisesti. Pelkkä normiohjaus ei kuitenkaan riitä, vaan siihen tarvitaan kansalaisten ja teollisuuden tuki. Lisääntyneen ympäristötietoisuuden myötä maaperä muutokselle on nyt otollinen”, Vapaavuori esittelee normiohjauksen taustoja.

• Uudistumassa olevat rakentamismääräyskokoelman osat

Lisätietoja:

Yli-insinööri Pekka Kalliomäki, ympäristöministeriö, puh. 050 572 6359, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erityisavustaja Lasse Männistö, ympäristöministeriö, puh.  0440 160 382, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi